Eaha to roto?

Tapura tumu parau

E te mau matahiapo—A faaineine ia vetahi ê ia amo i te hopoia

E te mau matahiapo—A faaineine ia vetahi ê ia amo i te hopoia

E te mau matahiapo—A faaineine ia vetahi ê ia amo i te hopoia

I ROTO i te mau amuiraa a te mau Ite no Iehova i te ao nei, te hinaaro-ru-hia ra te mau tane o te nehenehe e rave i te mau ohipa tiaauraa. Te vai ra e toru tumu rahi e hinaarohia ˈi te reira.

A tahi, te faatupu ra Iehova i ta ˈna parau tǎpǔ e faariro i ‘tei riirii ei nunaa puai.’ (Isaia 60:22, MN) Ma to ˈna maitai rahi, fatata hoê mirioni pǐpǐ apî tei bapetizohia ei Ite no Iehova i na toru matahiti i mahemo. Te hinaarohia ra te mau tane haapao hopoia no te tauturu i teie mau pǐpǐ bapetizo-apî-hia ia riro mai ei mau Kerisetiano paari.—Hebera 6:1.

A piti, ua tia i te tahi mau tane o tei tavini ei matahiapo e mau ahuru matahiti i te maoro, ia faaiti mai i ta ratou mau hopoia i roto i te amuiraa, no te matahiti rahi aore ra te maˈi.

A toru, te tavini ra te tahi mau taeae Kerisetiano itoito i teie nei ei melo no te mau Tomite tuatiraa e te fare maˈi, te mau Tomite paturaa no te fenua, aore ra te mau Tomite piha tairururaa. I roto i te tahi mau tupuraa, ua tia ia ratou ia vai faito noa na roto i te vaiihoraa i te tahi aˈe o ta ratou mau hopoia i roto i ta ratou amuiraa.

Nafea e haapao ai i te hinaaro ru i te mau tane aravihi hau? O te faaineineraa te pahonoraa. Te faaitoito ra te Bibilia i te mau tiaau Kerisetiano ia faaineine i te “feia parau mau, o te au ia haapii atu ia vetahi ê ra.” (Timoteo 2, 2:2) Ia au i te hoê titionare, te auraa o te ihoparau “e faaineine” oia ïa “e haapii ia riro ei mea ineine, mea aravihi, e mea ite.” E hiˈo mai tatou nafea te mau matahiapo e nehenehe ai e faaineine ia vetahi ê ia riro mai ei mau tane aravihi.

A pee i to Iehova hiˈoraa

Papu maitai, “mea ineine, mea aravihi, e mea ite” o Iesu Mesia i roto i ta ˈna ohipa—e ere i te mea maere! Na te Atua ra o Iehova iho i faaineine ia ˈna. Eaha te mau mea i manuïa maitai ai teie porotarama faaineineraa? Ua faahiti Iesu e toru mea i roto i te Ioane 5:20: “[1] E here â hoi te Metua i te Tamaiti, [2] e faaite mai â hoi ia ˈna i te mau mea atoa ta ˈna iho e rave ra; e [3] mea rahi atu â ta ˈna e faaite mai ia ˈna i teie.” E maramarama tatou i te parau o te faaineineraa ia hiˈopoa tatou i teie na mea taitahi.

A hiˈo na e ua parau na mua Iesu e: “E here â hoi te Metua i te Tamaiti.” Mai te omuaraa mai o te poieteraa, ua tupu te hoê taairaa mahanahana i rotopu ia Iehova e ta ˈna Tamaiti. Te haamaramarama ra te Maseli 8:30 i taua taairaa ra: “Tei pihaiiho hoi au [Iesu] ia ˈna [te Atua ra o Iehova] i reira mai te [“hoê rave ohipa aravihi, e ua riro vau tei here-taa-ê-hia e ana,” MN] i te mau mahana atoa ra, i te oaoa tamau-maite-raa i mua i tana aro.” Aita e feaaraa i roto i te feruriraa o Iesu, ua here-taa-ê-hia oia e Iehova. E aita Iesu i huna i to ˈna oaoa a rave ai oia i te ohipa i pihai i to ˈna Metua. Mea maitai roa ia tupu te hoê taairaa mahanahana e te huna ore i rotopu i te mau matahiapo Kerisetiano e te feia ta ratou e faaineine ra!

Te piti o te mea ta Iesu i faahiti, oia ïa “e faaite mai” te Metua “ia ˈna i te mau mea atoa ta ˈna iho e rave ra.” Te haapapu ra teie mau parau i tei faahitihia i roto i te Maseli 8:30, oia hoi “tei pihaiiho” Iesu ia Iehova a hamanihia ˈi te ao taatoa. (Genese 1:26) E nehenehe te mau matahiapo e pee i taua hiˈoraa maitai roa ra, na roto i te haa-amui-roa-raa e te mau tavini tauturu, na roto i te faaiteraa ia ratou nafea ia rave maite i ta ratou mau hopoia. Tera râ, e ere o te mau tavini tauturu nomino-apî-hia anaˈe te hinaaro i te faaineineraa haere mǎrû. Eaha ïa no tera mau taeae haapao maitai o tei hinaaro uˈana i te toroa tiaau ehia matahiti i te maoro, aita roa ˈtu râ ratou i nominohia? (Timoteo 1, 3:1) Mea maitai ia horoa te mau matahiapo i te aˈoraa taa maitai na taua mau tane ra ia ite ratou eaha te mau tuhaa e haamaitai.

