1-3. Mea nafea to Iesu faanahoraa ˈtu â i te pororaa, e eaha te tahi mau uiraa e hiti mai?

 E PITI matahiti to Iesu poro-haere-raa e ati aˈe ia Galilea. (A taio i te Mataio 9:35-38.) Ua haere oia na roto e rave rahi oire e oire rii, i te haapiiraa i te taata i roto i te mau sunago e te pororaa i te parau apî oaoa o te Basileia. I te mau vahi atoa, e nahoa taata tei haere atu ia ˈna ra. Ua parau oia e “te rahi mau nei te auhune,” e hinaarohia ˈtu â ïa te rave ohipa.

² Ua faanaho Iesu e faarahi atu â i te ohipa pororaa. Mea nafea? Ma te tono i ta ˈna na 12 aposetolo “e poro haere i te basileia o te Atua.” (Luka 9:1, 2) Ua uiui paha ratou e nafea ia rave i teie ohipa. Hou ratou a reva ˈi, ua horoa ˈtu Iesu ma te here i ta to ˈna Metua i te raˈi i horoa ˈtu na ˈna: te faaineineraa.

³ Teie ïa te tahi mau uiraa e hiti mai: Eaha te faaineineraa ta Iesu i fanaˈo no ǒ mai i to ˈna Metua? Eaha te faaineineraa ta ˈna i horoa na ta ˈna mau aposetolo? E i teie mahana, te faaineine ra anei te Arii te Mesia i ta ˈna mau pǐpǐ no te rave i ta ratou taviniraa? Mai te peu e e, e nafea ïa?

4. Afea ra e ihea to Iesu haapiiraahia e to ˈna Metua?

⁴ Ua parau roa Iesu e ua haapiihia oia e to ˈna Metua. I roto i ta ˈna taviniraa, ua na ô oia: “Ta tau Metua . . . i haapii mai ia ˈu ra, o ta ˈu ïa e parau.” (Ioa. 8:28) Afea ra e ihea to Iesu haapiiraahia? E nehenehe e parau e ua haamata te reira i nia i te raˈi i muri rii aˈe i to ˈna poieteraahia ei Tamaiti matahiapo na te Atua. (Kol. 1:15) Ehia maororaa to ˈna faarooraa e hiˈo-maite-noa-raa i te Orometua Rahi roa ˈˈe. (Ioba 36:22) Ua fanaˈo ïa oia i te hoê haapiiraa otahi no nia i te mau huru maitatai o to ˈna Metua e ta ˈna mau ohipa e opuaraa.

5. Eaha ta te Metua i haapii i te Tamaiti no nia i te taviniraa ta ˈna e rave i te fenua nei?

⁵ I te taime tano, ua haapii Iehova i ta ˈna Tamaiti e nafea ia rave i ta ˈna taviniraa i te fenua nei. A hiˈo na i te hoê parau tohu e faataa ra i te taairaa i rotopu i te Orometua  Rahi roa ˈˈe e ta ˈna Tamaiti matahiapo. (A taio i te Isaia 50:4, 5.) Ua faaara Iehova i ta ˈna Tamaiti “i tera poipoi, i te[ra] poipoi,” mai te hoê orometua haapii o te faaara i ta ˈna piahi i te poipoi roa no te haapii ia ˈna. Te na ô ra te hoê buka Bibilia: “Mai te huru ra e te afai ra Iehova ia ˈna i te fare haapiiraa mai te hoê piahi, a haapii atu ai ia ˈna eaha te poro, e nafea atoa ia poro.” I taua “haapiiraa” ra i nia i te raˈi, ua haapii Iehova i ta ˈna Tamaiti eaha te parau e te haapii atu, e nafea atoa ia na reira. a (Ioane 12:49) I te fenua nei, ua faaohipa maitai Iesu i teie faaineineraa eiaha noa ma te rave i ta ˈna taviniraa, ma te faaineine atoa râ i ta ˈna mau pǐpǐ ia rave i ta ratou iho.

