Eaha to roto?

Tapura tumu parau

E horoa Iehova i ‘te varua moˈa i te feia i ani atu ia ˈna ra’

E horoa Iehova i ‘te varua moˈa i te feia i ani atu ia ˈna ra’

E horoa Iehova i ‘te varua moˈa i te feia i ani atu ia ˈna ra’

“Te ite na outou i te horoa i te mea maitai na ta outou tamarii, ino noa ˈi outou na, e rahi atu ïa to outou Metua i te ao ra i te horoa i te [varua moˈa] i te feia i ani atu ia ˈna ra.”—LUKA 11:13; MN.

1. Afea iho â râ tatou e hinaaro ai i te tauturu a te varua moˈa?

 ‘EITA ta ˈu e nehenehe e faaruru atu o vau anaˈe. Maoti noa te tauturu a te varua moˈa e nehenehe ai au e faaoromai i teie fifi!’ Ua faaite aˈena anei oe i teie mau manaˈo putapû? O te rahiraa atoa ïa o te mau Kerisetiano. Peneiaˈe ua na reira oe i muri aˈe i to oe iteraa e e maˈi ino mau to oe. Aore ra peneiaˈe tei te taime poheraa o to oe apiti o te oraraa taatoa. Aore ra paha i te tapoˈiraahia to oe oaoaraa na mua ˈˈe e te ata rumaruma o te ahoaho. I te mau taime mauiui o te oraraa, ua manaˈo paha oe e ua ora mai oe no to te varua moˈa o Iehova noa horoaraa no oe i “te puai i hau aˈe i tei matauhia.”—Korinetia 2, 4:7-9, MN; Salamo 40:1, 2.

2. (a) Eaha te mau fifi ta te mau Kerisetiano mau e faaû ra? (b) Eaha nau uiraa ta tatou e hiˈopoa i roto i teie tumu parau?

2 Ei Kerisetiano mau, te faaruru ra tatou i te faaheporaa e te patoiraa e maraa noa ˈtura o te ao paieti ore o teie mahana. (Ioane 1, 5:19) Hau atu â, te arohia ra te mau pǐpǐ a te Mesia e te Diabolo iho o Satani, o te tamaˈi uˈana nei i te feia o ‘te haapao i te [mau faaueraa] a te Atua ra e o te mau maite ra i te [ohipa faaiteraa] ia Iesu.’ (Apokalupo 12:12, 17; MN) E ere ïa i te mea maere e e hinaaro tatou i te turu a te varua o te Atua i teie nei iho â râ. E nafea tatou e papu ai e e tamau tatou i te fanaˈo rahi i te varua o te Atua? E no te aha tatou e nehenehe mau â ˈi e papu e ua ineine roa Iehova i te horoa mai i te puai e hinaarohia i te mau taime fifi? E ite tatou i te mau pahonoraa i teie nau uiraa i roto e piti faahohoˈaraa a Iesu.

A pure ma te mârô maite noa

3, 4. Eaha te faahohoˈaraa ta Iesu i faatia, e mea nafea oia i te faatanoraa ˈtu i te pure?

3 I ani na te hoê pǐpǐ a Iesu e: “E te Fatu, a haapii mai ia matou i te pure.” (Luka 11:1) Ei pahonoraa, ua horoa Iesu i ta ˈna mau pǐpǐ e piti faahohoˈaraa piri. No nia te matamua i te hoê taata o te farii nei i te hoê manihini e te piti, no nia ïa i te hoê metua tane o te faaroo ra i ta ˈna tamaiti. E hiˈopoa tataitahi anaˈe i teie na faahohoˈaraa e piti.

