Eaha to roto?

Tapura tumu parau

A hiˈo i tei rave i te mau mea taa ê!

A hiˈo i tei rave i te mau mea taa ê!

A hiˈo i tei rave i te mau mea taa ê!

“Eiaha e hauti, e haamanaˈo i te ravea taa ê a te Atua ra.”—IOBA 37:14.

1, 2. I te matahiti 1922, eaha te itearaa maere mau i tupu, e eaha te huru o te taata i mua i te reira?

 E MAU matahiti to te aivanaa ihipǎpǎ e te taata fanauraa teitei Beretane haa-amui-raa no te imi i te hoê taoˈa faahiahia. I te pae hopea, i te 26 no Novema 1922, i te vahi hunaraa o te mau pharao Aiphiti i roto i te Vallée des Rois tuiroo, ua itea mai i te aivanaa ihipǎpǎ o Howard Carter e ia Lord Carnarvon te mea ta raua e imi ra—te menema o Pharao Toutankhamon. I te tapaeraa raua i mua i te hoê opani i tapiri-maitai-hia, ua ô raua i te hoê apoo. Ua faaô o Carter i te hoê mori hinu e ua hiˈo atura i roto.

2 Te faatia ra o Carter i muri aˈe e: “I to Lord Carnarvon, tei ore e faaoromai faahou ra i te tiai, uiraa mai ma te ahoaho e, ‘Te ite ra anei oe i te hoê mea?’ teie noa te mau parau ta ˈu i nehenehe i parau atu, ‘E, e mau mea taa ê anaˈe.’” I roto i te mau tausani taoˈa faahiahia o te menema, te vai ra te hoê afata auro paari. Ua ite atu paha outou i te tahi o teie “mau mea taa ê” i nia i te mau hohoˈa aore ra i te hoê faaiteiteraa tauihaa a te hoê fare manaha. Teie râ, noa ˈtu te taa ê o teie mau tauihaa fare manaha, aita paha to ratou e taairaa e to outou oraraa. E haere anaˈe ïa i nia i te mau mea taa ê tei taai-mau-hia e outou e mea faufaa hoi no outou.

3. Ihea e itea mai ai ia tatou te haamaramaramaraa no nia i te mau mea taa ê mea faufaa no tatou?

3 Ei hiˈoraa, a feruri na i te hoê taata tei ora na e rave rahi senekele aˈenei, te hoê taata taa ê aˈe i te mau taata hauti hohoˈa teata tuiroo, te mau aito tuaro, aore ra te mau melo huiarii atoa. Ua parauhia e e hau atu oia i te rahi i to te Hitia o te râ atoa. E taa ia outou to ˈna iˈoa—o Ioba. Ua papaihia te hoê buka bibilia taatoa no nia ia ˈna. Ua manaˈo râ te hoê taata no to Ioba tau, te hoê taurearea tane o Elihu te iˈoa, e e tia ia ˈna ia aˈo atu. Oia mau, ua parau o Elihu e te tâuˈa rahi roa ra o Ioba ia ˈna iho e i te feia e haaati ra ia ˈna. I roto i te Ioba pene 37, e itea mai ia outou te tahi atu aˈoraa taa maitai e te paari o te riro mau ei mea faufaa no tatou taitahi.—Ioba 1:1-3; 32:1–33:12.

4. Eaha tei aratai atu i te aˈoraa a Elihu ra i papaihia i roto i te Ioba 37:14?

4 Ua paraparau maoro e toru taata faahua hoa no Ioba no nia i te tahi mau vahi ta ratou e tiaturi ra e ua hape to Ioba manaˈo aore ra ta ˈna ohipa i rave. (Ioba 15:1-6, 16; 22:5-10) Ua tiai noa Elihu ma te faaoromai e ia hope ta ratou aparauraa. I reira to ˈna paraparauraa ma te aau maramarama e te paari. Ua horoa oia i te mau manaˈo faufaa e rave rahi, teie râ, a tapao na i teie manaˈo tumu: “E faaroo mai i teie, e Ioba, eiaha e hauti, e haamanaˈo i te ravea taa ê a te Atua ra.”—Ioba 37:14.

