Eaha to roto?

Tapura tumu parau

‘A tiai i to outou aau’

‘A tiai i to outou aau’

‘A tiai i to outou aau’

UA PARAU o Iehova i te peropheta Samuela e: “E ore hoi ta Iehova hiˈoraa e au i ta te taata; e hiˈo hoi te taata i te huru i rapae au aˈe, area o Iehova, e hiˈo ïa i te aau.” (Samuela 1, 16:7) Ma te huti atoa i te ara-maite-raa i nia i te mafatu taipe, ua himene te papai salamo o Davida e: “Ua tamata oe [Iehova] i tau aau, ua hiˈo mai oe ia ˈu i te rui; ua tamata oe ia ˈu, e aita e parau ino i itea ia oe ra.”—Salamo 17:3.

Oia mau, e hiˈo Iehova i te mafatu no te ite o vai mau na tatou. (Maseli 17:3) Ua tano mau ïa to te arii o Iseraela i tahito ra o Solomona aˈoraa e: “E faaitoito i te tiai i to aau na; o te tumu hoi te reira o te ora.” (Maseli 4:23) Nafea tatou e tiai ai i to tatou mafatu taipe? Te pahono maira te Maseli pene 4 i taua uiraa ra.

A faaroo i te aˈo a te hoê metua tane

E haamata te pene 4 o te Maseli e teie mau parau: “E faaroo mai, e te mau tamarii ra, i te aˈo a te metua tane; e haapao maite mai ia noaa ia outou te [maramarama]. O te [haapiiraa] maitai hoi ta ˈu e faaite atu ia outou: eiaha hoi outou e faarue i ta ˈu nei [ture].”—Maseli 4:1, 2; MN.

Te aˈoraa no te mau taurearea, ia faaroo ïa ratou i te haapiiraa a to ratou metua paieti, a te metua tane iho â râ. Ia au i te mau Papai, tei ia ˈna ra te hopoia e haapao i te mau hinaaro pae tino e pae varua o to ˈna utuafare. (Deuteronomi 6:6, 7; Timoteo 1, 5:8) Aita anaˈe taua aratairaa ra, mea fifi roa ïa no te hoê taata apî ia noaa ia ˈna te paari! Eiaha anei ïa te hoê tamarii e farii ma te faatura i te aˈo a to ˈna metua tane?

Eaha ïa no te hoê taurearea aita to ˈna e metua tane no te haapii ia ˈna? Ei hiˈoraa, ua riro o Jason, 11 matahiti to ˈna, ei otare i te maharaa o te matahiti. * I to te hoê matahiapo Kerisetiano uiraa ia ˈna eaha te vahi peapea roa ˈˈe o to ˈna oraraa, ua pahono oioi o Jason e: “Te ere nei au i te hoê papa. I te tahi mau taime, e faahepohepo roa vau.” Teie râ, te vai ra te mau manaˈo paari tamahanahana no te mau taurearea e ere ra i te aratairaa a te metua. E nehenehe Jason e vetahi mai ia ˈna e ite e e fanaˈo i te mau manaˈo paari e au i ta te hoê metua tane i te mau matahiapo ra e te tahi atu mau taata feruriraa paari i roto i te amuiraa Kerisetiano.—Iakobo 1:27.

Ma te haamanaˈo i ta ˈna iho haapiiraa, te na ô atoa ra Solomona e: “E tamaiti popouhia hoi au e to ˈu ra metua tane, e te here otahi maite i te mata o to ˈu ra metua vahine.” (Maseli 4:3) Papu maitai e te haamanaˈo ra te arii i to ˈna haapiiraahia ma te here. No te riro “e tamaiti popouhia” o tei haafaufaa i te mau manaˈo paari a to ˈna metua tane, ua fanaˈo iho â ïa o Solomona i te hoê taairaa piri e te mahanahana e to ˈna metua tane ra o Davida. Hau atu â, ua riro o Solomona ei “here otahi” aore ra here-roa-hia. Mea faufaa mau â ia paari te hoê tamarii i roto i te hoê utuafare e mea mahanahana te huru oraraa e mea ohie ia aparau e te mau metua!