Ei hiˈoraa, te vai ra paha te hoê tavini tauturu e nehenehe e tiaturihia, eita oia e tae maoro mai, e mea haapao maitai oia i ta ˈna mau hopoia. E nehenehe atoa oia e riro ei orometua haapii maitai. I roto i te mau tuhaa e rave rahi, e ohipa maitai roa paha ta ˈna e rave ra i roto i te amuiraa. Teie râ, aita paha oia e ite ra e mea etaeta oia i nia i te mau hoa Kerisetiano. Mea hinaarohia ïa ia faaite te mau matahiapo i “te mǎrû o te paari mau ra.” (Iakobo 3:13) E ere anei i te mea maitai ia paraparau te hoê matahiapo e te tavini tauturu, ma te faataa maitai i te fifi, ma te horoa i te tahi mau hiˈoraa taa maitai, e ma te pûpû atu i te tahi mau manaˈo tauturu e au ia faaohipahia no te taui? Mai te peu e e ‘rapaau’ maitai te matahiapo i ta ˈna aˈoraa “i te miti,” e farii-maitai-hia ïa ta ˈna mau parau. (Kolosa 4:6) Parau mau, e faariro te tavini tauturu i te ohipa a te matahiapo ei ohipa au roa ˈtu â na roto i te fariiraa e te faarooraa i te mau aˈoraa e horoahia mai.—Salamo 141:5.

I roto i te tahi mau amuiraa, te horoa ra te tahi mau matahiapo i te faaineineraa tamau e au ia faaohipahia na te mau tavini tauturu. Ei hiˈoraa, e ani ratou i te tahi mau tavini tauturu aravihi ia apee ia ratou ia haere ratou e hiˈo i te feia maˈi aore ra te ruhiruhia. Mea na reira te mau tavini tauturu e aravihi mai ai i roto i te ohipa tiai nǎnǎ. Parau mau, mea rahi ta te hoê tavini tauturu e nehenehe e rave ia haere atu â oia i mua i te pae varua.—A hiˈo i te tumu parau tarenihia “Te mau mea e nehenehe te mau tavini tauturu e rave” i raro nei.

Te toru o te mea i manuïa ˈi te faaineineraa o Iesu, oia ïa ua faaineine Iehova ia ˈna ma te manaˈo i te haereraa i mua a muri aˈe. Ua parau Iesu e e faaite te Metua i te Tamaiti i te mau ‘mea rahi atu â i teie.’ Maoti te ite i noaa mai ia Iesu i nia i te fenua, ua nehenehe oia e faahotu i te mau huru maitatai e hinaarohia e a ˈna no te rave i te mau hopoia a muri aˈe. (Hebera 4:15; 5:8, 9) Ei hiˈoraa, e hopoia rahi ta Iesu e fatata i te fanaˈo—oia hoi e faatia mai e e haava i te mau miria taata i pohe i teie nei!—Ioane 5:21, 22.

Ia faaineine te mau matahiapo i te mau tavini tauturu i teie mahana, mea maitai ia manaˈo ratou i te mau hinaaro no a muri aˈe. Noa ˈtu e ia hiˈohia e te navai ra te mau matahiapo e te mau tavini tauturu no te haapao i te mau hinaaro no teie nei, mai te reira noa anei ia haamauhia te hoê amuiraa apî? Mai te reira noa anei ia haamauhia tau amuiraa? I te roaraa o na toru matahiti i mahemo, ua hau atu i te 6 000 amuiraa apî i te ao nei. E rave rahi matahiapo e tavini tauturu tei hinaarohia no te haapao i taua mau amuiraa apî ra!

Te mau matahiapo, te pee ra anei outou i to Iehova hiˈoraa, na roto i te faatupuraa i te hoê taairaa mahanahana e te mau tane ta outou e faaineine ra? Te faaite ra anei outou ia ratou nafea ia rave i ta ratou ohipa? Te manaˈo ra anei outou i te mau hinaaro no a muri aˈe? E hopoi mai te peeraa i to Iehova hiˈoraa i to ˈna faaineineraa ia Iesu, i te mau maitai rahi na te taata e rave rahi.

Eiaha e taiâ i te horoa i te hopoia

Eita paha te tahi mau matahiapo aravihi, tei matau i te amo i te tahi mau hopoia rahi, e hinaaro roa e horoa i te mana na te tahi atu. Ua tamata paha ratou i te na reira i mutaa iho, tera râ, mea mauruuru ore te mau faahopearaa. No reira, e na ô paha ratou e, ‘Ia hinaaro oe ia rave-maitai-hia te hoê ohipa, e tia ïa e na oe iho e rave i te reira.’ Teie râ, te tuati ra anei teie manaˈo e te hinaaro o Iehova e faahitihia ra i roto i te mau Papai, oia hoi na te feia aravihi aˈe e faaineine i tei ore i aravihi roa?—Timoteo 2, 2:2.