Tei rave i te mau ohipa

5. Eaha to roto i “te ravea taa ê a te Atua” ta Elihu e parau ra?

5 A tapao na e aita Elihu i parau atu ia Ioba e haapao ia ˈna iho, ia Elihu, aore ra i te tahi atu mau taata. Ua faaitoito Elihu ia Ioba—e ia tatou—ma te paari e haapao atu i te mau ohipa taa ê a te Atua ra o Iehova. I to outou manaˈo, eaha to roto i te parau ra “te ravea taa ê a te Atua”? Hau atu â, no nia i to outou mau haapeapearaa paha no te ea, te pae moni, te a muri aˈe, to outou utuafare, te mau hoa rave ohipa, e te feia tapiri, no te aha e haapao atu ai i te mau ohipa taa ê a te Atua? Ma te feaa ore, i roto i te mau ohipa taa ê a te Atua ra o Iehova, te vai ra to ˈna paari e to ˈna mana i nia i tei poiete-materia-hia e haaati ra ia tatou. (Nehemia 9:6; Salamo 24:1; 104:24; 136:5, 6) No te haamaramarama i te reira, a hiˈo na i te hoê manaˈo i roto i te buka a Iosua.

6, 7. (a) Eaha te mau ohipa taa ê ta Iehova i rave i te tau o Mose e o Iosua? (b) Ahiri e ua ite mata outou i te hoê o teie mau ohipa i te tau o Mose e o Iosua, ua nafea ïa outou?

6 Ua hopoi mai Iehova i te mau ati i nia ia Aiphiti i tahito ra e ua faataa ê i te Miti Uteute ia nehenehe Mose e aratai i te mau Iseraela i tahito ra i te tiamâraa ra. (Exodo 7:1–14:31; Salamo 106:7, 21, 22) Te vai ra te hoê tupuraa mai teie i roto i te Iosua pene 3. Ua tia atoa ia Iosua, tei mono ia Mose, ia aratai i te nunaa o te Atua i te tahi pae o te tahi atu anavai e i roto atu i te Fenua Tǎpǔhia. Ua parau Iosua e: “A haamoˈa na ia outou; ananahi hoi Iehova e rave ai i te mea taa ê i roto ia outou na.” (Iosua 3:5) Eaha ïa mea taa ê?

7 Te faaite ra te aamu e ua iriti Iehova i te hoê anavai e tâpû ra i te purumu, te anavai ïa o Ioridana, ia nehenehe te mau tausani tane, vahine, e tamarii e haere atu i te tahi pae na nia i te repo mǎrô. (Iosua 3:7-17) Ahiri e to ǒ outou e mataitai ra i te anavai i iritihia e teie rahiraa taata e haere ra i ǒ mai ma te papu, e maere roa outou i teie ohipa taa ê mau! Ua faaite te reira i te mana o te Atua i nia i tei poietehia. Teie râ, i teie nei iho—i to tatou nei tau—te vai ra te mau mea hoê â taa-ê-raa. No te ite eaha te tahi o te reira e no te aha e tia ˈi ia haapao atu tatou, e hiˈo anaˈe i te Ioba 37:5-7.

8, 9. Eaha te mau ohipa taa ê ta te Ioba 37:5-7 e faaite ra, eaha râ to tatou manaˈo i te reira, e tia ˈi?

8 Ua na ô Elihu e: “E patiri-maere-hia te reo o te Atua; e parau rahi ta ˈna e rave nei, e ore e tia ia faataa.” No te aha Elihu i manaˈo ai i to te Atua raveraa i te mau mea ‘ma te maerehia’? Inaha, te faahiti ra oia i te hiona e te ûa rahi. E faaea te ohipa a te taata faaapu i roto i to ˈna aua i te reira, e taime atura ïa to ˈna e e tumu e feruri ai i te mau ohipa a te Atua. E ere paha tatou i te feia faaapu, teie râ, e ohipa paha te ûa e te hiona i nia ia tatou. Tei te vahi e faaea ˈi tatou, e nehenehe atoa ta tatou mau ohipa e mau i te hiona e te ûa. E rave anei outou i te taime no te feruri o vai to muri mai i taua mau mea maere ra e eaha to te reira auraa? Ua na reira aˈena anei outou?

