Eaha to roto?

Tapura tumu parau

Buka Bibilia numera 54—Timoteo 1

Buka Bibilia numera 54—Timoteo 1

Buka Bibilia numera 54—Timoteo 1

Taata papai: Paulo

Vahi papairaa: Makedonia

Otiraa te papai: area 61-64 T.T.

1, 2. (a) Eaha te taa-ê-raa i rotopu i te faataaraa a te Ohipa e ta te Timoteo Piti, no nia i te tapearaa o Paulo? (b) Afea ra paha te papairaahia te Timoteo Hoê, e no te aha?

 E HOPE te faatiaraa a Luka no nia i te oraraa o Paulo i roto i te buka Ohipa, i te taime e tiai ai oia i te faaotiraa o ta ˈna haavaraa hororaa i mua ia Kaisara i Roma. Te faaea ra Paulo i roto i to ˈna iho fare tarahuhia, a poro ai i te Basileia o te Atua i te feia atoa e haere mai ia ˈna ra, “ma te mǎtaˈu ore, e aore roa e taata i faaore atu.” (Ohi. 28:30, 31) I roto râ i te piti o ta ˈna rata ia Timoteo, ua papai Paulo e: “I pohe ai au nei i teie nei ino, e ua tae roa i te auri fifi nei, mai te mea e e taata rave parau iino ra,” e te parau ra oia e te piri roa maira to ˈna pohe. (Tim. 2, 2:9; 4:6-8) Auê ïa tauiraa e! I roto i te tupuraa matamua, ua faarirohia oia mai te hoê taata tapeahia tura, i roto râ i te piti o te tupuraa, mai te hoê ïa taata ohipa ino. Eaha te ohipa i tupu mai te tau a faataa ˈi Luka i te huru tupuraa o Paulo i te matahiti 61 T.T., i te hopea o na matahiti e piti i Roma, e te taime a papai ai Paulo iho no nia i to ˈna huru tupuraa ia Timoteo, e au ra e hou rii oia a pohe ai?

2 No te fifi i te faatano i to Paulo papairaa i te mau rata ia Timoteo e ia Tito i roto i te area tau i puohuhia e te buka Ohipa, ua faaoti vetahi feia tatara Bibilia e, ua manuïa te haavaraa hororaa a Paulo i mua ia Kaisara e ua tuuhia oia i te area 61 T.T. Te na ô ra te buka ra The New Westminster Dictionary of the Bible e: “Te tuea maitai ra te irava hopea o Te mau Ohipa e teie nei manaˈo [oia hoi ua tuuhia o Paulo i muri aˈe e piti matahiti tapearaa] hau atu i te parau ra e, ua hope te tapearaa e faahitihia ra, na roto i te faautuaraa e te poheraa o te aposetolo. Te haapapu ra Luka e aita hoê i haafifi i ta ˈna ohipa, e au ra ïa e eita ta ˈna ohipa e oti vave.” * Ua papaihia ïa te Timoteo Hoê i roto i te area tau mai to ˈna matararaa mai i te tapearaa matamua i Roma e to ˈna tapearaa hopea i reira, oia i te area 61-64 T.T.

3, 4. (a) I to ˈna matararaa mai i te fare tapearaa, eaha ta Paulo i rave? (b) Maihea mai to ˈna papairaa i te Timoteo Hoê?

3 I to ˈna matararaa mai i te fare tapearaa, ua rave faahou â ïa Paulo i ta ˈna ohipa mitionare i pihai iho ia Timoteo e ia Tito. Ua tapae anei Paulo i Paniora, mai ta vetahi e parau ra, e ere ïa i te mea papu. Ua papai o Clément no Roma (area 95 T.T.) e ua haere mai Paulo “i te hopea roa i Tooa o te râ,” tei roto atoa paha ïa o Paniora. *

4 Maihea mai to Paulo papairaa i ta ˈna rata matamua ia Timoteo? Te faaite ra te Timoteo 1, 1:3 e ua faanaho Paulo e ia haapao Timoteo i te tahi mau ohipa a te amuiraa no Ephesia, area o ˈna ra, e haere ïa i Makedonia. E au ra e mai reira ˈtu to ˈna papairaa i te rata na Timoteo i Ephesia.

