Eaha to roto?

Tapura tumu parau

TUMU PARAU HAAPIIRAA 5

Ta te apitiraa i te mau putuputuraa e faaite no nia ia tatou

Ta te apitiraa i te mau putuputuraa e faaite no nia ia tatou

“[A] tamau noa . . . i te faaite i te pohe o te Fatu, e ia tae roa mai oia.”—KOR. 1, 11:26.

HIMENE 18 Mauruuru no te hoo

HAAPOTORAA *

1-2. (a) Eaha ta Iehova e ite ra ia putuputu e mirioni taata no te Amuraa maa a te Fatu? (A hiˈo i te hohoˈa i te api matamua.) (b) E tauaparau tatou no nia i te aha i roto i teie tumu parau?

 A FERURI i ta Iehova e ite ra ia putuputu e mirioni taata ati aˈe te fenua no te Amuraa maa a te Fatu. E ere te rahiraa taata ta ˈna e haapao ra, te hiˈo ra oia i te taata tataitahi o tei tae mai. Ei hiˈoraa, te ite ra oia i te feia o te haere tamau mai ra i te mau matahiti atoa. I rotopu ia ratou, te vai ra paha te haere mai ra noa ˈtu te faaruru ra ratou i te patoiraa uˈana. Aita vetahi e haere tamau mai ra i te tahi atu mau putuputuraa, ua taa râ ia ratou e oroa faufaa roa teie e tia ia apiti atu. Te ite atoa ra Iehova i te feia a tahi ra e haere mai ai i te Oroa haamanaˈoraa, peneiaˈe no te mea te hinaaro ra ratou e ite eaha taua putuputuraa ra.

2 Mea oaoa mau no Iehova ia ite e mea rahi te taata e apiti ra i te Oroa haamanaˈoraa. (Luka 22:19) Tera râ, e ere te rahiraa taata o te haere mai ra ta Iehova e haapao na mua roa. Te mea ta ˈna e haapao aˈe, o te tumu ïa ratou i haere mai ai. Tera te mea faufaa no Iehova. I roto i teie tumu parau, e tauaparau mai tatou no nia i teie uiraa faufaa mau: No te aha tatou e apiti ai i te Oroa haamanaˈoraa i te mau matahiti atoa e i te mau putuputuraa o te hebedoma o ta Iehova i faaineine no te feia e here ra ia ˈna?

Na te ao nei, e mirioni taata te farii-maitai-hia i te oroa Amuraa maa a te Fatu (A hiˈo i te paratarafa 1-2)

E TURAI TE HAEHAA IA TATOU IA PUTUPUTU

3-4. (a) No te aha tatou e apiti ai i te mau putuputuraa? (b) Ia apiti tatou i te mau putuputuraa, eaha ta te reira e faaite ra no nia ia tatou? (c) Ia feruri tatou i te Korinetia 1, 11:23-26, no te aha eiaha tatou e mairi i te Oroa haamanaˈoraa?

3 E apiti tatou i te mau putuputuraa a te amuiraa na mua roa no te mea e tuhaa te reira o ta tatou haamoriraa. E apiti atoa ˈtu tatou i te mau putuputuraa no te mea i reira Iehova e haapii mai ai ia tatou. Eita te feia faaoru e farii ia haapiihia ˈtu ratou. (Ioa. 3, 9) Area tatou, e hinaaro rahi ïa to tatou ia haapiihia tatou e Iehova e ta ˈna faanahonahoraa ta ˈna e faaohipa ra.—Isa. 48:17, 18; Ioa. 6:45.