9 Ma te faahiahia, mai ta tatou e taio i roto i te Ioba pene 38, ua rave te Atua ra o Iehova i te hoê â huru haaferuriraa, a ui ai oia i te mau uiraa faufaa ia Ioba. Noa ˈtu e ua tuu atu to tatou Atua Poiete i teie mau uiraa ia Ioba ra, ua taai-papu-hia te reira e to tatou haerea, to tatou oraraa, e to tatou a muri aˈe. E hiˈo anaˈe ïa eaha ta te Atua i ui, e e feruri anaˈe i ta te reira e titau, oia, e rave anaˈe i ta te Ioba 37:14 e faaitoito maira ia tatou.

10. Nafea te Ioba pene 38 ia ohipa i nia ia tatou, e tia ˈi, e eaha te mau uiraa ta te reira e faahiti mai?

10 E haamata te pene 38 mai teie: “Ua parau maira Iehova ia Ioba no roto i te puahiohio, na ô maira, O vai teie e haapouri i te haapaoraa; i te parau anaˈe ra aore i ite ra? A tatua na i to tauupu mai ta te taata ra; e ui na vau ia oe, e na oe e faaite mai ia ˈu.” (Ioba 38:1-3) Na te reira e faataa i te huru paraparauraa. Ua tauturu te reira ia Ioba ia faatano i to ˈna manaˈo i nia i te tupuraa mau e te tia ra oia i mua i Tei poiete i te ao taatoa e e faˈi oia i te parau no ˈna iho i mua ia ˈna. E ohipa maitai tera na tatou e na te feia no to tatou tau. Haere atura te Atua i nia i te mau mea ta Elihu i faahiti. “I hea oe ia ˈu i haamau i te tumu o te fenua nei? a faaite mai na, peneiaˈe te ite ra oe. Na vai i tuu i te faitoraa, ua ite hoi oe na? e na vai i tatai i te taura na nia iho? I haamauhia te niu i nia i te aha? e na vai i tuu i te ofai tihi.”—Ioba 38:4-6.

11. Maoti te Ioba 38:4-6, e ite maite tatou i te aha?

11 Teihea o Ioba—teihea anaˈe tatou—i te otiraa mai te fenua? Na tatou anei i papai i te hohoˈa o to tatou fenua e, na nia i te hohoˈa, na tatou anei i haamau i te mau faitotia mai te huru ra e i te rura aore ra i te reni? E ere iho â ïa! Aitâ hoi te taata i hamanihia ˈtura. Mai te huru ra e e fare to tatou fenua, ua ui te Atua e: “Na vai i tuu i te ofai tihi?” Ua ite tatou e tei te vahi tano maitai te fenua i te atearaa i te mahana ia ora e ia tupu maitai tatou. E ua tano atoa te mau faitotia. Ahiri e mea aano aˈe te fenua, eita ïa te mataˈi hydrogène e maue i rapae i to tatou reva e e riro ïa to tatou paraneta ei vahi au ore roa no te ora. Papu maitai, ua ‘tuu te hoê i te ofai tihi’ i te vahi tano. O Ioba anei tei tia ia haapopouhia? O tatou anei? Aore ra o te Atua ra o Iehova?—Maseli 3:19; Ieremia 10:12.

O vai te taata tei ia ˈna ra te pahonoraa?

12. E turai te uiraa i roto i te Ioba 38:6 ia tatou ia feruri i te aha?

12 Ua ui atoa te Atua e: “I haamauhia te niu i nia i te aha?” E ere anei teie i te uiraa tano roa? Mea matau paha ia tatou te hoê taˈo aita o Ioba i ite—te puai aratoraa. Ua taa i te rahiraa o tatou e e tapea te puai aratoraa o te tino materia rahi roa o te mahana i to tatou fenua i to ˈna vahi, to ˈna niu i haamauhia ei auraa parau. Teie râ, e taa maitai te puai aratoraa ia vai?

13, 14. (a) Eaha te tia ia faˈihia no nia i te puai aratoraa? (b) Nafea tatou i mua i te tupuraa ta te Ioba 38:6 e haamahitihiti ra, e tia ˈi?