6, 7. (a) Eaha te faaineineraa ta Iesu i horoa na ta ˈna mau aposetolo, e ua ineine ratou i te aha? (b) Ua rave Iesu i te mau faanahoraa ia fanaˈo ta ˈna mau pǐpǐ i teie mahana i teihea faaineineraa?

⁶ Eaha te faaineineraa ta Iesu i horoa na ta ˈna mau aposetolo, mai tei faahitihia i te omuaraa? Ia au i te Mataio pene 10, ua horoa ˈtu oia i te tahi mau aratairaa taa maitai, oia hoi ihea e poro ai (irava 5, 6), eaha te poroi (irava 7), ia tiaturi ia Iehova (irava 9, 10), e nafea ia paraparau i te taata (irava 11-13), e nahea ia ore ratou e fariihia mai (irava 14, 15), e nahea atoa ia hamani-ino-hia ratou (irava 16-23). b Maoti teie mau aratairaa maramarama maitai i ineine ai te mau aposetolo a Iesu i te aratai i te ohipa pororaa i te parau apî oaoa i to ratou tau.

⁷ E i teie mahana? Ua horoa Iesu, te Arii o te Basileia o te Atua, na ta ˈna mau pǐpǐ i te ohipa faufaa roa ˈˈe e rave, oia hoi e poro i “te evanelia o te basileia nei e ati noa ˈˈe teie nei ao, ia ite te mau fenua atoa.” (Mat. 24:14) Ua haapii anei oia ia tatou no te reira? E. Mai te raˈi mai, ua rave oia i te mau faanahoraa ia faaineinehia ta ˈna mau pǐpǐ e nafea ia poro, e nafea atoa ia amo i te mau hopoia taa ê i roto i te amuiraa.

8, 9. (a) Eaha te fa matamua roa o te Haapiiraa no te taviniraa Kerisetiano? (b) Mea nafea te putuputuraa o te hebedoma i te tautururaa ia oe ia aravihi atu â i roto i te taviniraa?

⁸ Mea maoro to te faanahonahoraa a Iehova faaohiparaa i te mau tairururaa e te mau putuputuraa a te amuiraa, mai te Putuputuraa no te taviniraa, no te faaineine ia tatou no te pororaa. Teie râ, mai te mau matahiti 1940 mai, ua haamata te pu rahi i te horoa mai i tera faaineineraa na roto e rave rau haapiiraa.

⁹ Haapiiraa no te taviniraa Kerisetiano. Mai ta tatou i ite i te pene na mua ˈtu, ua haamauhia teie haapiiraa i 1943. Te fa o teie haapiiraa, no te faaineine noa anei i te mau piahi ia aravihi i te horoa i te tumu parau? E ere. Te fa matamua roa, te haapiiraa ïa i te nunaa o te Atua ia faaohipa i te parau, te hoê ô ta Iehova i ho mai, no te arue ia ˈna i roto i te taviniraa. (Sal. 150:6) Ua faaineinehia te mau taeae e  tuahine atoa tei tapao ia ratou i teie haapiiraa ia aravihi atu â i roto i te pororaa i te Basileia. I teie nei, te horoahia ra taua faaineineraa ra na roto i te putuputuraa o te hebedoma.

10, 11. O vai i teie mahana te nehenehe e haere i te Haapiiraa no Gileada, e eaha te fa o teie haapiiraa?

¹⁰ Haapiiraa Bibilia no Gileada. I te Monire 1 no Fepuare 1943 te haamataraa tei parauhia i teie nei te Haapiiraa Bibilia no Gileada. Te fa i te omuaraa, e faaineine ïa i te mau pionie e te tahi atu mau tavini taime taatoa no te taviniraa mitionare i te ara. Tera râ, mai Atopa 2011 mai, no te feia anaˈe ïa to roto ê na i te taviniraa taime taatoa taa ê: te mau pionie taa ê, tiaau ratere e ta ratou vahine, te mau mero o te Betela, e te mau mitionare aita â i haere atura i tera haapiiraa.

