Eaha to roto?

Tapura tumu parau

Mau uiraa a te feia taio

Mau uiraa a te feia taio

Mau uiraa a te feia taio

E faaheporaa noa anei te euhe i te Atua?

Ia au i te mau Papai, e parau tǎpǔ te hoê euhe i te Atua e haapao i te hoê ohipa, e pûpû i te hoê ô, e rave i te hoê ohipa taa ê aore ra e farii i te hoê tiaraa, aore ra e haapae i te tahi mau ohipa e ere i te mea ino. Te vai nei i roto i te Bibilia te mau aamu no nia i te mau euhe i ravehia ia au i te tahi titauraa, oia hoi te tǎpǔraa e rave i te hoê ohipa i faataahia mai te peu e e rave na mua te Atua i te tahi mea. Ei hiˈoraa, “ua euhe” o Hana, te metua vahine o te peropheta Samuela, “i te euhe ra, na ô atura, E te Atua sabaota, e Iehova e, ia . . . ore oe ia haamoina i to tavini vahine nei, ia horoa maira oe i te tahi tamaiti na to tavini vahine nei; ei reira vau e horoa ˈi ia ˈna no Iehova, e hope roa ˈˈe o ˈna pue mahana i te ao nei; e aita e reta e tae i nia i tana upoo.” (Samuela 1, 1:11) Te faataa atoa ra te Bibilia i te mau euhe i ravehia ma te aau tae. Eaha te faufaaraa o te mau euhe i te Atua ra?

“Ia euhe oe i te euhe i te Atua ra,” ta te arii ïa o Iseraela i tahito ra o Solomona e parau ra, “e faaitoito i te rave.” Te na ô atoa ra oia e: “E hopoi i ta oe i euhe ra. E mea maitai hoi ia ore oe ia euhe, o te euhe hoi oe e o te ore hoi o te hopoi.” (Koheleta 5:4, 5) Te na ô ra te Ture i horoahia ia Iseraela na roto ia Mose e: “Ia euhe oe i te euhe i to Atua ra ia Iehova, eiaha oe ia ore ia rave i te reira, e riro hoi to Atua ra o Iehova i te titau mai i te reira ia oe; e riro hoi ei hara na oe ra.” (Deuteronomi 23:21) Papu maitai, e ere i te ohipa hauti ia euhe i te Atua. Ia ravehia te reira ma te manaˈo maitai, e ia papu i te taata o te euhe e e tapea iho â oia i ta ˈna i tǎpǔ i roto i te euhe. Ahiri aita, e mea au aˈe no ˈna eiaha e euhe. Ua ravehia anaˈe, e faaheporaa anei te mau euhe atoa?

Eaha ïa mai te peu e e titau te hoê euhe i te tahi taata ia rave i te hoê ohipa o tei itehia i muri aˈe e aita e tuatiraa i te hinaaro o te Atua? A feruri na e e euhe no nia i te morare ore e te haamoriraa mau? (Deuteronomi 23:18) Ma te papu maitai, e ere teie euhe i te faaheporaa. Hau atu â, i raro aˈe i te Ture a Mose, e nehenehe te hoê euhe a te hoê vahine e faaorehia na to ˈna metua tane aore ra na ta ˈna tane.—Numera 30:3-15.

A hiˈo atoa na i te tupuraa o te hoê taata o tei euhe i te Atua e faaea taa noa, i teie nei râ te fifihia ra oia. Ua tuu ta ˈna euhe ia ˈna i nia i te hoê tiaraa ta ˈna i manaˈo e e nehenehe oia e ofati i te mau ture aveia a te Atua no nia i te morare ia haapao oia i ta ˈna euhe. E tutava noa anei o ˈna i te haapao i ta ˈna euhe? E ere anei i te mea maitai aˈe ia paruru oia ia ˈna iho ia ore e hema i te morare ore ma te ore e haapao i ta ˈna euhe e taparuparu atu ai i te Atua ia aroha mai ia ˈna e ia faaore i ta ˈna hara? O ˈna anaˈe te nehenehe e rave i te faaotiraa. Eita te tahi atu taata e nehenehe e faaoti no ˈna.

Eaha ïa mai te peu e e ite te hoê taata i muri aˈe e mea maamaa ta ˈna euhe? E tutava noa anei o ˈna i te imi i te haapao i te euhe? E ere i te mea ohie na Iepheta ia haapao i ta ˈna euhe i te Atua, teie râ, ua haapao maitai atu oia. (Mau tavana 11:30-40) Ia ore te hoê taata e haapao i ta ˈna euhe, e nehenehe te Atua e ‘riri’ e e faaore i ta ˈna i rave. (Koheleta 5:6) E nehenehe te haafaufaa-ore-raa i te haapaoraa i te hoê euhe e faaere ia tatou i te farii maitai a te Atua.

Ua na ô Iesu Mesia e: ‘Ia riro ta outou oia ei oia, e ta outou aita ei aita, ia parau ra; te vai atura te parau, no roto ïa i te ino.’ (Mataio 5:37) Mea titauhia ia haapeapea te hoê Kerisetiano eiaha noa i te haapaoraa i ta ˈna mau euhe i te Atua, i te haapapu-atoa-raa râ e e nehenehe ta ˈna mau mea atoa i parau—i te Atua e i te taata—e tiaturihia. Eaha ïa mai te peu e te fifihia ra te hoê taata no to ˈna faaauraa i te tahi atu taata i te hoê ohipa e mea maitai i te omuaraa, e i muri aˈe râ i to ˈna hiˈopoa-maitai-raa ˈtu, mea maamaa? Eiaha ïa o ˈna e haafaufaa ore i te reira. Teie râ na roto i te hoê tauaparauraa haavare ore, e nehenehe te taata ê atu e faaoti e faaore i ta raua faaauraa.—Salamo 15:4; Maseli 6:2, 3.

No nia i te mau euhe e te tahi atu mau ohipa atoa, eaha ta tatou e tapitapi na mua? E imi noa tatou i te tapea i te taairaa maitai e te Atua ra o Iehova.

[Hohoˈa i te mau api 30, 31]

Aita o Hana i haamarirau i te haapao i ta ˈna euhe

[Hohoˈa i te mau api 30, 31]

Noa ˈtu e mea fifi ia rave, ua haapao o Iepheta i ta ˈna euhe