Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

Te Jehová ya swol te lum yuʼune

Te Jehová ya swol te lum yuʼune

«Te Jehová ya stojobtesat bahel spisil ora» (ISAÍAS 58:11).

KʼAYOJIL 152 SOK 22

1, 2. 1) ¿Bin yuʼun ma pajalotik te testigootik yuʼun Jehová sok te yantik relijionetike? 2) ¿Bin ya jnoptik ta articulo ini sok ta yane?

TE ANTS WINIKETIK bayal buelta ya sjojkʼoybeyik te testigoetik yuʼun Jehová machʼa-a te jwolwanej yuʼunike. ¿Bin yuʼun te jich ya sjojkʼoyike? Jaʼ ta skaj te bitʼil bayal relijionetik ay jwolwanej yuʼunik chikan teme ants o winik. Yan stukel te joʼotike ya xjuʼ ya kaltik sok spisil koʼtantik te ma jmulawil ants winik te machʼa ya swolotike. Te Jwolwanej kuʼuntik jaʼ te Jesucristo. Te jaʼ ya spas te bin ya yal te sTate sok te Jwolwanej yuʼun te jaʼ te Jehovae (Mateo 23:10).

2 Jaʼnix jich ta ora ini te lum yuʼun Dios ya yichʼ tojobtesel yuʼun jtsojb winiketik te jich ya yichʼik biiltesel ta Biblia: «Aʼbat te jun yoʼtan soc pʼij» (Mateo 24:45). Jich yuʼun, ¿bin-utʼil ya jnaʼtik te jaʼnix Jehová te machʼa ya stojobtesotik ta swenta te sNichʼane? Ta articulo ini sok ta yan ya kiltik oxeb skʼoplal bin yuʼun ya xjuʼ ya schʼuun ta lek te koʼtantike. Jaʼnix jich ya jnoptik te manchuk te Jehová ay stuuntesoj winiketik ta stojobtesel te lum yuʼune, ta melel jaʼnix te machʼa kʼot ta Jwolwanej sok jaʼnix yak swolbel te lum yuʼun ta ora ini (Isaías 58:11).

LA YICHʼ YIPIK TA SWENTA TE CHʼUL ESPIRITU

3. ¿Bin akʼbot yip yuʼun te Moisés ta swolel te israeletike?

3 Te chʼul espiritu la yakʼbey yip te machʼatik la stejkʼan sbaik ta kʼop ta stojol Dios ta swenta te lum yuʼune (ilawil te recuadro «¿Bin ya skʼan ya yal?»). Te Jehová jaʼ la stsa te Moisés yuʼun ya xkʼot ta jwolwanej yuʼun te israeletike. ¿Bin koltayot yuʼun te Moisés swenta ya xjuʼ ya spas te tulan aʼtelil akʼbote? Te Jehová la yakʼbey «te chʼul espíritu yuʼun» (kʼopona te sjun Isaías 63:11-14). Jich bitʼil te Jehová la skoltay te Moisés sok te chʼul espiritu yuʼune, ta melel jaʼnix te Jehová te machʼa la swol te lum yuʼune.

4. ¿Bin-utʼil chiknaj ta ilel te akʼbil ta stojol Moisés te chʼul espiritu yuʼun Jehová? (Ilawil te lokʼomba ta sjajchibal te articulo).

4 ¿Yabal xchiknaj ta ilel ta stojol te ants winiketik te koltaybil yuʼun te chʼul espiritu te Moisese? Yak. Ta swenta te chʼul espiritu yuʼun te Jehová, te Moisés la spas milagroetik sok la yakʼbey snaʼ sbiil Dios te ajwalil yuʼun Egipto te kʼax ichʼbil ta mukʼe (Éxodo 7:1-3). Jaʼnix jich te chʼul espiritu la skoltay te Moisés swenta jich kʼot ta jwolwanej te ay skʼuxul yoʼtan sok te maba ya x-ilin ta ora. Te Moisés jkʼaxel ma pajal sok te machʼatik ya xwolawanik ta yantik nasion te kʼax tulan yoʼtanik sok te bayal sbikʼtal yoʼtanik (Éxodo 5:2, 6-9). Ta swenta spisil–abi, kʼax chikan ta ilel te jaʼnix Jehová te machʼa la stsa te Moisés ta jwolwanej yuʼun te lum yuʼune.