13 Te faˈi ra te hoê buka (The Universe Explained) i neneihia aita i maoro aˈenei e ‘o te puai aratoraa te puai o te natura matau-roa ˈˈe-hia, e o te maramarama-ore-roa ˈˈe-hia râ.’ Te na ô râ te reira e: “E au ra e e tere noa te puai aratoraa na te aore, ma te mauhaa ore. I te mau matahiti i mairi aˈenei râ, ua haamata te mau aivanaa ihi materia i te parau e e tere paha te puai aratoraa na roto i te mau aru î i te mau huˈahuˈa parauhia gravitons . . . Aita râ e taata ua papu roa ia ˈna e te vai mau ra te reira.” A feruri na eaha te auraa o te reira.

14 Ua haere te ihi i mua e 3 000 matahiti mai te taime a ui ai Iehova i taua mau uiraa ra ia Ioba. Eitâ ta tatou, eita atoa ta te mau aivanaa ihi materia e nehenehe e faataa maitai i te puai aratoraa o te tapea i to tatou fenua i nia i te reni haaatiraa tano, i te vahi mau e nehenehe ai tatou e fanaˈo i te ora i nia iho. (Ioba 26:7; Isaia 45:18) Aita matou e na ô ra e e tia ia tatou paatoa ia rave i te hoê haapiiraa hohonu o te mau parau moe o te puai aratoraa. Aita, ia haapao atu râ tatou i teie noa ˈˈe tuhaa o te mau ravea taa ê a te Atua, e ohipa te reira i nia i to tatou manaˈo ia ˈna. Te umere ra anei outou i to ˈna paari e to ˈna ite, e te taa ra anei ia outou no te aha e tia ˈi ia tatou ia haapii hau atu â no nia i to ˈna hinaaro?

15-17. (a) Te huti ra te Ioba 38:8-11 i te ara-maite-raa i nia i te aha, o te faahiti ïa i teihea mau uiraa? (b) Eaha te tia ia faˈihia no nia i te ite i te mau moana e to ratou tatuhaaraa na te fenua nei?

15 Ua tamau â te Atua Poiete i ta ˈna uiuiraa: “Na vai i opani i te mau uputa o te moana, a manii mai ai, mai te mea no roto i te opu ra; ia ˈu i faariro i te mau ata ei tapoˈi i te reira, e te pouri meumeu ra ei vahi; ia ˈu hoi i rave i te vahi i haapaohia e au no te reira, e ua tuu i te mau teˈa e te mau uputa, a parau ai au e, E tae mai oe i ǒ nei; tirara, ei ǒ nei to aru teoteo ra e faaea ˈi?”—Ioba 38:8-11.

16 No te opani i te moana, e titauhia te mau fenua, te mau moana, e te mau nanuraa miti. Eaha te maoro i hiˈopoa ˈi e i faahohonu ai te taata i te reira? E mau tausani matahiti—e ma te hohonu roa i te senekele i mairi aˈenei. Te manaˈo ra paha outou e ua oti i te haamauhia i teie nei te rahiraa o te tia ia itehia no nia i te reira. Teie râ, i teie matahiti 2001, ia maimi outou i teie tumu parau i roto i te mau vairaa buka rarahi aore ra ia faaohipa outou i te ravea maimiraa rahi a te Internet ia itea mai te mau parau apî roa ˈˈe, eaha ta outou e ite mai?

17 I roto i te hoê buka farii-rahi-hia, e nehenehe e itea mai ia outou teie parau: “Mea maoro to te tatuhaaraa o te mau pǎpǎ fenua e te mau vairaa moana na te fenua nei e te tatuhaaraa o te mau huru fenua rarahi riroraa ei fifi maere roa no te maimiraa e te hamaniraa manaˈo a te mau aivanaa.” I muri aˈe i te reira, ua horoa taua buka ite rahi ra e maha faataaraa e tia aˈe, ua na ô râ e ‘no roto te reira i te mau manaˈo hamanihia e rave rahi.’ Mai ta outou paha i ite, i roto i te hoê manaˈo hamanihia, “aita i navai te haapapuraa no te horoa hau atu i te hoê noa tamataraa i te faataa.”