4 Ia apiti tatou i te mau putuputuraa, te faaite ra te reira e mea haehaa tatou, ua ineine e te hinaaro ra tatou ia haapiihia tatou. I te po o te Oroa haamanaˈoraa o te pohe o Iesu, e apiti tatou i tera putuputuraa faufaa no te mea ua titauhia ia apiti atu tatou, e no te mea atoa te auraro ra tatou ma te haehaa i ta Iesu faaueraa: “A tamau i te rave i te reira ei manaˈoraa ia ˈu.” (A taio i te Korinetia 1, 11:23-26.) E haapuai teie putuputuraa i to tatou tiaturiraa no a muri aˈe e e haamanaˈo mai te reira ia tatou i to Iehova here ia tatou. Tera râ, ua ite Iehova e te hinaaro ra ia faaitoitohia e ia tamahanahanahia tatou eiaha noa hoê taime i te matahiti. No reira ïa oia i faaineine ai i te mau putuputuraa i te mau hebedoma atoa e te turai ra oia ia tatou ia apiti atu i te reira. E turai te haehaa ia tatou ia auraro. E faataa tatou tau hora no te faaineine e apiti atu i tera mau putuputuraa.

5. No te aha te feia haehaa e pahono ai i ta Iehova titau-manihini-raa?

5 I te matahiti tataitahi, mea rahi te feia haehaa e farii ra i ta Iehova titau-manihini-raa ia haapiihia ratou e ana. (Isa. 50:4) Mea au na ratou e apiti atu i te Oroa haamanaˈoraa e e haamata ratou i te apiti i te tahi atu mau putuputuraa. (Zek. 8:20-23) Mea au roa na tatou paatoa ia haapiihia e ia arataihia tatou e Iehova, to tatou “tauturu” e to tatou “ora” aore ra faaora. (Sal. 40:17) Mea papu e aita e mea oaoa aˈe e faufaa aˈe i te fariiraa i te titau-manihini-raa ia haapiihia tatou e Iehova raua Iesu, te Tamaiti mea here roa na ˈNa.—Mat. 17:5; 18:20; 28:20.

6. Mea nafea te haehaa i tauturu ai i te hoê taata ia apiti i te Oroa haamanaˈoraa?

6 I te matahiti tataitahi, e tutava tatou ia rahi te feia ta tatou e titau manihini no te apiti mai i te Oroa haamanaˈoraa i te pohe o Iesu. Mea rahi te feia haehaa tei faufaahia i te fariiraa i ta tatou titau-manihini-raa. Teie te tahi hiˈoraa. E rave rahi matahiti na mua ˈˈe, ua horoahia te tahi titau-manihini-raa i te Oroa haamanaˈoraa i te hoê taata. Ua parau râ oia i te taeae o tei horoa ˈtu i ta ˈna titauraa e eita oia e tae mai. Tera râ, i te po o te Oroa haamanaˈoraa, ua maere te taeae i te iteraa i taua taata ra i te tomoraa mai i roto i te Piha a te Basileia. Ua faahiahia taua taata ra i te fariiraahia oia e haamata ˈtura ïa oia i te apiti i ta tatou mau putuputuraa o te hebedoma. E toru noa putuputuraa ta ˈna i mairi i te roaraa o te matahiti i muri iho. Eaha tei tauturu ia ˈna ia faaoti e apiti i te mau putuputuraa atoa? Maoti to ˈna haehaa i taui ai oia i to ˈna feruriraa. I muri aˈe, ua na ô te taeae o tei titau manihini ia ˈna: “E taata haehaa roa oia.” Mea papu e na Iehova i aratai mai i teie taata ia haamori ia ˈNa, e i teie nei, e taeae bapetizohia oia.—Sal. 138:6; Ioa. 6:44.

7. E nafea te mea ta tatou e haapii ra i te mau putuputuraa e ta tatou e taio ra i roto i te Bibilia e tauturu ai ia tatou ia faatupu i te haehaa?

