Eaha to roto?

Tapura tumu parau

Mau tumu raau o te vai maoro

Mau tumu raau o te vai maoro

Mau tumu raau o te vai maoro

E au ra e e ere te hoê vahi topatarere i te vahi maitai roa no te hamani i to outou fare, mai te peu iho â râ to nia roa ino i te mouˈa. Noa ˈtu râ te mau fifi atâta e itehia ra, te tapii maitai ra te tahi mau tumu raau no te mau mouˈa teitei i taua mau vahi topatarere ra, a faaû ai i te tau toetoe e a faaruru ai i te paˈurâ o te tau veavea.

E PINEPINE, e ere teie mau tumu raau etaeta i te mea teitei mai te tahi atu â mau tumu raau hoê â huru i te fenua haehaa. Te vai ra e mea ponapona e mea taviriviri te tumu e mea taere roa te tupuraa. E hohoˈa atoa te tahi mau tumu raau i te bonsaï mau—tei taraihia e tei topetopehia e te ahuaraˈi fifi roa e te repo varavara i reira tera mau tumu raau e tupu ai.

I te mea e mea tapea teie mau tumu raau i te hoê o te mau vahi hotu ore roa ˈˈe o te fenua, e manaˈo paha outou e eita te reira e vai maoro. E ere roa ˈtu râ mai te reira. Ia au i te vetahi, e 4 700 matahiti to te Metusela, te hoê paina aristata o te tupu i te hoê teiteiraa e 3 000 metera i nia i te White Mountains o Kalifonia. Te faaite ra te hoê buka (Le livre Guinness des records 1997) e teie te huru tumu raau oraora tahito roa ˈˈe i nia i te paraneta nei. Ua faataa o Edmund Schulman, o tei faahohonu i teie mau tumu raau tahito, e: “E au ra e te ora ˈtu ra te paina aristata . . . no te tupuraa fifi. Te itehia ra te tahi atu â atoa mau [paina] o te White Mountains fatata e 3 000 metera i roto i te hoê medebara mǎrô e te ofaifai.” Ua itea atoa mai ia Schulman e ua tupu atoa te mau huru paina tahito roa ˈˈe i roto i te mau huru tupuraa fifi roa.

E tia i te reira ia faaruru i te ati, tera râ, maoti e piti tuhaa e maitai-roa-hia ˈi teie mau tumu raau vai maoro. A tahi, e tupu teie mau tumu raau i te hoê vahi mea varavara te raau rii, e paruruhia ïa te reira ia ura te mau uru raau i te auahi, tera hoi te hoê o te mau fifi atâta roa ˈˈe no te mau tumu raau paari. A piti, mea tapii maitai te aˈa i nia i te mato, o te hoê noa aueueraa fenua te faahautiuti i te reira.

I roto i te Bibilia, te faaauhia ra te mau tavini haapao maitai a te Atua i te mau tumu raau. (Salamo 1:1-3; Ieremia 17:7, 8) E nehenehe atoa ratou e faaruru i te ati no to ratou mau huru tupuraa. E nehenehe te hamani-ino-raa, te maˈimaˈi, aore ra te veve i te rahi e tamata roa ino i to ratou faaroo, ia tamau iho â râ te mau fifi i tera matahiti e tera matahiti. Teie râ, te haapapu ra te Atua Poiete, o tei opua i te mau tumu raau o te faaruru maitai roa ra i te ati, i to ˈna feia haamori e e turu oia ia ratou. Te tǎpǔ ra te Bibilia i te feia o te mau maite e: ‘E faaetaeta mai, e e haapapu oia ia outou.’—Petero 1, 5:9, 10.

‘Te mau-maite-raa, te tamau-noa-raa, aore ra te oreraa e tuu,’ o te manaˈo ïa e vai ra i roto i te ihoparau Heleni tei huri-pinepine-hia ei “faaoromai” i roto i te Bibilia. Mai te mau tumu raau no te mau mouˈa teitei, o te aˈa-maitai-raa te ravea e faaoromai ai tatou. No te mau Kerisetiano, mea titauhia ia aˈa-maitai-hia ratou i roto ia Iesu Mesia no te mau maite. Ua papai Paulo e: “Ua farii outou i te Fatu i te Mesia ra ia Iesu, e haapao â outou i ta ˈna; ia aˈahia i roto ia ˈna, e ia patuhia i nia iho ia ˈna, e ia papu outou i te parau faaroo, mai tei haapiihia ˈtu ia outou na, e ia rahi atu te reira ma te haamaitai.”—Kolosa 2:6, 7.

Ua taa ia Paulo te faufaaraa ia aˈa-maitai-hia oia i te pae varua. Ua faaruru atoa oia i ‘te hoê tara i roto i te tino,’ e ua faaoromai oia i te hamani-ino-raa rahi i roto i ta ˈna taviniraa. (Korinetia 2, 11:23-27; 12:7) Ua ite râ oia e maoti te puai o te Atua e nehenehe ai oia e tamau noa. “E tia ia ˈu te mau mea atoa nei [ia ˈna], tei tauturu mai ia ˈu ra,” o ta ˈna ïa i parau.—Philipi 4:13; MN.

Mai ta te hiˈoraa o Paulo e faaite ra, e ere tei te mau huru tupuraa maitatai e manuïa ˈi te Kerisetiano i te faaoromai. Mai te mau tumu raau no te mau mouˈa teitei o te faaruru ma te manuïa i te vero ehia senekele i te maoro, e nehenehe tatou e mau maite mai te peu e ua aˈa-maitai-hia tatou i roto i te Mesia e e turui tatou i nia i te mana ta te Atua e horoa ra. Hau atu â, mai te peu e e faaoromai tatou e tae noa ˈtu i te hopea, e nehenehe tatou e tiaturi e e ite tatou ia tupu te tahi atu â parau tǎpǔ a te Atua: “Mai te mau mahana o te raau nei te mau mahana o to ˈu ra mau taata.”—Isaia 65:22; Mataio 24:13.