5. ¿Machʼatikxan la yichʼik akʼbeyel yuʼun Jehová te schʼul espiritu swenta ya swolik te lum yuʼune?

5 ¿Machʼatikxan la yichʼik akʼbeyel yuʼun Jehová te schʼul espiritu swenta ya swolik te lum yuʼune? Te Biblia ya yal ta stojol te Josué snichʼan Nun te «nojel ta yoʼtan pʼijil-oʼtanil» (Deuteronomio 34:9). Jaʼnix jich ya yal ta swenta te Gedeón te «uʼuntayot yuʼun te espíritu yuʼun Jehová» sok ta swenta te David te jajch ta uʼuntayel «yuʼun te espíritu yuʼun Jehová» (Jueces 6:34; 1 Samuel 16:13). Spisil te winiketik-abi la smukʼulin yoʼtanik te ya xkoltayotik yuʼun te chʼul espiritu ta spasel te bin ma xjuʼ ya spasik ta stukeliknaxe (Josué 11:16, 17; Jueces 7:7, 22; 1 Samuel 17:37, 50). Ta melel te Jehová la yakʼtiklanbey yipik ta spasel jchajp aʼteliletik. Jaʼ yuʼun jaʼnax stukel ya skʼan te la yichʼ ichʼel ta mukʼe.

Kʼalal te lum yuʼun Dios ya schʼuunbey skʼop te Moisés, Josué, Gedeón sok te Davide, ta melel jaʼ yakik ta schʼuunbeyel skʼop te machʼanix jaʼ te Jwolwanej yuʼunik, jaʼ te Jehová

6. ¿Bin yuʼun la skʼan Jehová te ya schʼuunbeyik skʼop te jwolwanejetik te israeletike?

6 ¿Bin la skʼan la spasik te israeletik te kʼalal la yilik te koltaybilik yuʼun te chʼul espiritu te Moisés, Josué, Gedeón soknix te Davide? La skʼan te la yichʼtiklanik ta mukʼ te jichuke. Ta jun buelta, kʼalal te israeletik yakik ta wulwunel ta stojol te Moisés, te Jehová jich la sjojkʼoy: «¿Jayeb xan tiempo te ya spehcʼambon jcʼoblal te pueblo ini?» (Números 14:2, 11). Ta melel chikan ta ilel ta jkʼaxel te jaʼnix te Jehová te machʼa la stsa te winiketik-abi swenta ya swolik te lum yuʼune. Kʼalal te israeletik ya schʼuunbeyik skʼop te winiketik-abi, ta melel jaʼ yakik ta schʼuunbeyel skʼop te machʼanix jaʼ te Jwolwanej yuʼunik, jaʼ te Jehovae.

LA YICHʼIK KOLTAYEL YUʼUN TE CHʼUL-ABATETIKE

7. ¿Bin-utʼil la skoltayik te chʼul-abatetik te Moisese?

7 Te chʼul-abatetik la skoltayik te machʼatik la stejkʼan sbaik ta kʼop ta stojol Dios ta swenta te lum yuʼune (kʼopona te sjun Hebreos 1:7, 14). Te Jehová la stuuntes te chʼul-abatetik ta stojobtesel te Moisés. Kiltik bin-utʼil la spas. Ta sbabial, la stikunbey jtul chʼul-abat «te chicnaj ta jpeht chʼix». Te chʼul-abat-abi la stikun te Moisés ta skoltayel lokʼel te israeletik sok ta stojobtesel (Hechos 7:35). Ta schebal, te Jehová la stuuntes te chʼul-abatetik ta yakʼbeyel te Moisés te Ley te ya xtuun yuʼun ta snojptesel te israeletike (Gálatas 3:19). Ta yoxebal, te Jehová jich la yalbey te Moisés: «Bahan me hiche, icʼa bahel te pueblo ini ta banti la jcalbat; te chʼul aʼbat cuʼun ha ya xnahilij bahel awuʼun» (Éxodo 32:34). Te Biblia maba ya yal te la staik ta ilel te israeletik jtul chʼul-abat te jich yak ta spasele. Jaʼukmeto te bitʼil nojpteswan sok tojobteswan te Moisés ta stojol te israeletik la yakʼ ta ilel te koltaybil yuʼun te chʼul-abatetike.