¹¹ Eaha te fa o te Haapiiraa no Gileada? Te pahono ra te hoê orometua haapii ehia maororaa: “E haapuai i te faaroo o te mau piahi maoti te faahohonuraa i te Parau a te Atua, e tauturu atoa ia ratou ia faahotu atu â i te mau huru maitatai pae varua faufaa roa no te faaruru i te mau haafifiraa i roto i ta ratou taviniraa. Hoê fa faufaa roa atoa, e turai i te mau piahi ia hinaaro atu â e apiti i te ohipa pororaa i te parau apî oaoa.”—Eph. 4:11.

12, 13. Eaha ta te Haapiiraa no Gileada i faatupu i nia i te ohipa pororaa na te ao nei? A horoa i te hoê hiˈoraa.

¹² Eaha ta te Haapiiraa no Gileada i faatupu i nia i te ohipa pororaa na te ao nei? Mai 1943 mai, hau atu i te 8 500 taeae e tuahine tei faaineinehia i teie haapiiraa, c e tei tonohia i hau atu i te 170 fenua e tuhaa fenua. Ua faaohipa maitai ratou i ta ratou i haapii mai, ma te rohi i roto i te taviniraa e ma te faaineine i te tahi atu ia na reira atoa. Pinepine ratou i te haamata i te pororaa na te mau tuhaa fenua mea iti te feia poro aore ra aita roa ˈtu.

¹³ A hiˈo na i tei tupu i te fenua Tapone, ua mau roa te pororaa faanahohia i te Piti o te tamaˈi rahi. I Atete 1949, aita i raea 10 taata poro. I te pae hopea râ o taua matahiti ra, 13 mitionare tei haere i te Haapiiraa no Gileada e poro haere ra. Mea rahi atu â te mitionare tei tae atu i reira. I te omuaraa, ua poro ratou na te mau oire rahi hou a haere atu ai na te tahi atu mau oire. Ua faaitoito roa te mau mitionare i ta ratou mau piahi e te tahi atu ia rave i te taviniraa pionie. E haamaitairaa tei noaa mai maoti ta ratou mau tutavaraa itoito rahi. I teie mahana, hau atu i te 216 000 taata poro i te fenua Tapone, e pionie fatata e 40 i nia i te hanere o ratou! d

14. Eaha ta te mau haapiiraa Kerisetiano atoa e haapapu ra? (A hiˈo atoa i te tumu parau “ Haapiiraa no te feia poro i te Basileia.”)

¹⁴ Te tahi atu â mau haapiiraa Kerisetiano. Te Haapiiraa no te mau pionie, te Haapiiraa Bibilia no te mau taeae faaipoipo e ta ratou vahine, e te Haapiiraa Bibilia no te mau  taeae taa noa, ua tauturu ïa i te feia atoa tei haere i teie mau haapiiraa ia paari mai i te pae varua, e ia horoa i te hoê hiˈoraa itoito rahi i roto i te pororaa. e Te haapapu ra teie mau haapiiraa Kerisetiano atoa e te faaineine maitai ra iho â to tatou Arii i ta ˈna mau pǐpǐ no ta ratou taviniraa.—Tim. 2, 4:5.

15. I roto i teihea tuhaa e hinaaro ai te mau taeae e hopoia ta ratou e riro mai ia Iesu?

¹⁵ A haamanaˈo na i ta Isaia parau tohu e faahiti ra i to Iesu haapiiraahia e te Atua. I taua “haapiiraa” ra i te raˈi, ua haapii mai te Tamaiti e nafea ia “parau atu i te parau au i tei rohirohi.” (Isa. 50:4) Ua faaohipa oia i teie haapiiraa i to ˈna parahiraa mai i te fenua nei, ma te tamahanahana i te feia “i haˈa rahi, e tei teiaha i te hopoia.” (Mat. 11:28-30) Te hinaaro nei te mau taeae e hopoia ta ratou e riro, mai ia Iesu, ei tamahanahanaraa no to ratou mau hoa Kerisetiano. No reira i haamauhia ˈi e rave rau haapiiraa no te faaineine ia ratou i roto i taua tuhaa ra.

16, 17. Eaha te fa o te Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia? (A hiˈo atoa i te nota.)