Ua inoino Paulo i to Ioane Mareko, te hoê o to ˈna mau hoa ratere, faarueraa i ta ˈna ohipa i Pamephulia e to ˈna hoˈiraa i ǒ na. (Ohipa 15:38, 39) Tera râ, aita Paulo i vaiiho e ia haaparuparu taua faataupupuraa ra ia ˈna ia faaineine ia vetahi ê. Ua maiti oia i te tahi atu taeae apî, o Timoteo, e ua faaineine oia ia ˈna i roto i te ohipa mitionare. * (Ohipa 16:1-3) I Berea, ua farerei te mau mitionare i te patoiraa uˈana roa, a ore atu ai e tano ia faaea Paulo i reira. No reira, ua vaiiho aˈera Paulo e na Sila, te hoê taeae paari, raua o Timoteo, e haapao i te amuiraa apî. (Ohipa 17:13-15) Aita e feaaraa, mea rahi ta Timoteo i haapii no ǒ mai ia Sila ra. I muri aˈe, a ineine ai Timoteo i te amo i te hopoia rahi atu â, ua tono Paulo ia ˈna i Tesalonia no te faaitoito i te amuiraa i reira.—Tesalonia 1, 3:1-3.

E ere te taairaa i rotopu ia Paulo e ia Timoteo i te mea atea, mea toetoe, aore ra mea miimii. E taairaa mahanahana to rotopu ia raua. I to ˈna papairaa i te amuiraa i Korinetia, ua faahiti Paulo ia Timoteo, ta ˈna i opua e tono i ǒ, mai ta ˈna “tamaiti here e te haavare ore i te Fatu nei.” Ua na ô â oia e: “Na [Timoteo] e faaite atu ia outou i to ˈu mau haerea i te Mesia nei.” (Korinetia 1, 4:17) Ua farii Timoteo i te faaineineraa no ǒ mai ia Paulo ra, a riro atu ai ei taata aravihi i te amo i ta ˈna mau hopoia. Mea rahi te mau taeae apî tei riro mai ei tavini tauturu, ei matahiapo, aore ra ei tiaau ratere aravihi, no te mea ua faaineinehia ratou e te mau matahiapo aravihi e anaanatae mau ra ia ratou, mai ta Paulo i rave i nia ia Timoteo.

Te mau matahiapo, a faaineine ia vetahi ê!

Aita e hape, te tupu nei te parau tohu o te Isaia 60:22 i teie mahana. Te faariro nei Iehova i ‘tei riirii ei nunaa puai.’ Ia vai puai noa taua nunaa ra, mea titauhia ia faanaho-maitai-hia oia. E te mau matahiapo, no te aha e ore ai e feruri nafea ˈtu â outou e faaineine ai i te mau tane pûpûhia e au ia faaineinehia? Ia papu ia outou e ua ite maitai te tavini tauturu taitahi i te mau faatanoraa atoa e tia ia ˈna ia rave no te haere i mua. E o outou, te mau taeae bapetizohia, a haafaufaa roa i te mau mea atoa e ravehia ra no outou. A faaohipa i te mau ravea maitatai atoa no te haamaitai i to outou aravihi, to outou ite, e to outou paari. Eita e ore e e haamanuïa Iehova i taua porotarama tauturu î i te here ra.—Isaia 61:5.

[Nota i raro i te api]

^ I muri aˈe, ua haa faahou Paulo e o Ioane Mareko.—Kolosa 4:10.

[Tumu parau tarenihia i te api 30]

Te mau mea e nehenehe te mau tavini tauturu e rave

Parau mau e e tia i te mau matahiapo ia faaineine i te mau tavini tauturu, mea rahi râ ta te mau tavini tauturu e nehenehe e rave ia haere atu â ratou i mua i te pae varua.

—E tia i te mau tavini tauturu ia rave maite i ta ratou mau hopoia. E tia atoa ia ratou ia pee i te mau peu haapiiraa maitatai. I nia i te hoê faito rahi, ua taaihia te haereraa i mua i te haapiiraa e te faaohiparaa i te mau mea i haapiihia.

—Ia faaineine te hoê tavini tauturu ia ˈna no te hohora i te hoê oreroraa parau i te hoê putuputuraa Kerisetiano, eiaha oia e taiâ i te ani i te mau manaˈo tauturu a te hoê matahiapo aravihi nafea ia vauvau i te tumu parau.

—E nehenehe atoa te tavini tauturu e ani i te hoê matahiapo ia hiˈo maitai ia ˈna nafea oia e hohora ˈi i te hoê oreroraa parau bibilia e ia horoa mai i te tahi aˈoraa no te haamaitai.

E tia i te mau tavini tauturu ia imi, ia farii, e ia faaohipa i te mau aˈoraa a te mau matahiapo. Mea na reira ‘te taata atoa e ite ai’ i ta ˈna mau haereraa i mua.—Timoteo 1, 4:15.