8. ¿Bin-utʼil te chʼul-abatetik la skoltayik te Josué sok te Ezequías?

8 ¿Machʼatikxan la skoltayik te chʼul-abatetike? Te Biblia ya yal ta swenta jtul chʼul-abat te jaʼ «jtsobaw yuʼun te soldadohetic yuʼun Jehová» te la skoltay ta tsalaw ta guerra te Gedeón ta stojol te cananeoetik (Josué 5:13-15; 6:2, 21). Jaʼnix jich te Biblia ya yal bin kʼot ta pasel kʼalal te ajwalil Ezequías jaʼ yak swolbel-a te lum yuʼun Dios. Te Asiria te ay ipal soldadoetik yuʼun la yal ta jamal te ya slajin te Jerusalén. Ta jun-nax ajkʼabal te «chʼul aʼbat yuʼun Jehová, baht smilticlan oxeb schaʼwinic ta pic soc jʼohlil yoxbahcʼ (185,000) ta tuhl ta campamento yuʼun te asiriahetique» (2 Reyes 19:35).

9. Manchukme jmulawiletik te machʼatik la stejkʼan sbaik ta kʼop ta stojol Dios ta swenta te lum yuʼun, ¿bin la skʼan la spasik te israeletike?

9 Tojik te chʼul-abatetik. Jaʼukmeto te winiketik te la skoltayik jmulawiletik stukel. Jich bitʼil, te Moisés ta jun buelta maba la yichʼ ta mukʼ te Jehová (Números 20:12). Te Josué maba la skʼanbey koltayel te Jehová te kʼalal te gabaonetik la skʼan la schap skʼopik sok (Josué 9:14, 15). Jaʼnix jich te ajwalil Ezequías ay bin-ora la stoy sba (2 Crónicas 32:25, 26). Te israeletik la skʼan te la schʼuunbeyik skʼop te winiketik-abi, manchukme jmulawiletik. Jaʼnix jich la yilik te bitʼil te Jehová ya stuuntes te chʼul-abatetik ta skoltayel te jwolwanejetik yuʼune. Kʼax chikan ta ilel te jaʼnix Jehová te machʼa yak swolbel te lum yuʼune.

LA YICHʼIK TOJOBTESEL YUʼUN TE SKʼOP DIOS

10. ¿Bin-utʼil te Moisés tojobtesot yuʼun te Ley yuʼun te Diose?

10 Te sKʼop Dios la stojobtes te machʼatik la stejkʼan sbaik ta kʼop ta stojol Dios ta swenta te lum yuʼune. Kʼalal te Biblia ya yalbey skʼoplal te Ley la yichʼik akʼbeyel te israeletik ya sbiiltes «mandariletic [ley] yuʼun Moisés» (1 Reyes 2:3). Jaʼukmeto jaʼnix te Biblia jamal ya yal te jaʼ Jehová te la yakʼ te Ley-abi ta stojol te lum Israel. Jaʼ yuʼun, jaʼnix jich te Moisés ya skʼan te ya schʼuun-euk (2 Crónicas 34:14). Jich bitʼil, kʼalal te Moisés albot ta jamal bin-utʼil ya skʼan ya spas te Nailpakʼ templo «la spas spisil hich te bin utʼil halbot yuʼun te Jehová» (Éxodo 40:1-16).