A titau i te paari e te maramarama

Ma te haamanaˈo i te manaˈo paari î i te here o to ˈna metua tane, te faaite ra Solomona e: “E ua haapii mai oia ia ˈu, e ua na ô maira, E tapea maite to aau i ta ˈu nei parau; e haapao i ta ˈu [mau faaueraa], e ora hoi oe i reira. E titau i te paari ia noaa, e [titau i te maramarama]; eiaha e aramoina, eiaha e fariu ê i te parau o tau vaha nei. Eiaha e faarue ia ˈna,” oia hoi te paari, “e na ˈna e tiai ia oe; ia hinaaro maite oe ia ˈna, na ˈna oe e faaora. O te paari â te mea maitai; e titau i te paari; e te mau mea atoa e noaa ia oe ra e titau â i te [maramarama].”—Maseli 4:4-7; MN.

No te aha o te paari “te mea maitai”? Te paari, oia hoi te faaohiparaa i te ite e te maramarama na roto i te hoê ravea o te horoa mai i te mau faahopearaa maitatai. Mea faufaa roa te ite—te haamataroraa aore ra te haamatauraa i te mau mea i noaa mai na roto i te hiˈopoaraa e te tamataraa aore ra na roto i te taioraa e te haapiiraa—no te paari. Mai te peu râ e eita tatou e nehenehe e faaohipa maitai i te reira, mea faufaa ore ïa to tatou ite. Eiaha tatou e taio tamau noa i te Bibilia e te mau papai niuhia i nia i te Bibilia tei pûpûhia mai e “te tavini haapao maitai e te paari,” e tutava atoa râ tatou i te faaohipa i ta tatou e haapii ra na roto i te reira.—Mataio 24:45.

Mea faufaa atoa te titauraa i te maramarama. Aita anaˈe, e nehenehe anei tatou e ite mau nafea te mau ohipa e taai ai te tahi i te tahi e e horoa ˈi i te hohoˈa taatoa o te tumu parau e tuatapapahia ra? Mai te peu e te ere ra tatou i te maramarama, nafea ïa tatou e nehenehe ai e ite i te tumu e te auraa o te mau ohipa e e fanaˈo ai i te aau ite e te ite maite? Oia mau, ia nehenehe tatou e feruri maite i te mau tupuraa mau e e huti i te faaotiraa tano, e hinaaro tatou i te maramarama.—Daniela 9:22, 23.

Te tamau noa ra Solomona i te faaite i te mau parau a to ˈna metua tane, ma te parau e: ‘E faateitei oe ia ˈna [te paari], e na ˈna e faateitei ia oe; e na ˈna e faatura ˈtu ia oe no te mea e tauahi oe ia ˈna. Na ˈna e horoa mai i te taupoo nehenehe no to upoo na; e te korona hanahana ta ˈna e tuu mai i nia ia oe ra.’ (Maseli 4:8, 9) E paruru te paari o te Atua i te taata o te tauahi i te reira. Hau atu â, e faahanahana e e faaunauna te reira ia ˈna. E titau anaˈe ïa i te paari na roto i te mau ravea atoa.

‘A tapea etaeta i te aˈo’

Ma te haamanaˈo i te haapiiraa a to ˈna metua tane, te parau ra te arii o Iseraela i muri iho e: “E faaroo mai, e tau tamaiti, e farii mai i ta ˈu nei parau, e e riro to oe ra mau matahiti i te rahi i te oraraa nei. O te eˈa o te feia paari ta ˈu e haapii atu ia oe nei. Te aratai nei au ia oe na te mau eˈa [o te parau-tia] ra. E ore e opipiri to oe avae ia haere; e ia horo noa oe e ore oe e turori. E tapea etaeta i te aˈo: eiaha roa e tuua; e vaiiho maite i te reira; o to oe ïa ora.”Maseli 4:10-13; MN.