7 E tauturu mai te mea ta tatou e haapii ra i te mau putuputuraa e ta tatou e taio ra i roto i te Bibilia ia tatou ia faatupu i te haehaa. I te mau hebedoma hou te Oroa haamanaˈoraa, e haamatara maitai ta tatou mau putuputuraa i te hiˈoraa o Iesu e te haehaa ta ˈna i faaite a horoa ˈi oia i to ˈna ora ei hoo. E i te mau mahana na mua ˈˈe i te Oroa haamanaˈoraa, e faaitoitohia tatou ia taio i te mau faatiaraa Bibilia no nia i te mau ohipa i tupu piri i te pohe e te tia-faahou-raa o Iesu. Na roto i te mea ta tatou e haapii ra i tera mau putuputuraa e ta tatou e taio ra i roto i tera mau faatiaraa Bibilia, e rahi atu â to tatou mauruuru no te tusia ta Iesu i pûpû no tatou. E turai to tatou aau ia tatou ia pee i to ˈna haehaa e ia rave i to Iehova hinaaro, noa ˈtu mea fifi no tatou.—Luka 22:41, 42.

E TAUTURU TE HAEHAA IA TATOU IA PUTUPUTU

8. Mea nafea Iesu i te faaiteraa i te itoito?

8 Te tamata atoa ra tatou i te pee i te hiˈoraa o Iesu ia faaite tatou i te itoito. A feruri na i te itoito ta ˈna i faaite i te mau mahana hou oia a pohe ai. Ua ite maitai oia e fatata roa to ˈna mau enemi i te faahaama, haamauiui e haapohe ia ˈna. (Mat. 20:17-19) Ua ineine noa râ oia i te pohe. I te tanoraa te taime, na ô atura oia i ta ˈna mau aposetolo taiva ore i pihai iho ia ˈna i Getesemane: “A tia, mai haere anaˈe. A hiˈo, te fatata mai ra te taata e tuu ia ˈu i to ˈu mau enemi.” (Mat. 26:36, 46) I te haereraa mai te hoê nahoa e te mauhaa i te rima no te tapea ia ˈna, faaite ihora oia ia ˈna e faaue ihora i te mau faehau ia vaiiho i ta ˈna mau aposetolo. (Ioa. 18:3-8) Auê ïa itoito rahi ta Iesu i faaite! I teie mahana, te tutava nei te mau Kerisetiano faatavaihia e no te mamoe ê atu i te pee i te hiˈoraa o Iesu a faaite ai i te itoito. E nafea?

E puaihia vetahi ê i to itoito ia apiti i te mau putuputuraa Kerisetiano (A hiˈo i te paratarafa 9) *

9. (a) Eaha tatou e hinaaro ai i te itoito no te apiti tamau i te mau putuputuraa? (b) E nafea to tatou hiˈoraa e ohipa ˈi i nia i to tatou mau taeae o tei tapeahia no to ratou faaroo?

9 No te apiti tamau i te mau putuputuraa, e titauhia paha te itoito i roto i te mau tupuraa fifi. E apiti vetahi o to tatou mau taeae e tuahine i te mau putuputuraa noa ˈtu te oto, te toaruaru aore ra te maˈi o te faateimaha ra ia ratou. E apiti vetahi atu i te mau putuputuraa ma te itoito noa ˈtu te patoiraa uˈana a to ratou mau fetii aore ra a te hau faatere. A feruri na e nafea to tatou hiˈoraa e ohipa ˈi i nia i to tatou mau taeae tei tapeahia no to ratou faaroo. (Heb. 13:3) Ia faaroo ratou e te tamau noa ra tatou i te tavini ia Iehova noa ˈtu to tatou mau fifi, e haapuai te reira ia ratou ia tapea i to ratou faaroo, itoito e taiva ore. Ua faaruru te aposetolo Paulo i te hoê â tupuraa. A tapeahia ˈi oia i Roma, i oaoa na oia i te faaroo e te tavini noa ra to ˈna mau taeae i te Atua ma te taiva ore. (Phil. 1:3-5, 12-14) Tau taime piri i te tuuraahia oia, papai atura Paulo i ta ˈna rata i te mau Hebera. I roto i taua rata ra, ua faaitoito oia i taua mau Kerisetiano taiva ore ra ia “tamau noa i te here te tahi i te tahi ei taeae” e ia ore e faarue i te mau putuputuraa.—Heb. 10:24, 25; 13:1.