4 Ua parau Iesu e: “E taua to te hoê taata i ǒ outou na, a haere atu ai oia ia ˈna ra i te tuiraa po, a parau atu ai ia ˈna e, E hoa ino, ho mai na i e toru pane; ua tapae mai nei te tahi hoa o ˈu ia ˈu nei, i to ˈna haerea, e aita a ˈu ia tuu atu i mua i te aro; e ia parau mai oia i roto ra, ia na ô mai â, Eiaha e haapeapea mai ia ˈu, ua mau te opani, tei nia vau i te roi e tau mau tamarii atoa, eita vau e tia i nia e hopoi atu i te pane na oe. E faaite atu vau ia outou, Ia mârô ra taua taata ra, ore noâ oia i te tia i nia e horoa ˈtu i te maa i te mea e taua oia no ˈna, e tia râ oia [no to ˈna mârôraa ma te taiâ ore], a horoa ˈtu ai i ta ˈna i hinaaro ra.” I muri iho, ua faataa Iesu e nafea teie faahohoˈaraa e tano ai i te pure, ma te na ô e: “E parau atu hoi au ia outou, E [tamau â i te] ani, e noaa ïa ia outou; e [tamau â i te] imi, e ite ïa outou; e [tamau â i te] patoto e iritihia ra ïa te opani ia outou. O te feia atoa hoi i ani ra, te noaa ra ïa; e o tei imi ra, te ite ra ïa; e o tei patoto ra, te iritihia ra ïa te opani ia ˈna.”—Luka 11:5-10; MN.

5. Eaha ta te faahohoˈaraa o te taata mârô e haapii maira no nia i to tatou huru ia pure tatou?

5 Te faaite ra teie faahohoˈaraa oraora o te hoê taata mârô mai te aha to tatou huru ia pure tatou e tia ˈi. A tapao na e te parau ra Iesu e e noaa ta te taata e hinaaro ra no “to ˈna mârôraa ma te taiâ ore.” (Luka 11:8, MN) Hoê anaˈe taime e itehia ˈi te parau ra “mârôraa ma te taiâ ore” i roto i te Bibilia. No roto mai te huriraahia te reira i te hoê taˈo Heleni e teie te auraa mau “haama ore.” E pinepine e tapao te haama ore o te hoê huru au ore. Ia faaitehia râ te haama ore aore ra te mârô no te hoê tumu maitai, e huru maitai popou ïa te reira. Tera te tupuraa o te fatu fare o te faahohoˈaraa. Eita oia e haama aˈe i te ani ma te mârô maite noa i ta ˈna e hinaaro ra. I te mea e te faaite ra Iesu i teie fatu fare ei hiˈoraa no tatou, e mea tia ia mârô atoa ta tatou mau pure. Te hinaaro ra Iehova ia ‘tamau â tatou i te ani, ia tamau â i te imi, e ia tamau â i te patoto.’ Ei pahonoraa, ‘e horoa oia i te varua moˈa i te feia i ani atu ia ˈna ra.’

6. I to Iesu tau, mea nafea te peu matauhia o te faaiteraa i te farii maitai i te hiˈoraahia?

6 Te faaite maira Iesu eiaha noa e nafea tatou ia pure e tia ˈi—na roto i te mârôraa ma te taiâ ore—no te aha atoa râ tatou e na reira e tia ˈi. No te haroaroa maitai i tera haapiiraa, e mea tia ia hiˈopoa tatou mea nafea te feia o tei faaroo i ta Iesu faahohoˈaraa o te fatu fare mârô i hiˈo ai i te peu matauhia o te faaiteraa i te farii maitai. Mea rahi te aamu bibilia o te faaite ra e i te mau tau bibilia, e ere i te hoê ohipa hauti te haapaoraa i te mau ratere, no te mau tavini iho â râ a te Atua. (Genese 18:2-5; Hebera 13:2) E mea haama ia ore e faaite i te farii maitai. (Luka 7:36-38, 44-46) Ma te haamanaˈo i te reira, e hiˈo faahou anaˈe i ta Iesu aamu.