11, 12. 1) ¿Bin ya skʼan ya spasik-a te Josías sok te ajwaliletik te ya swolik te lum yuʼun te Diose? 2) Ta lum yuʼun Dios, ¿bin tijbot yoʼtanik ta spasel te jwolwanejetik yuʼun te sKʼop Diose?

11 Kʼalal te Josué och ta jwolwanej yuʼun te nasion Israel la yichʼ albeyel yuʼun Jehová te akʼa skʼopon ta «cʼahcʼal ahcʼabal» te sKʼop Dios yuʼun jich ya spas te bin tsʼibaybil tey-a, manchukme mato tsʼakaluk-a (Josué 1:8). Jaʼnix jich te ajwaliletik te la swentainik te lum yuʼun Dios ta patil baele puersa la skʼan te ya skʼoponik te Ley ta jujun kʼajkʼal. Jaʼnix jich ya skʼan te ya spasik jun copia yuʼun te Ley sok ya skʼan ya schʼuunik spisil te mantaliletik tsʼibaybil tey-a (kʼopona te sjun Deuteronomio 17:18-20).

12 Te sKʼop Diose ay bin la stijbey yoʼtan ta spasel te jwolwanejetik yuʼun te lum yuʼun Diose. Jnop kaʼiytik ta swenta te ajwalil Josías. Patil te kʼalal la staik te libro yuʼun te Ley yuʼun Moisés, te secretario yuʼun te ajwalil Josías jajch skʼoponbey yaʼiy te leye * (ilawil te nota). ¿Bin yaʼiyel la yaʼiy sba yuʼun te Josiase? «Cʼalal la yaʼiy te ajwalil te bin ya yal te libro yuʼun te Ley, la schʼiʼ scʼuʼ yuʼun». Te sKʼop Dios la stijbey yoʼtan ta slajinel spisil te lokʼombaetik te ay ta nasion sok ta spasel te kʼin yuʼun Pascua te maʼyuk jich kʼax mukʼ pasbil-ae (2 Reyes 22:11; 23:1-23). Te Josías sok yantik jwolwanejetik te jun yoʼtan la yakʼ sbaik ta stojol Dios la yakʼ sbaik ta tojobtesel yuʼun. Jaʼ yuʼun sok slekil yoʼtanik la skʼan la sjelik te bitʼil ya swolik te lum yuʼun te Diose. Te bintik la sjelike, koltayot te lum ta spasel te bin ya skʼan Jehová te ya spasike.

13. ¿Bin yuʼun te maba pajalik te machʼatik la swolik te lum yuʼun Dios sok te ajwaliletik yuʼun te yantik nasionetike?

13 Te ajwaliletik yuʼun te yantik nasionetik jaʼ la yakʼ sbaik ta tojobtesel yuʼun te spʼijil te winiketik te maba tsʼakale. Jich bitʼil, te ants winiketik sok te ajwaliletik yuʼun te Canaán ya spasik-a te bin kʼax ilobtik sba. Ya skuch sbaik sok chambalametik, ay te machʼatik sjoynix ta winikil o ta antsil te ya sjokin sbaik ta wayel, jaʼnix jich ya sjokin sbaik ta wayel sok te machʼatik ay bin yutoj sbaike. Soknix ya yichʼik ta mukʼ lokʼombaetik sok ya yakʼik ta chikʼbil majtʼanil te yal snichʼnabike (Levítico 18:6, 21-25). Jaʼnix jich te ajwaliletik yuʼun te Babilonia sok te Egipto maʼyuk yuʼunik leyetik jich bitʼil ay yuʼun te lum yuʼun Dios swenta maʼyuk yabakulik-a (Números 19:13). ¡Jkʼaxel maba pajalik sok te ajwaliletik yuʼun te lum yuʼun Dios te jun yoʼtan la yakʼ sbaik ta stojole! Te ajwaliletik-abi ya stijbeyik yoʼtan te slumalik ta yichʼel ta mukʼ te Jehová jich bitʼil toj ta pasel, te manchuk x-ayin yabakulik sok te manchuk ya spasik muliletik te snitojbey sba sok te yalel ta mulil. Kʼax chikan ta ilel te jaʼnix Jehová te machʼa tojobtesotik yuʼune.