18. E aratai te Ioba 38:8-11 ia outou i nia i teihea mau faaotiraa?

18 Aita anei te reira e haamahitihiti ra i te tanoraa o te mau uiraa ta tatou e taio ra i roto i te Ioba 38:8-11? Papu maitai e e ere o tatou te tia ia haapopouhia no te faanahoraa i teie atoa nei mau huru o to tatou paraneta. E ere na tatou i tuu i te avaˈe e ia faatupu to ˈna puai aratoraa i te mau nanuraa miti o te ore e tapoˈi roa i to tatou mau pae miti aore ra i to tatou nohoraa i te mau taime au. Ua ite outou na vai, na Tei rave i te mau mea taa ê.—Salamo 33:7; 89:9; Maseli 8:29; Ohipa 4:24; Apokalupo 14:7.

E au ia Iehova ta tatou haapopouraa

19. E huti te mau parau pehepehe i roto i te Ioba 38:12-14 i to tatou ara-maite-raa i nia i teihea mau mea materia?

19 E ere o te taata te tia ia haapopouhia no te ohuraa o te fenua e parauhia ra i roto i te Ioba 38:12-14. Maoti teie ohuraa e tupu ai te tataiao, e pinepine ma te unauna rahi. A hiti ai te mahana, e maramarama noa ˈtu te mau huru o to tatou paraneta, mai te araea e tapaohia ra. No nia noa ˈˈe i te tere o te fenua, e tia ia tatou ia haafaahiahia i te mea e eita te fenua e ohu vitiviti roa, mea atâta roa hoi te reira, mai ta tatou e nehenehe e feruri ohie noa. Eita atoa oia e ohu mǎrû roa e roa roa ˈtu ai te ao e te po o te faatupu ïa i te veavea e te toetoe hope e ore atu ai te taata e nehenehe e ora. Oia mau, e tia ia oaoa tatou i te mea e na te Atua, eiaha te tahi pǔpǔ taata, i haamau i te tere o te ohuraa.—Salamo 148:1-5.

20. E nafea outou ia pahono atu i te mau uiraa i uihia i roto i te Ioba 38:16, 18?

20 I teie nei, a feruri na e te ui ra te Atua i teie mau uiraa hau ia outou: “Ua taea anei ia oe te tumu o te moana; e ua na raro anei oe i te abuso hohonu ra?” Aita hoê aivanaa ihi moana e nehenehe e horoa i te hoê pahonoraa tia roa! “Ua imi anei oe i te aano o te fenua? te ite ra oe, e faaite mai, e hope roa ˈˈe.” (Ioba 38:16, 18) Ua mataitai e ua hiˈopoa aˈena anei outou i te mau vahi atoa o te fenua nei, aore ra i te rahiraa o te reira? Eaha te roaraa e titauhia no te haapao atu i te mau vahi nehenehe e te mau mea taa ê o to tatou fenua? Eaha râ ïa te faahiahia te reira tau!

21. (a) E faahiti te mau uiraa i roto i te Ioba 38:19 i teihea mau manaˈo aivanaa? (b) E tia ia turai te mau parau mau no nia i te maramarama ia tatou ia aha?

21 A hiˈo atoa na i te mau uiraa hohonu i roto i te Ioba 38:19: “Teihea te fenua i parahihia e te maramarama? e te pouri hoi, teihea to ˈna parahiraa?” Ua ite paha outou e mea maoro te parau-noa-raahia e e tere te maramarama mai te hoê aru, mai te mau aru rii e itehia i nia i te hoê apoo pape. E i te matahiti 1905, ua faataa o Albert Einstein e e ohipa te maramarama mai te mau puea, aore ra mau huˈahuˈa ito. Ua oti anei ïa parau? Ua ui te hoê buka ite rahi apî e: “E aru anei te maramarama aore ra e huˈahuˈa?” Te pahono ra te buka e: “E au ra e eita [te maramarama] e nehenehe e riro ei na mea e piti atoa ra no te mea mea taa ê roa na ravea [te aru e te huˈahuˈa]. Te pahonoraa tia roa ˈˈe, oia hoi e ere roa ˈtu te maramarama i te tahi e te tahi.” Teie râ, te tamau noa ra tatou i te fanaˈo i te mahanahana o te mahana (iho aore ra maoti te tahi atu ravea), noa ˈtu e aitâ i noaa ˈtura i te hoê taata i te faataa maitai i te ohipa a te Atua i roto i teie tuhaa. E fanaˈo tatou i te maa e te mataˈi ora e noaa mai ia ohipa te mau raau tupu i mua i te maramarama. E nehenehe ta tatou e taio, e hiˈo i te mata o to tatou feia here, e mataitai i te mau toparaa mahana, e te vai ra ˈtu â. A na reira ˈi tatou, eiaha anei ïa tatou e farii maite i te mau ohipa taa ê a te Atua?—Salamo 104:1, 2; 145:5; Isaia 45:7; Ieremia 31:35.