7. No te aha te fatu fare o ta Iesu faahohoˈaraa i ore ai e taiâ i te faaara i to ˈna hoa ia tia mai?

7 Te farii ra te fatu fare o te faahohoˈaraa i te hoê ratere i te tuiraa po. Te titauhia ra ia horoa te fatu fare i te maa no ta ˈna manihini ‘aita râ ana mea e tuu atu i mua i te aro.’ I to ˈna hiˈoraa, e tupuraa ru teie! E mea tia ia noaa ia ˈna te tahi faraoa noa ˈtu eaha te faahopearaa. No reira, e haere oia i to ˈna hoa e ma te taiâ ore e faaara oia ia ˈna ia tia mai. E tiaoro atu te fatu fare e: “E hoa ino, ho mai na i e toru pane.” E mârô oia i te ani e tae roa ˈtu i te taime e noaa mai ai ta ˈna e hinaaro ra. I reira noa, ma te faraoa i to ˈna rima e nehenehe ai oia e riro ei fatu fare mau.

E rahi atu â i te hinaarohia —e rahi atu â i te anihia

8. Eaha te turai ia tatou ia pure ma te mârô maite noa no te ani i te varua moˈa?

8 Eaha ta teie faahohoˈaraa e faaite ra no nia i te tumu e pure ai tatou ma te mârô maite noa? Ua tamau â te taata i te ani i te faraoa no te mea ua manaˈo oia e mea faufaa roa te noaaraa mai taua mau faraoa ra no te amo i ta ˈna hopoia ei fatu fare. (Isaia 58:5-7) Aita anaˈe e faraoa, eita ta ˈna e nehenehe e amo i ta ˈna hopoia. No reira atoa, no te mea te ite ra tatou e mea faufaa roa ino te fanaˈoraa i te varua o te Atua no te rave i ta tatou taviniraa ei Kerisetiano mau, e tamau â tatou i te pure i te Atua, e tamau â tatou i te ani i taua varua ra. (Zekaria 4:6) Aita anaˈe te reira, eita tatou e manuïa. (Mataio 26:41) Te ite ra anei oe i te faaotiraa faufaa ta tatou e huti mai i roto i teie faahohoˈaraa? Mai te peu e e hiˈo tatou i te varua o te Atua mai te tahi mea ta tatou e hinaaro ru roa ra, e mârô atu â paha tatou i te ani i te reira.

9, 10. (a) A faahohoˈa no te aha tatou e hinaaro ai e mârô i te ani i te Atua i to ˈna varua? (b) Eaha te uiraa e mea tia ˈi ia ui ia tatou iho, e no te aha?

9 No te faaohipa i teie haapiiraa i roto i to tatou oraraa o teie mahana, a feruri na e e maˈi to te hoê melo o to oe utuafare i te tuiraa po. E faaara anei oe i te hoê taote no te ani atu i te tauturu? Eita ïa mai te peu e e ere to ˈna i te maˈi ino. Mai te peu râ e e maˈi mafatu tupu taue to ˈna, eita oe e haama i te pii atu i te hoê taote. No te aha? No te mea te faaû ra oe i te hoê tupuraa ru. Te ite ra oe e mea titau-roa-hia taua tauturu aravihi ra. E pohe te taata maˈi ia ore oe e ani i te tauturu. Te faaû atoa ra te mau Kerisetiano mau i te hoê tupuraa ru tamau, ei auraa parau. Inaha, te hahaere ra Satani mai “te liona uuru,” ma te tamata ia pau tatou ia ˈna. (Petero 1, 5:8) Ia ora noa tatou i te pae varua, e mea faufaa roa ino te tauturu a te varua o te Atua. E atihia ia ore tatou e ani i te tauturu a te Atua. No reira, na roto i te mârôraa ma te taiâ ore e ani tatou i te Atua i to ˈna varua moˈa. (Ephesia 3:14-16, MN) E mea na reira noa tatou e tapea ˈi i te puai e hinaarohia no “te mau papu e tae noa ˈtu i te hopea.”—Mataio 10:22; 24:13.

10 E mea faufaa roa ïa no tatou ia faaea i te tahi mau taime e ia ui ia tatou iho, ‘E mea mârô mau anei ta ˈu mau pure?’ A haamanaˈo, ia ite maitai roa tatou e te hinaaro ra tatou i te tauturu a te varua o te Atua, e mea mârô roa ˈtu â ta tatou mau pure no te ani i te varua moˈa.