14. ¿Bin yuʼun te Dios ay la yakʼbey tulan tojobtesel chaʼoxtul jwolwanejetik ta lum yuʼune?

14 Ma spisil te ajwaliletik te la swentainik te lum yuʼun Dios la schʼuunik spasel te bin albotik yuʼun te ya skʼan ya spasike. Te ajwaliletik te ma junuk yoʼtan la yakʼ sbaike ma la skʼan la stʼunik te tojobtesel akʼbotik yuʼun te Dios ta swenta te schʼul espiritu, te chʼul-abatetik yuʼune sok ta swenta te sKʼope. Ay bin-ora, te Jehová puersa la skʼan te la yakʼbey tulan tojobtesel sok ay la slokʼeslan ta yaʼtelik sok la slebey sjelol (1 Samuel 13:13, 14). Jaʼukmeto ta patil bael te Jehová la yakʼ ta jwolwanej jtul te machʼa ya xkʼot ta tojil jwolwanej.

TE JEHOVÁ LA SLE JTUL TOJIL JWOLWANEJ

15. 1) ¿Bin-utʼil la yakʼik ta ilel te j-alwanejetik te ya xchiknaj jtul tojil jwolwaneje? 2) ¿Machʼa-te tojil jwolwanej-abi?

15 Ta bayal ta cien jaʼbil te Jehová la yal ta jamal te ya sle jtul tojil jwolwanej te ya swol te lum yuʼune. Jich bitʼil, te Moisés la yalbey te israeletik te bitʼil te Jehová ya sjach jtul j-alwanej jich bitʼil stukel sok te ya skʼan te ya yaʼiybeyik te skʼope (Deuteronomio 18:15). Te Isaías la yal te «ha jtsobaw soc jpʼijubteswanej» ya xkʼot, te jaʼ ya skʼan ya yal te ya xkʼot ta jwolwanej (Isaías 55:4). Jaʼnix jich te Daniel la stsʼibay ta swenta te yorail ya xjul te Mesías te Jwolwanej (Daniel 9:25). Te Jesús jaʼnix jich la yal te jaʼ te «Jwolwanej» yuʼun te lum yuʼun te Diose (kʼopona te sjun Mateo 23:10). Sok spisil yoʼtanik la stʼunik te Jesús te jnopojeletik yuʼune, sok schʼuunejik ta lek te jaʼnix te Jehová te machʼa la stsa ta stojobtesel te lum yuʼune (Juan 6:68, 69). ¿Bin yuʼun te schʼuunejik sok spisil yoʼtanike?

16. ¿Bin-utʼil chiknaj ta ilel te la yichʼ akʼbeyel yip te Jesús yuʼun te chʼul espiritue?

16 Te Jesús akʼbot yip yuʼun te chʼul espiritu. Kʼalal la yichʼ jaʼ te Jesuse, te Juan «la yil jahm te chʼulchan soc yac ta cohel tal ta stojol te Espíritu hich te bin utʼil stsuhmut» ta stojol te Jesuse. Ta patil te chʼul espiritu la stijbey yoʼtan te Jesús yuʼun ya xbajtʼ ta jochol takin kʼinal (Marcos 1:10-12). Te jayeb kʼajkʼal ayin ta Balumilal te Jesús akʼbot yuʼel yuʼun te chʼul espiritu ta yakʼel nojptesel sok ta spasel milagroetik (Hechos 10:38). Jaʼnix jich te chʼul espiritu la skoltay te Jesús ta yakʼel ta ilel taleliletik, jich bitʼil te kʼuxul oʼtanil, bujtsʼ-oʼtanil sok te chʼuunel oʼtanil (Juan 15:9; Hebreos 12:2). Maʼyuk yan jwolwanej te jich juʼ la yakʼ ta ilel ta jamal yichʼoj te chʼul espiritu yuʼun te Diose. Kʼax chikan ta ilel te jaʼnix Jehová te la stsa te Jesús ta Jwolwanej.

