Mau uiraa a te feia taio

I roto i teihea mau tupuraa e tano ai i te hoê vahine Kerisetiano ia tapoˈi i to ˈna upoo no te mau tumu pae varua?

“O te vahine atoa ra e pure e e aˈo hoi ma te upoo tapoˈi-ore-hia ra, ua faahaehaa ïa i to ˈna upoo,” o ta te aposetolo Paulo ïa i papai. No te aha? No te faaueraa tumu bibilia no nia i te tiaraa upoo: “O to te vahine ra upoo, o te tane ïa.” Te pureraa aore ra te pororaa i roto i te amuiraa Kerisetiano e hopoia ïa na te tane. No reira, ua rave anaˈe te hoê vahine Kerisetiano i te mau ohipa i taaihia i te haamoriraa e tano e na ta ˈna tane aore ra na te hoê tane bapetizohia e rave, e tia ia ˈna ia tapoˈi i to ˈna upoo.—Korinetia 1, 11:3-10.

E nehenehe te tahi mau huru tupuraa i reira e tia ˈi i te hoê vahine Kerisetiano ia tapoˈi i to ˈna upoo e tupu mai i roto i to ˈna taairaa ei taata faaipoipo. Ei hiˈoraa, ua amui anaˈe te utuafare no te hoê haapiiraa bibilia aore ra no te tamaa, e rave iho â te tane i te tiaraa upoo i roto i te haapiiraa ia ratou e te pureraa i te Atua no ratou. Mai te peu râ e e ere oia i te hoê taata faaroo, e nehenehe ta ˈna vahine e amo i teie hopoia. No reira, ua pure anaˈe oia ma te reo puai no ˈna iho e no te tahi atu aore ra ua faatere anaˈe oia i te hoê haapiiraa bibilia e ta ˈna mau tamarii i mua i ta ˈna tane, e tano roa ïa ia tapoˈi te tuahine Kerisetiano i to ˈna upoo. Mai te peu e aita ta ˈna tane i reira, aita ïa e faufaa ia tapoˈi te vahine i to ˈna upoo, i te mea e e faatiahia oia e te Atua ia haapii i te mau tamarii.—Maseli 1:8; 6:20.

 Eaha râ mai te peu e i roto i te utuafare, ua pûpû te hoê tamaroa apî ia ˈna, ua bapetizohia ei tavini na te Atua ra o Iehova? I te mea e e melo teie tamaroa no te amuiraa Kerisetiano, na te mau melo tane e haapii ia ˈna. (Timoteo 1, 2:12) Mai te peu e e taata faaroo to ˈna metua tane, na ˈna ïa e haapii i te tamaroa. Teie râ, mai te peu e aita te metua tane i reira, e tia ïa i te metua vahine ia tapoˈi i to ˈna upoo mai te peu e e faatere o ˈna i te hoê haapiiraa bibilia e te tamaroa apî bapetizohia e te tahi atu mau tamarii. Na ˈna e faaoti e ani anei i te tamaroa bapetizohia ia pure i te taime o te haapiiraa aore ra i te taime tamaaraa. E manaˈo paha o ˈna e aita te tamaroa i ineine maitai no te pure e e nehenehe oia e maiti e na ˈna e pure. Mai te peu e e maiti oia i te pure i roto i taua tupuraa ra, e tia ia ˈna ia tapoˈi i to ˈna upoo.

Ia rave ratou i te tahi mau ohipa a te amuiraa, e nehenehe e titauhia i te mau vahine Kerisetiano ia tapoˈi i to ratou upoo. Ei hiˈoraa, i te hoê putuputuraa no te pororaa i ropu i te hebedoma, peneiaˈe e mau tuahine Kerisetiano anaˈe to reira, aita e tane bapetizohia. Te vai ra paha te tahi atu tupuraa i reira aita roa ˈˈe e tane bapetizohia i te hoê putuputuraa a te amuiraa. Mai te peu e e tia i te hoê tuahine ia rave i te mau hopoia e mea matauhia e na te hoê taeae e rave i roto i te hoê putuputuraa faanahohia e te amuiraa aore ra no te taviniraa, e tia ia ˈna ia tapoˈi i to ˈna upoo.