Ei tamaiti popouhia e to ˈna metua tane, ua haafaufaa iho â Solomona i te aˈo î i te here o te haapii e o te faatitiaifaro. Aita anaˈe e aˈo faito noa, nafea tatou e nehenehe ai e tiaturi e naeahia ia tatou te paari i te pae varua aore ra e haamaitai atu â i to tatou oraraa? Ahiri e eita tatou e huti i te haapiiraa na roto i ta tatou mau hapa aore ra eita tatou e faatitiaifaro i te mau manaˈo hape, e iti roa ïa to tatou haereraa i mua i te pae varua. E aratai te aˈo tano noa i te haerea paieti e e tauturu ïa ia ‘arataihia tatou na te mau eˈa o te parau-tia.’

E nehenehe atoa te tahi atu huru aˈo e ‘faarahi i to tatou matahiti.’ Nafea? Inaha, ua parau o Iesu Mesia e: “O tei haapao maitai i te mea iti ra, ua haapao maitai atoa i te mea rahi: e o tei ore i haapao i te mea iti ra, aore atoa ïa i haapao i te mea rahi.” (Luka 16:10) Eita anei ïa te haavîraa ia tatou iho i roto i te mau mea iti e faaohie ia tatou ia na reira atoa i roto i te mau mea rahi, ua taaihia paha to tatou mau oraraa i te reira? Ei hiˈoraa, te haamataroraa i te mata eiaha e ‘hiˈo i te hoê vahine ei faatupu i te hinaaro’ eita paha ïa tatou e topa i roto i te ohipa taiata. (Mataio 5:28) Ma te papu maitai, e au teie faaueraa tumu i te mau tane e te mau vahine atoa. Mai te peu e e haavî tatou i to tatou feruriraa e ia ‘faatîtîhia te mau manaˈo atoa,’ e iti roa mai ïa te tupuraa e hara rahi ai tatou na roto i te parau aore ra te ohipa.—Korinetia 2, 10:5.

Parau mau, e pinepine mea fifi ia farii i te aˈo e e mea etaeta paha. (Hebera 12:1) Teie râ, te haapapu maira te arii paari e mai te peu e e tapea etaeta tatou i te aˈo, e aratai to tatou haerea ia tatou ia haere i mua. Mai te faaineineraa e au o te faatia i te hoê taata horo ia haere vitiviti roa i mua ma te ore e topa aore ra e haapepe ia ˈna iho, e faatia te tapea-maite-raa i te aˈo ia tamau noa tatou na nia i te eˈa o te ora i te hoê tere tamau ma te ore e hiˈa. Oia mau, e tia ia haapao maite tatou i te eˈa ta tatou e maiti ra.

A fariu ê atu i “te eˈa o te feia parau ino”

Ma te hoê manaˈo ru, te faaara ra o Solomona e: “Eiaha e hape noa ˈtu i te eˈa o te paieti ore ra, eiaha hoi e haere na te eˈa o te feia parau ino ra. Ia atâta i te reira; eiaha e tipuu noa ˈtu na nia iho; e fariu ê atu, e haere ê. Ia ore hoi ratou ia rave i te parau ino ra e ore ratou e taoto; ua ere ïa ratou i te taoto, ia ore ia hiˈa te hoê taata ia ratou ra. O te maa a te paieti ore ra ta ratou e amu, e te uaina a te hamani ino ra ta ratou e inu.”Maseli 4:14-17.