¿Bin-utʼil la skoltayik te Jesús te chʼul-abatetik patil te la yichʼ jaʼe? (Ilawil te parrafo 17).

17. ¿Bin-utʼil la skoltayik Jesús te chʼul-abatetike?

17 Te Jesús la yichʼ koltayel yuʼun te chʼul-abatetik. Kʼalal mato jaluk-a te la yichʼ jaʼ te Jesuse, chaʼoxtul chʼul-abatetik tal yakʼ sbaik ta abatinel ta stojol (Mateo 4:11). Jaʼnix jich te kʼalal cheʼoxebxanix ora ya skʼan yuʼun ya yichʼix milel-a, «chicnaj tal ta chʼulchan chʼul abat yuʼun ya yaʼbe yip yoʼtan» (Lucas 22:43). Te Jesús snaʼoj te ya stikun chʼul-abatetik te Jehová ta yakʼbeyel koltayel te kʼalal jich ya xtuun yuʼun-ae (Mateo 26:53).

18, 19. ¿Bin-utʼil te sKʼop Dios la stojobtes te Jesús ta skuxlejal sok ta swenta te bitʼil la yakʼ nojptesele?

18 Te Jesús tojobtesot yuʼun te sKʼop Dios. Jaʼto te kʼalal jajch schol skʼop Dios kʼalalto la yichʼ jijpanel ta teʼ te Jesús, la yakʼ sba ta tojobtesel yuʼun te sKʼop Diose. Kʼalal mero nopol ya xlajix-a, lato yal chaʼoxchajp albilkʼopetik ta swenta te Mesías (Mateo 4:4; 27:46; Lucas 23:46). ¡Jkʼaxel maba jichuk stalelik te jwolwanejetik yuʼun te relijionetik ta skʼajkʼalel te Jesuse! Te jwolwanejetik-abi ya skʼaxuntayik te sKʼop Dios te kʼalal ya yilik te maba ya skontrain sba sok te bin ya yakʼik ta nopele. Te Jesús la yal ta stojolik te bin tsʼibaybil ta sKʼop Dios, te jich ya yal: «Te pueblo ini ta ye nax ya yichʼonic ta mucʼ, pero te yoʼtanic namal ayic ta jtojol, tojol ya schʼuhuntayonic, scʼop nax winiquetic te ya yaqʼuic ta nopel» (Mateo 15:7-9). Te Jehová maʼyuk bin-ora ya stsa winiketik te maba ya schʼuunik te skʼop yuʼun ya x-och ta jwolwanejetik yuʼun te lum yuʼune.

19 Jaʼnix jich te Jesús la stuuntes te sKʼop Dios ta snojptesel yantik ants winiketik. Kʼalal te jwolwanejetik yuʼun te relijionetik ay la spasbeyik jojkʼoyeletik te Jesús yuʼun ya skʼan la spasik ta prueba, spisil-ora la stuuntes te sKʼop Dios ta yakʼbeyel sujtib, maʼyuk bin-ora la sut jaʼ chikan te spʼijil o te bin snopoj ta skuxlejale (Mateo 22:33-40). Te jichuk la skʼan te Jesús juʼ bayal bin la yalbey te ants winiketik ta swenta te bin yilel-a te skuxlejal ta chʼulchan o ta swenta te bitʼil la yichʼ pastiklanel spisil te bintik aye swenta chajpnax ya yilik yuʼun. Jaʼukmeto ta skaj te bayal skʼoplal ta yoʼtan te sKʼop Diose, yoʼtanuk ya xkʼopoj sok te ants winiketik ta swenta te sKʼop Diose. Te bin la spase jaʼ te «la sjambe yoʼtanic scuenta yuʼun ya xcʼoht ta yoʼtanic te bin ya yal te Shun Diose» (Lucas 24:32, 45).

20. 1) ¿Bin-utʼil te Jesús la yichʼ ta mukʼ te Jehovae? 2) ¿Bin-utʼil maba pajal kʼot stalel te Herodes Agripa I sok stalel te Jesuse?