E tia anei i te mau vahine Kerisetiano ia tapoˈi i to ratou upoo ia huri ratou i te mau oreroraa bibilia ma te reo puai aore ra te aparaa rima aore ra ia taio ratou i mua i te taata i te mau paratarafa o te hoê papai haapiiraa bibilia e faaohipahia ra i te hoê putuputuraa a te amuiraa? Eita. Aita te mau tuahine o te rave nei i teie mau hopoia e peretiteni ra aore ra e haapii ra ia vetahi ê. Oia atoa, aita e titauhia ra i te mau tuahine ia tapoˈi i te upoo ia rave ratou i te mau faahiˈoraa, ia faatia i te tahi mau tupuraa, aore ra ia horoa i te mau tumu parau i te Haapiiraa o te taviniraa teotaratia.

Noa ˈtu e na te mau tane bapetizohia e horoa i te haapiiraa i roto i te amuiraa, e hopoia na te mau tane e te mau vahine e poro e e haapii i te taata i rapaeau i te amuiraa. (Mataio 24:14; 28:19, 20) No reira, ia paraparau te hoê vahine Kerisetiano apitihia e te hoê tane Ite no Iehova no nia i te Parau a te Atua i te taata, aita e faufaa ia tapoˈi oia i to ˈna upoo.

Teie râ, mea taa ê te tupuraa ia faaterehia te hoê haapiiraa bibilia tamau i roto i te hoê fare e to reira te hoê tane pûpûhia e te bapetizohia. E tuhaa o te haapiiraa faanaho-ê-na-hia teie i reira te taata o te faatere i te haapiiraa e peretiteni mau ai. I roto i teie mau huru tupuraa, e tuhaa te haapiiraa o te amuiraa. Mai te peu e e faatere te hoê vahine Ite bapezitohia i taua haapiiraa ra e te vai ra te hoê tane Ite bapetizohia, e tano ia tapoˈi oia i to ˈna upoo. Teie râ, e tia i te taeae i pûpûhia ia faaoti i te pure. Eita te hoê tuahine e pure i mua i te hoê taeae pûpûhia mai te peu e aita e tumu taa ê, mai te hoê taeae o tei ere i te puai paraparauraa.

I te tahi taime, e apee paha te hoê tane poro bapetizo-ore-hia i te Basileia i te hoê tuahine Kerisetiano i roto i te hoê haapiiraa bibilia. Mai te peu e e hinaaro o ˈna, e nehenehe te tuahine e ani ia ˈna ia faatere i te haapiiraa. Teie râ, i te mea e eita e tano ia ˈna ia pure ia Iehova no te tuahine bapezitohia, e tano ïa e na te tuahine e pure i te haapiiraa. Ia faatere oia i te haapiiraa e ia pure oia i roto i teie mau tupuraa, e tia i te tuahine ia tapoˈi i to ˈna upoo. Noa ˈtu e aitâ te taata poro i bapetizohia, e hiˈo to rapaeau ia ˈna mai te hoê no te amuiraa no ta ˈna ohipa pororaa.

“Ei tapoˈi to te upoo o te vahine e tia ˈi, no te mau melahi,” o ta te aposetolo Paulo ïa i papai. Oia, e fanaˈoraa taa ê ta te mau tuahine Kerisetiano te riroraa ei hiˈoraa maitai i mua i te mau mirioni melahi o te tamau noa ra ma te taiva ore i te auraro ia Iehova. E tano ïa ia haapao te mau vahine paieti i te faaueraa e tapoˈi i te upoo ia titauhia!

[Hohoˈa i te api 26]

E tapao te tapoˈiraa i te upoo no te auraroraa i te tiaraa upoo