Eaha te turai ia tatou ia pure ma te tiaturi?

11. Mea nafea to Iesu faaohiparaa i te faahohoˈaraa o te hoê metua tane e ta ˈna tamaiti no nia i te pure?

11 Te haamataratara ra ta Iesu faahohoˈaraa o te fatu fare mârô i te huru aau o te taata e pure ra—te taata tiaturi. Te haamataratara ra to muri iho faahohoˈaraa i te huru aau o tei faaroo i te pure—te Atua ra o Iehova. Ua ui Iesu: “O vai ïa metua i ǒ outou nei e hopoi atu i te ofai na te tamaiti ia ani mai i te pane ra? e ia ani mai i te iˈa, e hopoi atu anei i te ophi eiaha te iˈa, ia ˈna? E ia ani mai hoi i te huero moa, e hopoi atu anei i te pata?” Ua faaohipa Iesu ma te parau e: “E tena na, te ite na outou i te horoa i te mea maitai na ta outou tamarii, ino noa ˈi outou na, e rahi atu ïa to outou Metua i te ao ra i te horoa i te [varua moˈa] i te feia i ani atu ia ˈna ra.”—Luka 11:11-13; MN.

12. E nafea te faahohoˈaraa o te metua tane o te faaroo nei i te aniraa a ta ˈna tamaiti e haamataratara ˈi i to Iehova ineineraa i te pahono i ta tatou mau pure?

12 Ma teie hiˈoraa o te hoê metua tane o te pahono ra i ta ˈna tamaiti, te faaite roa ra Iesu eaha to Iehova manaˈo i te feia e fariu ia ˈna ra na roto i te pure. (Luka 10:22) A tahi, a tapao na i te taa-ê-raa. Taa ê roa i te taata o te faahohoˈaraa matamua o tei ore i hinaaro e pahono i te hoê piiraa no te tauturu, e au Iehova i te hoê metua taata aupuru, o te ru i te pahono i te aniraa a ta ˈna tamarii. (Salamo 50:15) Te faaite atoa ra Iesu i to Iehova ineineraa i te haa i nia ia tatou ma te haaferuri ia au i te hoê metua tane taata e i te metua i te raˈi. Te na ô ra oia e mai te peu e e horoa te hoê metua tane taata, noa ˈtu te “ino” no te mea ua tutuuhia mai te hara, i te mea maitai na ta ˈna tamaiti, e hau roa ˈtu â tatou i te nehenehe e tiaturi e e horoa mai to tatou Metua i te raˈi ra, ma te hamani maitai, i te varua moˈa no to ˈna utuafare o te feia haamori.—Iakobo 1:17.

13. Eaha ta tatou e nehenehe e papu ia pure tatou ia Iehova?

13 Eaha te haapiiraa no tatou? E nehenehe tatou e tiaturi e ia ani tatou i te Atua i te raˈi ra i te varua moˈa, ua ineine roa oia i te farii i ta tatou aniraa. (Ioane 1, 5:14) Ia fariu tatou ia ˈna ra na roto i te pure ma te mârô maite noa, eita roa Iehova e parau mai teie: “Eiaha e haapeapea mai ia ˈu, ua mau te opani.” (Luka 11:7) Area râ, ua faahiti Iesu e: “E [tamau â i te] ani, e noaa ïa ia outou; e [tamau â i te imi], e ite ïa outou; e [tamau â i te] patoto e iritihia ra ïa te opani ia outou.” (Luka 11:9, 10; MN) Oia, ‘e faaroo mai Iehova ia tatou ia tiaoro atu tatou ra.’—Salamo 20:9; 145:18.

14. (a) Eaha te manaˈo tano ore e haapeapea ra ia vetahi o te faaû ra i te fifi? (b) Ia faaû tatou i te fifi, no te aha tatou e nehenehe ai e pure ia Iehova ma te tiaturi?