10-11. (a) O vai ta tatou e titau manihini i te Oroa haamanaˈoraa? (b) Eaha te tumu ta te Ephesia 1:7 e horoa ra?

10 Te faaite ra tatou i te itoito ia titau manihini tatou i to tatou mau fetii, hoa ohipa e feia tapiri i te Oroa haamanaˈoraa. No te aha tatou e titau ai ia ratou? E mauruuru rahi to tatou i ta Iehova e Iesu i rave no tatou, e hinaaro iho â ïa tatou e titau manihini ia vetahi ê ia apiti mai i te Oroa haamanaˈoraa. Te hinaaro ra tatou ia haapii atoa ratou e nafea ratou e faufaahia ˈi i to Iehova “hamani maitai rahi” na roto i te hoo.—A taio i te Ephesia 1:7; Apo. 22:17.

11 Ia faaite tatou i te itoito ma te putuputu amui, te faaite atoa ra tatou i te hoê huru maitai ê atu, hoê huru maitai ta te Atua e ta ˈna Tamaiti e faaite ra ma te ravea taa ê.

E FAAHEPO TE HERE IA TATOU IA PUTUPUTU

12. (a) E nafea ta tatou mau putuputuraa e haapuai ai i to tatou here no Iehova e Iesu? (b) Eaha ta te Korinetia 2, 5:14, 15 e faaitoito mai ra ia tatou ia rave ei peeraa i te hiˈoraa o Iesu?

12 Te faahepo ra to tatou here no Iehova e Iesu ia tatou ia apiti i te mau putuputuraa. E haapuai ïa te mea ta tatou e haapii ra i te mau putuputuraa i to tatou here no Iehova e ta ˈna Tamaiti. I te mau putuputuraa, e haamanaˈo-noa-hia tatou eaha ta raua i rave no tatou. (Roma 5:8) I te Oroa haamanaˈoraa iho â râ tatou e haamanaˈohia ˈi to raua here rahi, no te feia atoa o tei ore i taa ˈtura i te faufaaraa o te hoo. No to tatou mauruuru rahi, te tutava nei tatou i te pee ia Iesu i roto i te mau tuhaa atoa o to tatou oraraa. (A taio i te Korinetia 2, 5:14, 15.) Hau atu â, e turai to tatou aau ia tatou ia arue ia Iehova no to ˈna horoaraa mai i te hoo. Hoê ravea e arue ai tatou ia ˈna, mea na roto ïa i te horoaraa i te pahonoraa i ta tatou mau putuputuraa.

13. E nafea tatou e faaite ai i to tatou here rahi ia Iehova e ta ˈna Tamaiti? A faataa.

13 E faaite tatou i to tatou here rahi ia Iehova e ta ˈna Tamaiti ma te hinaaro e haapae ia tatou iho no raua. E pinepine tatou i te haapae ia tatou no te apiti atu i ta tatou mau putuputuraa. Mea rahi te amuiraa o te putuputu ra i te hopea o te hoê mahana ohipa, te taime rohirohi mau paha no tatou. E te tahi atu putuputuraa, tei te hopea hebedoma ïa, te faafaaea ra ïa vetahi atu. Te ite ra anei Iehova e te apiti ra tatou i ta tatou mau putuputuraa noa ˈtu ua rohirohi roa tatou? Papu roa ïa e te ite ra oia! Te ite ra Iehova ia haere tatou i te mau putuputuraa e te haafaufaa ra oia i ta tatou mau tutavaraa.—Mar. 12:41-44.