20 Kʼalal ya xkʼopoj te Jesuse, te ants winiketik te ya yaʼiybeyik te skʼope ya xcham yoʼtanik yuʼun te bin ya yale (Lucas 4:22). Jaʼukmeto te Jesús spisil-ora la yichʼ ta mukʼ te Jpʼijubteswanej yuʼun te jaʼ te Jehovae. Ta jun buelta, jtul jkʼulej winik la skʼan la yichʼ ta mukʼ te Jesús te jich la yalbey «maestro te lecat ta winiquil». Jaʼukmeto te Jesús la yakʼ ta ilel spekʼelil yoʼtan sok jich la sutbey: «¿Bin yuʼun te: Lecat ta winiquil, te xchihate? Mayuc machʼa lec, ha nax lec stuquel te Diose» (Marcos 10:17, 18). Ayniwan waxakeb jaʼbil slajel-a te Jesús te kʼalal och ta ajwalil yuʼun Judea te Herodes Agripa I. Jaʼukmeto kʼax maba pajal stalel sok te Jesuse. Ta jun kʼajkʼal te kʼalal yak ta pasel jun tsoblej te kʼax mukʼ skʼoplale, te Herodes chajpnax ta ilel te skʼuʼ spakʼ la slape, melel kʼax toyol stojol te kʼuʼul pakʼale. Kʼalal la yilik te ants winiketik sok la yaʼiyik te yak ta kʼop jich jajchik ta aw: «¡Ha scʼop jtuhl dios, ma haʼuc scʼop winic!». Te Herodes kʼax la smulan te ichʼot ta mukʼ. ¿Bin kʼot ta stojol ta patil? Te Biblia ya yal: «Ora ehchentesot yuʼun chʼul aʼbat yuʼun Cajwaltic te Herodes ta scaj te ma ba la yalbe yutsilal te Diose; tohc schanul, cham yuʼun» (Hechos 12:21-23). Kʼax chikan ta ilel te ma jaʼuk la stsa Jehová te Herodes yuʼun ya x-och ta jwolwanej. Yan stukel te Jesús la yakʼ ta ilel te jaʼ tsabil yuʼun Dios sok spisil-ora la yichʼ ta mukʼ te Jehová jich bitʼil te Machʼa jaʼ toyol Jwolwanej yuʼun te lum yuʼune.

21. ¿Bin jojkʼoyeletik ya kakʼbeytik sujtib ta yan articulo?

21 Te Jehová ma jichuk la skʼan te jaʼnax cheʼoxeb jaʼbil ya x-aʼtej te Jesús ta Jwolwanej yuʼun te lum yuʼune. Patil te kʼalal la yichʼ chaʼkuxajtesel te Jesús, jich la yalbey te jnopojeletik yuʼune: «Aʼbotonix quichʼ tulan caʼtel ta chʼulchan soc ta bahlumilal». Sok la yalxan: «Te hoʼone joquinejex spisil ora, yalel cʼalal ta slajel bahlumilal [o, «slajibal te bintik swenta balumilale»]» (Mateo 28:18-20; 28:20, TNM). Jaʼukmeto jich bitʼil te Jesús ayix ta chʼulchan, ¿bin-utʼil ya xjuʼ ya stojobtes te j-abatetik yuʼun Dios te ayik ta Balumilale? ¿Machʼatik-a te ya yichʼik tsael yuʼun Jehová swenta ya stejkʼan sbaik ta kʼop ta stojol Jesús liʼ ta Balumilale? Sok, ¿bin-utʼil ya xjuʼ ya snaʼik te j-abatetik yuʼun Dios machʼatik tejkʼanbilik ta kʼop yuʼun ta swenta te lum yuʼune? Ta yan articulo ya kakʼbeytik sujtib te jojkʼoyeletik-abi.

^ párr. 12 Te libro-abi jaʼniwan te jun te jaʼnix la stsʼibay ta skʼab te Moisés.