14 Te haamahitihiti atoa ra ta Iesu faahohoˈaraa o te metua tane aupuru e e rahi aˈe to Iehova maitai i te maitai e faaitehia ra e te mau metua taata atoa. No reira, eiaha hoê aˈe o tatou e manaˈo e e faaiteraa te fifi ta tatou paha e faaû ra i to te Atua au ore ia tatou. O to tatou enemi rahi ra o Satani o te hinaaro ra ia manaˈo tatou mai tera. (Ioba 4:1, 7, 8; Ioane 8:44) Aita to teie mau manaˈo faahapahapa e niu bibilia. E ore roa Iehova e tamata ia tatou i “te ino.” (Iakobo 1:13) Eita oia e hopoi mai i te hoê fifi e au i te hoê ophi aore ra te tamataraa e au i te hoê pata. ‘E horoa’ to tatou Metua i te raˈi i “te mea maitai i te feia i ani atu ia ˈna ra.” (Mataio 7:11; Luka 11:13) Oia mau, e rahi atu â tatou i te maramarama i to Iehova maitai e to ˈna ineineraa i te tauturu ia tatou, e rahi atu â tatou i te turaihia ia pure ma te tiaturi. Ia na reira tatou, e nehenehe atoa tatou e faaite i to tatou mau manaˈo mai to te fatu salamo o tei papai: “Ua faaroo mau . . . te Atua ia ˈu; e ua haapao mai i ta ˈu i ani atu.”—Salamo 10:17; 66:19.

E nafea te varua moˈa e riro ai ei tauturu no tatou

15. (a) Eaha ta Iesu i fafau no nia i te varua moˈa? (b) Eaha te hoê ravea e tauturu ai te varua moˈa ia tatou?

15 Hou rii to ˈna poheraa, ua faahiti â Iesu i te haapapuraa ta ˈna i horoa i roto i ta ˈna nau faahohoˈaraa. No nia i te varua moˈa, teie ta ˈna i parau i ta ˈna mau aposetolo: “Na ˈu . . . e ani atu i te Metua ra, e na ˈna e horoa mai i te tahi [tauturu] ia outou, ia parahi mau oia e a muri noa ˈtu i ǒ outou nei.” (Ioane 14:16; MN) No reira, ua fafau Iesu e e parahi mai te tauturu, aore ra te varua moˈa, i ǒ i ta ˈna mau pǐpǐ a muri aˈe, e oia atoa i to tatou tau. Eaha ïa te hoê ravea faufaa e fanaˈo ai tatou i teie turu i teie tau? E tauturu te varua moˈa ia tatou ia faaoromai i te fifi e rave rau. E nafea hoi? Ua faataa te aposetolo Paulo, o tei faaû iho i te mau tamataraa, i roto i te hoê rata i te mau Kerisetiano i Korinetia mea nafea to te varua o te Atua tautururaa ia ˈna. E hiˈopoa poto anaˈe i ta ˈna i papai.

16. E nafea paha e tuea ˈi to tatou tupuraa e to Paulo?

16 A tahi, ua faaite roa Paulo i to ˈna mau hoa tiaturi e ua faaû oia i ‘te hoê tara i roto i te tino,’ te hoê huru fifi. Ua na ô atura oia e: “E toru . . . a ˈu aniraa ˈtu i te Fatu [o Iehova] i taua mea ra, ia faataa-ê-hia ia ˈu.” (Korinetia 2, 12:7, 8) Noa ˈtu to Paulo taparuparuraa i te Atua ia iriti i to ˈna mauiui, ua vai noa mai tera. Peneiaˈe te faaû ra oe i te hoê â tupuraa i teie mahana. Mai ia Paulo, ua pure paha oe ma te mârô e ma te tiaturi, ma te ani ia Iehova ia iriti i te hoê fifi. Noa ˈtu e ua tamau oe i te taparuparu, te faaû noa nei râ oe i te fifi. Te auraa anei e aita Iehova i pahono i ta oe mau pure e aita to ˈna varua e tauturu nei ia oe? E ere roa ˈtu! (Salamo 10:1, 17) A tapao na eaha ta te aposetolo Paulo i parau i muri iho.