5. Eaha te haapapuraa e e parau mau te mau rata ia Timoteo?

5 Mai matamua mai â te fariiraahia e na Paulo i papai i na rata toopiti ia Timoteo, e e tuhaa anaˈe no te mau Papai faauruahia. Ua fariihia te reira e te feia papai Kerisetiano matamua, mai ia Polycarpe, Ignace, e ia Clément no Roma, e tei roto teie mau rata i te mau tabula o te mau senekele matamua, ei mau papai a Paulo. Teie ta te hoê taata ite i papai: “Mea iti te mau papai o te Faufaa Apî e haapapu-puai-hia mai teie . . . E tia ïa ia faarirohia te mau patoiraa e e parau mau te reira, ei mau manaˈo no teie nei tau o te faahapa i te haapapuraa puai a te ekalesia matamua.” *

6. (a) Eaha te mau tumu rau i papai ai Paulo i te Timoteo Hoê? (b) Na vai o Timoteo, e na te aha e faaite e e rave ohipa paari oia?

6 Ua papai Paulo i teie rata matamua ia Timoteo no te haapapu maitai i te tahi mau ravea faanahonahoraa i roto i te amuiraa. Te hinaaro atoa ra oia e faaara ia Timoteo no nia i te mau haapiiraa hape e e haapuai i te mau taeae ia patoi atu ratou i te ‘ite haavare.’ (Tim. 1, 6:20) E pûpû atoa na te oire tapihoo no Ephesia i te mau faahemaraa o te nounou taoˈa e te “nounou moni,” e mea tano maitai ïa ia horoa oia i te tahi mau aˈoraa no nia atoa i te reira. (6:10) Ua fanaˈo mau â Timoteo i te faaineineraa e te haapiiraa maitatai no te rave i teie ohipa. Na te hoê metua tane Heleni e te hoê metua vahine ati Iuda o te mǎtaˈu i te Atua oia. Aita i ite-papu-hia afea râ to Timoteo iteraa i te Kerisetianoraa no te taime matamua. I to Paulo haereraa i Lusetera i te piti o to ˈna tere mitionare, i te hopea paha o te matahiti 49 T.T. aore ra te omuaraa o te matahiti 50 T.T., “e taata roo maitai” aˈena o Timoteo (fatata paha e 20 aore ra e 20 e tiahapa matahiti to ˈna) “i te mau taeae i Lusetera e Ikonio.” Ua faanaho atura Paulo ia haere atoa mai Timoteo na muri ia raua o Sila. (Ohi. 16:1-3) Te faahitihia ra te iˈoa o Timoteo i roto 11 o na rata 14 a Paulo, e i roto atoa i te buka Ohipa. Ua haapao noa iho â Paulo ia Timoteo mai te hoê metua tane ra te huru e e rave rahi taime to ˈna tonoraa ia ˈna e farerei e e tavini i te tahi e te tahi amuiraa—e haapapuraa ïa e ua rave Timoteo i te ohipa maitai i roto i te aua mitionare e mea aravihi oia no te amo i te mau hopoia teimaha.—Tim. 1, 1:2; 5:23; Tes. 1, 3:2; Phil. 2:19.

TUMU PARAU O TE TIMOTEO HOÊ

7. No te aha Paulo e faaitoito ai ia Timoteo e parahi â i Ephesia?

7 Faaitoitoraa ia faatupu i te faaroo ma te manaˈo haava maitai (1:1-20). I muri aˈe i to ˈna aroharaa ia Timoteo, te “tamaiti mau i te faaroo ra,” e faaitoito Paulo ia ˈna ia parahi â i Ephesia. Ia aˈo atu oia i te feia e haapii ra i “te parau ěê,” o te faatupu i te mau uiraa faufaa ore, o te ore râ e faatupu i te faaroo. E parau Paulo e te fa o teie faaueraa, “o te aroha ïa no roto i te aau viivii ore ra, e te [manaˈo haava] maitai, e te faaroo haavare ore.” E na ô â oia e: “O tei ore i haapaohia e te tahi pae ra, e ua ohipa ê aˈenei i te parau maamaa ra.”—1:2, 3, 5, 6; MN.