14. Mea nafea to Iesu faaiteraa i te hiˈoraa o te here ma te haapae ia ˈna iho?

14 Ua faaite mai Iesu i te hiˈoraa ia faaite tatou i te here ma te haapae ia tatou iho. Ua ineine oia, eiaha noa i te pohe no ta ˈna mau pǐpǐ, i te ora atoa râ ma te imi i to ratou maitai na mua ˈˈe i to ˈna iho. Ei hiˈoraa, i faataa na oia i te taime e ta ˈna mau pǐpǐ noa ˈtu ua rohirohi roa oia aore ra ua ahoaho roa. (Luka 22:39-46) E ua haapao oia na mua roa i ta ˈna e nehenehe e horoa na vetahi ê, eiaha râ i te mau mea o te nehenehe e noaa mai ia ratou ra. (Mat. 20:28) Mea puai anaˈe to tatou here ia Iehova e i to tatou mau taeae, e tutava tatou i te apiti atu i te Amuraa maa a te Fatu e te tahi atu mau putuputuraa a te amuiraa.

15. O vai ta tatou e tauturu na mua roa?

15 Teie anaˈe te autaeaeraa Kerisetiano mau, e mea oaoa no tatou ia faataa i te taime no te titau manihini i tei ore i apiti aˈenei i ta tatou mau putuputuraa. O “to tatou iho â râ mau taeae e tuahine i roto i te faaroo” o tei faaea i te apiti i te mau putuputuraa e te pororaa ta tatou e tauturu na mua roa. (Gal. 6:10) E faaite tatou i to tatou here ia ratou ma te faaitoito ia ratou ia apiti mai i te mau putuputuraa, te Oroa haamanaˈoraa iho â râ. Mai no Iehova e Iesu, mea oaoa roa no tatou ia hoˈi mai hoê noa ˈˈe o ratou ia Iehova ra, to tatou Metua e Tiai here.—Mat. 18:14.

16. (a) E nafea tatou e faaitoito ai te tahi i te tahi, e e nafea te mau putuputuraa e ohipa ˈi i nia ia tatou? (b) No te aha e taime tano teie o te matahiti no te haamanaˈo i ta Iesu mau parau i roto i te Ioane 3:16?

16 I te mau hebedoma e haere mai ra, a tutava ia rahi te feia ta tatou e titau manihini mai no te apiti i te Oroa haamanaˈoraa i te ahiahi Mahana pae 19 no Eperera 2019. (A hiˈo i te tumu parau tarenihia “E titau manihini anei oe ia ratou?”) I teie matahiti e haere mai ra, e faaitoito anaˈe te tahi i te tahi ma te apiti tamau i te mau putuputuraa atoa ta Iehova i faaineine no tatou. A piri mai ai te hopea o teie nei ao, e hinaaro mau tatou ia tauturu te mau putuputuraa ia tatou ia faatupu noa i te haehaa, te itoito e te here. (Tes. 1, 5:8-11) Ma te aau atoa, e faaite anaˈe i to tatou huru aau no te here rahi o Iehova e o ta ˈna Tamaiti ia tatou!—A taio i te Ioane 3:16.

HIMENE 126 A ara, mau papu, faaitoito

^ O te Oroa haamanaˈoraa i te pohe o te Mesia i te Mahana pae 19 no Eperera 2019 te putuputuraa faufaa roa ˈˈe o te matahiti. Eaha te turai ra ia tatou ia apiti i tera oroa? Mea papu e te hinaaro ra tatou ia mauruuru Iehova. I roto i teie tumu parau, e hiˈo mai tatou eaha ta te apitiraa i te Oroa haamanaˈoraa e i te mau putuputuraa o te hebedoma e faaite ra no nia ia tatou.

^ FAATAARAA O TE HOHOˈA: Te taio ra te hoê taeae tei tapeahia no to ˈna faaroo i te hoê rata itoito mau no te fare mai. Ua taa ia ˈna e aita oia e haamoˈehia ra, mea oaoa no ˈna ia taio e te tapea atoa ra to ˈna utuafare i to ˈna taiva ore ia Iehova noa ˈtu te mau faahuehueraa e tupu ra i to ratou tuhaa fenua.