17. Mea nafea to Iehova pahonoraa i ta Paulo mau pure?

17 Ei pahonoraa i ta Paulo mau pure, ua parau te Atua ia ˈna e: “To ˈu nei maitai atire ïa ta oe: ei te paruparu e taa maitai roa ˈi to ˈu puai.” Ua na ô Paulo e: “E teie nei, e mea oaoa ïa ia ˈu te arue i to ˈu nei paruparu, ia vai maite te puai o te Mesia i nia ia ˈu nei [mai te hoê fare ie].” (Korinetia 2, 12:9; MN; Salamo 147:5) Ua ite ïa Paulo e na roto i te Mesia tei nia ta te Atua parururaa puai ia ˈna mai te hoê fare ie. I teie tau, te pahono ra Iehova i ta tatou mau pure mai tera atoa. Te tuu ra oia i ta ˈna parururaa mai te hoê tamaru i nia i ta ˈna mau tavini.

18. No te aha tatou e nehenehe ai e faaoromai i te fifi?

18 Eita mau â te hoê fare ie e tapea i te ûa ia topa mai aore ra te mataˈi ia puhi mai, e horoa râ te reira i te tahi parururaa i mua i taua mau mea ra. Oia atoa, eita te tamaru e horoahia ra na roto i “te puai o te Mesia” e tapea eiaha tatou e fifihia aore ra eiaha tatou e atihia. E horoa râ te reira i te parururaa pae varua i mua i te mau mea atâta o teie ao e te mau aroraa a to ˈna arii ra o Satani. (Apokalupo 7:9, 15, 16) No reira, ia faaû noa ˈtu oe i te hoê fifi o te ore ‘e faataa-ê-hia ia oe,’ e nehenehe oe e papu e te ite maitai ra Iehova i ta oe tutavaraa e te pahono ra oia i “ta oe uururaa.” (Isaia 30:19, MN; Korinetia 2, 1:3, 4) Ua papai Paulo e: “E parau mau ta te Atua e ore oia e vaiiho noa ia outou ia ati, maori râ o te tia ia outou ia faaoromai ra; e faatupu atoa oia i te haapuraa i taua ati ra, ia tia ia outou ia faaoromai.”—Korinetia 1, 10:13; Philipi 4:6, 7.

19. E faaoti papu oe i te aha, e no te aha?

19 Oia mau, te tapaohia ra te “anotau hopea” o teie ao paieti ore e “te mau taime ati rahi faaruru atâ.” (Timoteo 2, 3:1, MN) No te mau tavini râ a te Atua, e nehenehe teie mau taime ati e faaruruhia. No te aha hoi? No te turu e te parururaa a te varua moˈa o te Atua, ta Iehova e horoa ma te aau tae e ma te rahi i te feia atoa e ani atu ia ˈna ma te mârô e te tiaturi. Ia faaoti papu ïa tatou i te tamau â i te pure no te ani i te varua moˈa i te mau mahana atoa.—Salamo 34:6; Ioane 1, 5:14, 15.

Eaha ta oe e pahono?

• E nafea tatou ia hinaaro tatou e fanaˈo i te varua moˈa o te Atua?

• No te aha tatou e nehenehe ai e tiaturi e e pahono mai Iehova i ta tatou mau pure no te ani i te varua moˈa?

• E nafea te varua moˈa e tauturu mai ai ia faaoromai i te fifi?

[Uiraa haapiiraa]

[Hohoˈa i te api 9]

Eaha ta tatou e nehenehe e haapii mai na roto i ta Iesu faahohoˈaraa o te fatu fare mârô?

[Hohoˈa i te api 10]

E nehenehe anei oe e pure ma te mârô maite noa no te ani i te varua moˈa o te Atua?

[Hohoˈa i te api 11]

Eaha ta tatou e haapii mai no nia ia Iehova na roto i te faahohoˈaraa o te hoê metua tane aupuru?