8. I te mea e ua arohahia mai o Paulo, eaha ïa ta te reira e haapapu ra, e eaha te tamaˈi maitai ta ˈna e faaitoito ia Timoteo ia aro?

8 Noa ˈtu e e taata faaino e e taata hamani ino o Paulo na mua ˈˈe, ua “rahi roa râ” te maitai rahi o te Fatu “ma te faaroo e te [here] i te Mesia ra ia Iesu,” e ua arohahia mai oia. E taata hara rahi na oia; e inaha, ua riro mai oia ei hiˈoraa no te faaoromai o te Mesia ra o Iesu, o tei ‘haere mai i te ao nei e faaora i te feia hara.’ E au mau â i te Arii mure ore te tura e te hanahana e a muri noa ˈtu! E faaue Paulo ia Timoteo ia aro i te tamaˈi maitai, i “te tamau-maite-raa i te faaroo, e te [manaˈo haava] maitai.” Eiaha oia ia riro mai te feia o tei “haaparari pahi noa hoi i te faaroo,” mai ia Humenaio e o Alesanedero, ta Paulo i aˈo no ta raua faaino.—1:14, 15, 19; MN.

9. (a) Eaha te mau pure e tia ia faaotihia, e no te aha? (b) Eaha te parauhia ra no nia i te mau vahine i roto i te amuiraa?

9 Mau faaueraa no nia i te haamoriraa e te faanahonahoraa i roto i te amuiraa (2:1–6:2). E tia ia pure no nia i te mau huru taata atoa, tae noa ˈtu te feia teitei, ia nehenehe te mau Kerisetiano ia ora ma te hau e ma te paieti. O te hinaaro o te Atua, te Faaora, ‘ia ora te taata atoa, e ia noaa te ite i te parau mau. Hoê hoi Atua, e hoê hoi arai i ropu i te Atua e te taata, o te hoê taata te Mesia ra o Iesu; o tei horoa ia ˈna iho ei hoo i te taata atoa.’ (2:4-6) Ua nominohia Paulo ei aposetolo e ei haapii i teie mau mea. No reira oia e titau ai i te mau tane ia pure ma te taiva ore e i te mau vahine ia faanehenehe ma te faaieie ore e te au noa, ia au i te feia e haamori i te Atua. E tia i te hoê vahine ia haapii ma te mamû noa, e eiaha ia na nia ˈˈe i te tane, “o Adamu hoi tei hamanihia na, i muri aˈe Eva.”—2:13.

10. Eaha te mau mea e titauhia i te mau tiaau e te mau tavini tauturu, e no te aha Paulo e papai ai i teie mau mea?

10 Ia titau te hoê taata i te toroa tiaau, te hinaaro ra ïa oia i te hoê ohipa maitai. E faahiti atu ai Paulo i te mau mea e titauhia i te mau tiaau e te mau tavini tauturu. “Ei taata hapa ore râ [te tiaau] e tia ˈi, ei taata vahine hoê, e te [faito noa ta ˈna mau peu], e te [feruriraa] maitai, e te haerea nehenehe, e te ite i te taata ěê, e te au hoi ia haapii; eiaha ei taata inu hua i te uaina [e te tatamaˈi], eiaha ei taata momoto, . . . ei taata mǎrû râ, eiaha ei taata marôrô, eiaha ei nounou moni; ei taata aˈo maitai i to ˈna iho utuafare, ma te tura, e ta ˈna tamarii i te auraro-maite-raa ia ˈna . . . Eiaha ei tiahou . . . Ei roo maitai hoi to ˈna i te feia i rapae au ra e tia ˈi.” (3:2-7; MN) Hoê â te mau mea e titauhia i te mau tavini tauturu, e e tia ia tamatahia ratou e au anei ia ratou ia tavini. E papai Paulo i teie mau mea ia ite Timoteo eaha te haerea e tia ia ˈna ia pee i roto i te amuiraa o te Atua, oia “te pou e te tumu o te parau mau ra.”—3:15.