E ora noa te feia iino, o to ratou hoi haerea ta Solomona e hinaaro ra e ia fariu ê atu tatou, i ta ratou mau ohipa iino. Te raveraa i te mea ino, e au ïa i te maa e te inu no ratou. Eita ratou e nehenehe e taoto mai te peu e eita ratou e rave i te mau ohipa haavîraa uˈana. Mea ino roa to ratou huru! E nehenehe mau anei tatou e paruru i to tatou mafatu a amuimui noa ˈi tatou e o ratou? Auê te maamaa ia “haere na te eˈa o te feia parau ino ra” na roto i te mataitairaa i te haavîraa uˈana e faaitehia ra i roto i te rahiraa o te mau faaanaanataeraa i roto i teie ao i teie mahana! Aita roa ˈtu e tuatiraa to te riroraa ei taata aau aroha e to te mataitairaa i te mau hohoˈa iino i roto i te afata teata aore ra te mau hohoˈa tavirihia o te haamamû i to tatou manaˈo haava.

A faaea i roto i te maramarama

Ma te faaohipa noa i te faahohoˈaraa o te hoê eˈa, te na ô ra o Solomona e: “O te eˈa hoi o te feia parau-tia ra, e au ïa i te maramarama anaana ra, o tei tupu noa te anaanaraa e tae noa ˈtu i te avatea mau ra.” (Maseli 4:18) E nehenehe e faaauhia te haapiiraa i te Bibilia e te tamataraa i te faaohipa i te mea ta te reira e parau ra i roto i te oraraa i te haamataraa i te hoê tere i roto i te pouri o te aahiata. A riro ai te ereere o te raˈi o te po ei ninamu pouri, mea fifi roa no tatou ia ite i te tahi mea. Ia fa noa mai râ te tai ao, e ite mǎrû noa ïa tatou i te mau mea e haaati ra ia tatou. I te pae hopea, e anaana mai te mahana, e e ite papu tatou i te mau mea atoa. Oia mau, e maramarama noa ˈtu â te parau mau ia tamau tatou i te haapii i te mau Papai ma te faaoromai e te itoito. Mea faufaa ia faaamu i te mafatu i te maa i te pae varua ia hinaaro tatou e paruru i te reira i te manaˈo hape.

E matara mǎrû atoa mai te auraa o te mau parau tohu Bibilia. E maramarama roa te mau parau tohu a turama ˈi te varua moˈa o Iehova i te reira e a tupu ai te reira na roto i te mau tupuraa na te ao nei aore ra i tei farereihia e te nunaa o te Atua. Maoti i te imi-oioi-raa i te mau tatararaa no nia i to ratou tupuraa, e tia ia tatou ia tiai ia ‘tupu te anaanaraa.’

Eaha ïa no te feia e patoi ra i te aratairaa a te Atua na roto i te farii-ore-raa i te haere na roto i te maramarama? “O te eˈa ra o te paieti ore ra, e au ïa i te pouri,” ta Solomona ïa e parau ra. “Aore ratou i ite i ta ratou e turori ra.” (Maseli 4:19) E au te taata ino i te hoê o te turori ra i roto i te poiri e aita râ e ite ra eaha ta ˈna e turori ra. Noa ˈtu e e au ra e mea ruperupe te mau taata iino no to ratou parau-tia ore, mea poto noa râ to ratou manuïa. No nia i teie feia, teie ta te papai salamo i himene: “Ua tuuhia ratou e oe i te vahi paia; ua taora-taue-hia ratou e oe [Iehova] ia pohe roa ˈtu.”—Salamo 73:18.

A vai ara noa

Te parau faahou ra te arii o Iseraela e: “E tau tamaiti, e haapao maitai mai i ta ˈu nei parau; e fariu mai i to tariˈa i ta ˈu e parau atu nei. Eiaha te reira ia moe ê i to mata na; e vaiiho maite râ i te reira i roto i to aau na. O te ore hoi te reira i te feia i ite atu ia ratou ra, e ora hoi to ratou mau tino atoa i te reira. E faaitoito i te tiai i to aau na; o te tumu hoi te reira o te ora.”Maseli 4:20-23.