22. Ua nafea o Davida i tahito ra i mua i te mau ohipa taa ê a te Atua?

22 E feruriruri anei tatou i te mau ohipa taa ê a Iehova ia maere noa tatou, mai te huru ra e ua î roa tatou i te mǎtaˈu tura aore ra eita ta tatou e nehenehe faahou e paraparau? Eita ïa. Ua faˈi te papai salamo i tahito ra e eita roa ˈtu te mau ohipa atoa a te Atua e nehenehe e maramaramahia e e faataahia. Ua papai Davida e: “E rave rahi, e tau Atua, e Iehova, te mau ohipa taa ê i ravehia e oe ra . . . e faaite hoi au, e parau vau i te reira, eita râ e tia ia taio atu i te rahi.” (Salamo 40:5) Aita iho â ïa oia e na ô ra e eita oia e paraparau no nia i teie mau ohipa i te rahi. Ua haapapu Davida i te reira na roto i ta ˈna faaotiraa papu i faaitehia i roto i te Salamo 9:1: “E haamaitai â vau ia oe, e Iehova, i tau aau atoa nei, e faaite au i te mau ohipa taa ê atoa na oe ra.”

23. Eaha to outou huru i mua i te mau ohipa taa ê a te Atua, e nafea outou e nehenehe ai e tauturu ia vetahi ê?

23 Eiaha anei ïa tatou ia turai-atoa-hia mai teie? Eiaha anei to tatou iteraa i te faahiahia o te mau ohipa rarahi a te Atua e turai ia tatou ia paraparau no nia ia ˈna, i ta ˈna i rave, e i te toe ra ia ˈna i te rave? Mea papu te pahonoraa—e tia ia tatou ia “faaite i to ˈna hanahana i roto i te mau etene; e ta ˈna ra mau ohipa taa ê i roto i te taata atoa ra.” (Salamo 96:3-5) Oia, e nehenehe tatou e faaite i to tatou mauruuru haehaa no te mau ohipa taa ê a te Atua na roto i te faataaraa ia vetahi ê i te mea ta tatou i haapii no nia ia ˈna. Noa ˈtu e ua paari mai ratou i roto i te hoê taˈere o tei faarue i te Atua Poiete, e nehenehe ta tatou mau parau maitatai e te haamaramarama e turai ia ratou ia farii i te Atua. Hau atu â, e nehenehe te reira e turai ia ratou ia hinaaro e haapii no nia i tei “hamani i te mau mea atoa nei,” Tei rave i te mau ohipa taa ê, e e tavini ia ˈna.—Apokalupo 4:11.

Nafea outou e pahono ai?

• E turai te aˈoraa i roto i te Ioba 37:14 ia outou ia feruri i teihea mau ohipa a te Atua?

• Eaha te tahi mau mea e haamahitihitihia ra i roto i te Ioba pene 37 e te 38 ta te ihi e ore e nehenehe e faataa maitai?

• Eaha to outou manaˈo i te mau ohipa taa ê a te Atua, e e turai te reira ia outou ia aha?

[Uiraa haapiiraa]

[Hohoˈa i te api 7]

Na vai i opani i te moana, a tapea ˈtu ai i to ˈna vairaa?

[Hohoˈa i te api 7]

O vai tei mataitai i te mau vahi nehenehe atoa o to tatou fenua ta te Atua i poiete?