11. (a) Eaha te mau fifi e fa mai a muri aˈe? (b) Eaha te tia ia Timoteo ia haapao maitai, e no te aha?

11 I te mau tau a muri atu, e faarue te tahi pae i te faaroo no te mau haapiiraa a te mau demoni. E opani te mau taata haavarevare o te parau i te haavare, i te faaipoiporaa e e faaue ratou e haapae i te tahi maa ta te Atua hoi i hamani ia amuhia ma te haamaitai. Ei tavini maitai roa, e tia ia Timoteo ia faarue ê atu i te mau aamu haavare e te mau ‘fabula a te mau vahine ruau ra.’ I te tahi aˈe pae, e tia ia ˈna ia haamataro i te paieti ei fa na ˈna. “No reira hoi tatou i rohirohi ai, e i faaoromai ai,” o ta Paulo ïa e parau, “no te mea te tiaturi nei tatou i te Atua ora ra, i te Ora o te taata atoa nei, e rahi atu râ i te feia i faaroo.” E tia ïa ia Timoteo ia tamau noa i te horoa e i te haapii atu i teie mau faaueraa. Eiaha oia ia vaiiho i te hoê noa ˈˈe taata ia vahavaha i to ˈna apîraa, ia riro râ oia ei hiˈoraa i te haerea e te taviniraa paieti. E tia ia ˈna ia tamau noa i roto i taua mau mea nei e ia haapao maitai noa ia ˈna iho e i ta ˈna haapiiraa, no te mea tei te na reiraraa e ‘ora ˈi oia e te feia atoa e faaroo mai ia ˈna ra.’—4:7, 10, 16.

12. Eaha te aˈoraa e horoahia ra no nia i te huru i nia i te mau vahine ivi e vetahi atu i roto i te amuiraa?

12 E aˈo Paulo ia Timoteo no nia i to ˈna huru i nia i te taata taitahi: ia faariro oia i te mau tane paari ei metua tane, te mau tane apî ei taeae, te mau vahine paari ei metua vahine, e te mau vahine apî ei tuahine. E tia ia horoahia te tauturu e au i te mau vahine ivi mau. Na to ˈna râ utuafare e haapao i te hoê vahine ivi, mai te peu e e nehenehe. Ia ore e na reirahia, te taivahia ra ïa te faaroo. Ia taeahia to ˈna e 60 matahiti, e nehenehe te hoê vahine ivi e tapaohia i nia i te tabula mai te peu e e “roo maitai” to ˈna “i te [ohipa] maitai ra.” (5:10; MN) I te tahi aˈe pae, eiaha ia fariihia te mau vahine ivi apî, o te vaiiho ia vî noa ˈtu ratou i to ratou mau hinaaro i te pae taatiraa. Maoti i te ori haere noa e te hopoi parau, mea hau aˈe ia faaipoipo ratou e ia faafanautama, eiaha ia faainohia e te enemi.

13. Eaha te faatura e tia ia faaitehia i nia i te mau matahiapo, ia nafeahia te feia rave hara e tia ˈi, e eaha te hopoia a te mau tavini?

13 E tia ia tataipitihia te faatura i te mau matahiapo e tiaau ra ma te maitai roa, “ia hau atu râ i tei ohipa i te aˈo e te haapii ra.” (5:17) Eiaha e farii i te pari i te hoê matahiapo, maori râ ia toopiti aore ra ia tootoru ite. E tia ia aˈo i te feia rave hara i mua i te mau taata atoa, eiaha râ ia faahapa-atea-hia aore ra ia faatia paetahi. E tia i te mau tavini ia faatura i to ratou mau fatu, ma te tavini maitai, i te mau taeae iho â râ, “e feia faaroo e te herehia” hoi ratou.—6:2.