 ¹⁶ Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia. Ua haamata te piha matamua o teie haapiiraa i te 9 no Mati 1959 i South Lansing, i New York. Te mau tiaau ratere e te mau tavini o te amuiraa (parauhia i teie mahana tiaau o te tino matahiapo) tei titauhia i teie haapiiraa hoê avaˈe. I muri aˈe, ua hurihia teie haapiiraa reo Beretane na roto i te tahi atu mau reo, a fanaˈo atu ai te mau taeae na te ao nei i te reira. f

¹⁷ No nia i te fa o te Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia, te na ô ra te Buka matahiti 1962 a te mau Ite no Iehova (Beretane): “I roto i teie nei ao ohipa roa, mea titauhia ia ite te hoê tiaau o te amuiraa a te mau ite no Iehova i te faanaho i to ˈna oraraa, a nehenehe atu ai oia e haapao i te mau mero atoa o te amuiraa, e hamani maitai atoa ia ratou. Eiaha o ˈna e haapae i to ˈna iho utuafare no te amuiraa. Ei feruriraa maitai râ to ˈna. Mea fanaˈo iho â te mau tavini o te amuiraa na te ao nei i te haere i te Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia, ia faaineinehia ratou no te amo i  ta ratou hopoia tiaau mai ta te Bibilia e parau ra!”—Tim. 1, 3:1-7; Tito 1:5-9.

18. Pauroa te nunaa o te Atua te fanaˈo i te mau maitai o te Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia, no te aha?

¹⁸ Pauroa te nunaa o te Atua te fanaˈo i te mau maitai o te Haapiiraa no te mau taeae faatoroahia. No te aha? Te mau matahiapo e tavini tauturu o te faaohipa i ta ratou i haapii mai, e tamahanahanaraa ïa ratou mai ia Iesu no to ratou mau taeae e tuahine. Eita anei oe e putapû i te tahi parau hamani maitai, te tariˈa faaroo, aore ra te tere farereiraa faaitoito a te hoê matahiapo aore ra tavini tauturu î i te here? (Tes. 1, 5:11) E haamaitairaa mau â taua mau taeae aravihi ra no ta tatou mau amuiraa!

19. Eaha te tahi atu â mau haapiiraa ta te Tomite haapiiraa e tiaau nei, e eaha te fa?

¹⁹ Te tahi atu â mau haapiiraa Kerisetiano. Te tiaau nei te Tomite haapiiraa a te Tino aratai i te tahi atu â mau haapiiraa, o te faaineine i te mau taeae e hopoia ta ratou i roto i te faanahonahoraa ia amo maitai atu â i te reira. No te mau matahiapo o te mau amuiraa, te mau tiaau ratere, e te mau mero o te mau tomite amaa teie mau haapiiraa Bibilia. E faaitoitohia ratou ia atuatu i to ratou auhoaraa e o Iehova e ia faaohipa i te mau aratairaa Bibilia a tiai ai i te mau mamoe faufaa roa, ta Iehova i tuu atu i roto i to ratou rima.—Pet. 1, 5:1-3.

20. No te aha i tano roa ˈi Iesu i te parauraa e mea “haapiihia” tatou pauroa “e Iehova,” e eaha ta oe i faaoti papu e rave?

²⁰ Ua rave iho â te Arii Iesu Mesia i te mau faanahoraa ia faaineine-maitai-hia ta ˈna mau pǐpǐ. No te raˈi mai taua faaineineraa ra: ua faaineine Iehova i ta ˈna Tamaiti, e te Tamaiti i ta ˈna mau pǐpǐ i te fenua nei. Ua tano roa ïa Iesu i te parauraa e mea “haapiihia” tatou pauroa “e Iehova.” (Ioa. 6:45; Isa. 54:13) Faaoti papu anaˈe ïa e haafaufaa i te faaineineraa ta Iesu to tatou Arii e horoa mai ra. Haamanaˈo anaˈe atoa e te fa matamua roa o teie faaineineraa atoa, e tauturu mai ïa ia puai noa i te pae varua no te rave faahope roa i ta tatou taviniraa.