Te haapapu ra te hiˈoraa o Solomona iho i te faufaaraa o te aˈoraa e paruru i te mafatu. Parau mau, “e tamaiti popouhia hoi” oia e to ˈna metua tane i to ˈna apîraa ra e aita oia i taiva ia Iehova e ia huru paari atoa oia. Teie râ, te faatia ra te Bibilia e: “Paari aˈera hoi Solomona, faafariu-ê-hia ihora tana aau e te mau vahine [ěê] na ˈna, a pee atu ai i te mau atua ěê; aita aˈera tana aau i au i to ˈna Atua ia Iehova, mai te aau o to ˈna metua ra o Davida.” (Te mau arii 1, 11:4) Mai te peu e eita e arahia, e nehenehe atoa te mafatu maitai roa ˈˈe e hema ia rave i te mea ino. (Ieremia 17:9) E tia ia tapea tatou i te mau haamanaˈoraa i roto i te Parau a te Atua ‘i roto i to tatou aau.’ Oia atoa ïa te aratairaa e horoahia ra i roto i te pene 4 o te mau Maseli.

A hiˈopoa i te huru o to outou mafatu

Te manuïa ra anei tatou i te paruru i to tatou mafatu taipe? Nafea tatou e ite ai i te huru o te taata no roto ra? “No te î o te aau hoi i parau ai te vaha,” o ta Iesu Mesia ïa i parau. (Mataio 12:34) Te na ô atoa ra oia e: “No roto mai hoi i te aau te manaˈo iino, te taparahi taata, e te faaturi, te poreneia, e te eiâ, te haavare, e te faaino.” (Mataio 15:19, 20) Oia mau, e faaite roa ta tatou mau parau e mau ohipa o vai tatou i te pae mafatu.

Ma te tano roa, te faaue maira Solomona e: “Te mârô o te vaha ra, e tuu ê atu ïa ia oe ra, e te vaha faefaea, e faatea ê atu ïa. E hiˈo tia ˈtu to mata i mua ia oe, e fariu i to opani mata i mua ˈtu ia oe. E haamanaˈo maitai i te eˈa i haerehia e to avae, e e haapapuhia to oe atoa ra mau haerea. Eiaha e fariu i te pae atau e te pae aui, e tapea ra i to avae eiaha ei ino.”Maseli 4:24-27.

Ia au i te faaueraa a Solomona, e tia ia hiˈopoa tatou i ta tatou huru paraparau e ta tatou mau ohipa. Ia hinaaro tatou e paruru i to tatou mafatu e e faaoaoa i te Atua, e tia ïa ia apehia te mau paraparau piˈo e te haavarevare. (Maseli 3:32) No reira, e tia ia feruri tatou na roto i te pure eaha ta ta tatou mau parau e mau ohipa e faaite ra no nia ia tatou. E imi atu ai tatou i te tauturu a Iehova no te faatitiaifaro i te tahi mau paruparu ta tatou e ite ra.—Salamo 139:23, 24.

Hau atu â, ‘ia hiˈo tia ˈtu to tatou mata i mua.’ E tamau anaˈe i te tiatonu i nia i te tapao e tavini i to tatou Metua i te raˈi ra ma te mafatu taatoa. (Kolosa 3:23) A tapi ai outou i teie haerea tia, ia haamanuïa mai Iehova ia outou ‘i te eˈa i haerehia e to outou avae,’ e ia haamaitai rahi mai oia ia outou i te peeraa i te aˈoraa faauruahia e ‘tiai i to outou aau.’

[Nota i raro i te api]

^ E ere to ˈna iˈoa mau.

[Parau iti faaôhia i te api 22]

E ape anei outou i te mau faaanaanataeraa e faaite ra i te haavîraa uˈana?

[Hohoˈa i te api 21]

Ia faufaahia outou i te manaˈo paari o te feia aravihi

[Hohoˈa i te api 23]

Eita te aˈo e faataere i to outou haereraa i mua

[Hohoˈa i te api 24]

Ia tamau noa outou i roto i ta outou haapiiraa Bibilia