14. Eaha ta Paulo e parau no nia i te teoteo e te nounou moni e “te paieti e te mauruuru”?

14 Mau aˈoraa no nia i “te paieti e te mauruuru” (6:3-21). Te taata o te ore e farii i te mau parau ora ra, ua î ïa oia i te teoteo e ua aoaoahia to ˈna feruriraa i te mau mârôraa parau, o te aratai tia ˈtu i te mau tatamaˈiraa uˈana i nia i te mea faufaa ore. “Area te paieti e te mauruuru ra,” e ravea ïa e noaa ˈi te taoˈa rahi. E tia ia mauruuru noa i te maa e te ahu. Te mârôraa ia rahi te taoˈa, e marei ïa o te aratai tia ˈtu i te haamouraa, e o te nounou moni “te tumu o te mau ino atoa nei.” E faaitoito Paulo ia Timoteo, ei taata no te Atua, ia maue ê i teie mau mea, ia tapi râ i te mau huru maitatai Kerisetiano, ia rohi i te rohiraa maitai o te faaroo, e ia “haru i te ora mure ore.” (6:6, 10, 12) E tia ia ˈna ia haapao i te faaueraa “eiaha ei vahi ino, eiaha ei hapa” e tae noa ˈtu i te faraa mai o te Fatu o Iesu Mesia. “Eiaha hoi” te feia taoˈa rahi e “tiaturi i te taoˈa rahi itea ore, ei te Atua râ,” ia haru ratou i te ora mau. Ei faaotiraa, e faaitoito Paulo ia Timoteo ia haapao maitai i te haapiiraa i tuuhia mai ia ˈna ra, e ia fariu ê i te mau parau viivii e i “te parau mârôhia ra i haavarehia e e ite.”—6:14, 17, 20.

FAUFAARAA

15. Eaha te faaararaa i horoahia no nia i te mau parau rii faufaa ore e te mau mârôraa?

15 Te horoa maira teie rata i te hoê faaararaa etaeta i te feia e haamâuˈa i te taime i roto i te mau parau rii faufaa ore e te mau mârôraa philosophia. Ua taaihia “te mârôraa parau” i te teoteo e e tia ia haapaehia te reira, no te mea te parau maira Paulo e e haafifi te reira i te tupuraa Kerisetiano, a faahiti noa ˈi i “te mau uiraa no te maimiraa eiaha râ i te hoê noa ˈˈe mea no ǒ mai i te Atua ra i taaihia i te faaroo, MN.” (6:3-6; 1:4) Mai te mau ohipa a te tino atoa ra, “aore” taua mau aimârôraa ra “i au i te [haapiiraa] ora nei, i te evanelia hanahana o te Atua [oaoa].”—1:10, 11MN.

16. Eaha te aˈoraa ta Paulo i horoa no nia i te nounou taoˈa?

16 E au ra e te hinaaro ra te mau Kerisetiano no te oire nounou moni ra o Ephesia, i te mau aˈoraa no te patoi i te nounou taoˈa e ta ˈna mau marei. Ua horoa Paulo i taua mau aˈoraa ra. Ua faahiti rahi to teie nei ao i ta ˈna mau parau: ‘O te nounou moni te tumu o te mau ino atoa,’ mea iti râ o te haapao atu! Area râ, e tia i te mau Kerisetiano mau ia pee i teie aˈoraa i te mau taime atoa. O to ratou ïa ora. E tia ia ratou ia maue ê i te marei mauiui mau o te nounou taoˈa, a tuu ai i to ratou tiaturiraa, ‘eiaha i nia i te taoˈa rahi itea ore, i nia râ i te Atua o tei horoa hua mai i te mau mea atoa nei ei [fanaˈoraa] na tatou.’—6:6-12, 17-19; MN.

17. Eaha te aˈoraa i horoahia ia Timoteo e tano i te mau taurearea itoito atoa e tavini ra i teie nei tau?

17 Te faaite ra te rata a Paulo e ua riro Timoteo iho ei hiˈoraa maitai roa no te hoê taurearea Kerisetiano. Noa ˈtu to ˈna matahiti huru apî, mea paari oia i te pae varua. Ua titau oia e faaî i te mau mea e titauhia i te hoê tiaau, e ua haamaitai-rahi-hia oia i roto i te mau hopoia taa ê ta ˈna i fanaˈo. Teie râ, mai te mau taurearea itoito atoa e tavini ra i teie nei tau, ua tia ia ˈna ia feruri tamau e ia haamanaˈo noa i taua mau mea nei ia haere noa oia i mua. Ua tano roa te aˈoraa a Paulo no te feia atoa e imi nei i te oaoa tamau o te haereraa i mua i te pae varua: “E ara ia oe, e ta oe e haapii ra; e tamau maite â i te reira: tei te na reira hoi e ora ˈi oe e te feia atoa e faaroo mai ia oe ra.”—4:15, 16.

18. Eaha te mau faanahoraa i roto i te amuiraa i faataa-maitai-hia, e nafea Paulo e faaohipa ˈi i te mau Papai Hebera ei parau mana?

18 E faatupu teie rata i faauruahia i te mauruuru no te mau faanahoraa a te Atua. E faaite oia nafea te tane e te vahine e rave ai i ta ratou tuhaa no te tapea i te au-maite-raa teotaratia i roto i te amuiraa. (2:8-15) E tauaparau atu ai oia i te mau mea e titauhia i te mau tiaau e te mau tavini tauturu. Te faaite maira ïa te varua moˈa i te mau mea e titauhia i te feia e tavini i roto i te mau hopoia taa ê. E faaitoito atoa teie rata i te mau tavini atoa i pûpûhia ia faaî i teie mau titauraa, i te na ôraa e: “Ia hinaaro uˈana te hoê taata i te toroa [tiaau] ra, ua hinaaro oia i te ohipa maitai.” (3:1-13; MN) Ua tauaparau-maitai-hia te haerea tano o te tiaau i nia i te mau melo o te amuiraa, ia au i to ratou faito matahiti e to ratou tiaraa tane aore ra vahine, e tae noa ˈtu nafea ia haapao i te mau pariraa i mua i te mau ite. Ia ˈna i haapapu e e tia ia tataipitihia te faatura i te mau matahiapo e rohi nei i te aˈo e te haapii, e piti taime to Paulo faahitiraa i te mau Papai Hebera ei parau mana: “Te na ô maira hoi te parau i papaihia ra e, Eiaha oe e tavaha i te puaatoro ia taataahi i te sitona ra. E, E au i te rave ohipa ta ˈna ra utua.”—Tim. 1, 5:1-3, 9, 10, 19-21, 17, 18; Deut. 25:4; Lev. 19:13.

19. Nafea te tiaturiraa o te Basileia e haamatarahia ˈi, e eaha te faaitoitoraa i horoahia no nia i te reira?

19 I muri aˈe i to ˈna horoaraa i teie mau aˈoraa maitatai atoa ra, e na ô â Paulo e e tia ia haapaohia te faaueraa ma te ino ore e te hapa ore, ‘e tae noa ˈtu i te faraa mai o to tatou Fatu o Iesu Mesia ra, o te Arii o te hui arii, e te Fatu o te mau fatu ra.’ Ia au i teie tiaturiraa o te Basileia, e hope te rata ma te hoê faaitoitoraa puai i te mau Kerisetiano “ia hamani maitai, e te taoˈa ra i te ohipa maitatai ra, ia rahi atu ïa ia ratou, ia horoa haere, ia au i te aufau. I te haapue-maite-raa i te maitai tumu no ratou iho a muri atu, ia [haru] ratou i te ora mure ore.” (Tim. 1, 6:14, 15, 18, 19; MN) Mea faufaa mau â teie mau faaueraa maitatai atoa i roto i te Timoteo Hoê!

[Nota i raro i te api]

^ 1970, neneihia e H. S. Gehman, api 721.

^ Les écrits des Pères apostoliques, Paris, 1990, api 74, “Épître de Clément de Rome aux Corinthiens,” pene V.

^ New Bible Dictionary, piti o te neneiraa, 1986, neneihia e J. D. Douglas, api 1203.

[Uiraa haapiiraa]