Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

Te bintik ya sjojkʼoyik te machʼatik ya skʼopon te june

Te bintik ya sjojkʼoyik te machʼatik ya skʼopon te june

¿Lekbal teme jtul j-abat yuʼun Dios ay spistola, srifle o yanxan aʼtejibal yuʼun ya skoltay sba ta stojol yantik?

Te j-abatetik yuʼun Dios ya xjuʼ ay bin ya spasik yuʼun ya skanantay sbaik sok yuʼun ya skoltay sbaik ta stojol yantik. Jaʼukmeto ya skʼan ya yichʼik ta wenta te bin ya yal te Biblia kʼalal jich ya spasike. Tey ya staik ta ilel te ma lekuk te ya stuuntesik pistola, rifle o yan aʼtejibaletik yuʼun ya skoltay sbaik ta stojol yantik. Kiltik chaʼoxchajp te bin ya xjuʼ ya skoltayotik ta stael ta nopel te bin lek ya xjuʼ ta pasele.

Te Jehová chʼultesbil ya yil te skuxlejal te ants winiketike. Te David snaʼoj te jaʼ «sloqʼuib-haʼ yuʼun cuxlejal» te Jehová (Salmo 36:9). Jaʼ yuʼun teme jtul hermano ay bin ya spas yuʼun ya skoltay sba o yuʼun ya skanantay te bin ay yuʼune ya spas tulan yuʼun maʼyuk machʼa ya sta lajel ta swenta te bin ya spas sok yuʼun maba ya sta «mulil yuʼun chʼichʼ a» (Deuteronomio 22:8; Salmo 51:14).

Melelnix-a te sok biluk aʼtejibal ya xjuʼ ta milel jtul ants winik. Jaʼukmeto jaʼ oraxan ta yakʼel milaw sok aʼtejibal yuʼun milaw, chikan teme yoloj o ma yoloj ya yichʼ pasele. * Sok teme jtul j-elekʼ te yak ta xiwel yoʼtan ya yil yichʼoj aʼtejibal yuʼun milaw te machʼa yak yutsʼinbel, yaniwan xjuʼ te ay bin ma lekuk ta jkʼaxel ya xkʼot ta pasel yuʼun, te jich ay machʼa ya xlaj.

Te kʼalal junxanix ajkʼabal ya skʼan xlaj-a te Jesuse la yalbey te jnopojeletik yuʼun te akʼa sleik espada, jaʼukmeto ma yuʼunuk ya skoltay sbaik sok-a (Lucas 22:36, 38). Jaʼ jich la yaltiklanbey te Jesús yuʼun ay bin tulan skʼoplal ya yakʼbey snopik, jaʼ te ma skʼan ya yutsʼinik te yantik, ni jaʼuk te kʼalal ya xtalik ta utsʼinel yuʼun ipal ants winiketik te ay yaʼtejibik yuʼun milaw (Lucas 22:52). Kʼalal te Pedro la yejchʼentes ta espada te yabat te mukʼul sacerdote, jich albot yuʼun te Jesús: «Otsesa ta yawil te espada awuʼun». Patil ay bin jamal la yakʼ ta nopel, te jaʼ jchajp te bin smelelil ya xtojobteswan te ay ta Biblia te schʼuunojik te j-abatetik yuʼun Dios jaʼto ta ora ini: «Spisil te machʼatic ya stsaquic espada, ta espada ya xlajic» (Mateo 26:51, 52).

Jich bitʼil ya yal te Miqueas 4:3 te j-abatetik yuʼun Dios «ya scʼatpʼunic ta azadonetic te espadahetic yuʼunic, soc ta hocetic te slanzahique». Te smelelil jchʼuunjeletik naʼbilik sba bitʼil ants winiketik te lamal yoʼtanik. Ya schʼuunik spasel te stsitsel la stsʼibay te jpuk-kʼop Pablo ta swenta chʼul espiritu: «Ma me xasutbeyic ta bin chopol te machʼa chopol bin ya spasbeyex; [...] lamaluc me awoʼtanic soc spisil ants-winiquetic» (Romanos 12:17, 18). Te jpuk-kʼop Pablo bayal bin kʼax ta stojol, ay kʼax swokol «yuʼun jʼeleqʼuetic» (2 Corintios 11:26). Jaʼukmeto maʼyuk bin-ora la skʼaxuntay te bin ya yal te Biblia yuʼun ya skoltay sba. Te bin la spas, jaʼ te la smukʼulin yoʼtan te Jehová sok te pʼijilal te ay ta Biblia te jaʼ lekxan «te bin utʼil te aʼtejibaletic yuʼun guerra» (Eclesiastés 9:18).

Te j-abatetik yuʼun Dios jaʼ bayalxan skʼoplal yuʼunik te kuxlejalil te bitʼil te biluketike. Jnaʼojtik te bitʼil «te scuxlejal te winic ma haʼuc ay scʼoblal te ay bayel bintic ay yuʼun» (Lucas 12:15). Teme ay machʼa ya yelkʼan jbiluktik te ay bin yichʼoj yuʼun ya yutsʼinotik, ya skʼan ta slamalil koʼtantik ya xkʼopojotik sok. Teme maba ya skom sba yuʼun, ya skʼan te pʼijuk ya kakʼ jbatik sok te ya jchʼuuntik te tsitsel ini te la yakʼ te Jesuse: «Ma me xapac acʼabalic ta stojol te machʼa chopole». Te bin-niwan ya skʼan ya yal-abi, jaʼ te ya kakʼbeytik te ya yichʼ bael te bin ya skʼane (Mateo 5:39, 40; Lucas 6:29). * Ta melel te bin lekxan ta pasel, jaʼ te ya jtsajtay jbatik ta lek. Maniwan ya yutsʼinotik te machʼatik jkʼaxel kʼayemik ta elekʼ teme maba ya kakʼtik ta ilel ta jamal te bin ay kuʼuntike sok teme ya snaʼik te machʼatik jlakʼojtik ta nainel te ya jmulantik te lamalkʼinal ta skaj te testigootik yuʼun Jehová (Proverbios 18:10; 1 Juan 2:16).

Te j-abatotik yuʼun Dios ya kichʼtik ta mukʼ te bin ya yal yoʼtan te yantike (Romanos 14:21). Teme ya yichʼ aʼiyel stojol te jtul hermano ta kongregasion ay spistola, srifle o yanxan aʼtejibal yuʼun ya skoltay sba-a, ayniwan chaʼoxtul hermanoetik ay bin ya xjajch yalik sok maniwan lek ya yaʼiy sbaik yuʼun. Te kʼuxul oʼtanil ya stij koʼtantik yuʼun jaʼ ya jlebeytik yutsil slekil te yantike, ma jaʼuk te kutsil jlekiltik, manchukme te ley ya yakʼbotik permiso te ayuk kuʼuntik te aʼtejibaletik-abi (1 Corintios 10:32, 33; 13:4, 5).

Te j-abatotik yuʼun Dios ya jpastik tulan yuʼun ejemplo ya xkʼootik ta stojol yantik (2 Corintios 4:2; 1 Pedro 5:2, 3). Jnop kaʼiytik te ay jtul hermano te ay spistola, srifle o yanxan aʼtejibal yuʼun ya skoltay sba ta stojol yantik. Teme maba ya yijkʼitay stuuntesel manchukme la yichʼix akʼbeyel tsitsel ta sKʼop Dios, maba ya yichʼ ilel bitʼil lekil ejemplo. Jaʼ yuʼun ma xjuʼ ya yichʼ tuuntesel ta kongregasion sok ma xjuʼ ya yichʼ tulan yaʼtel. Jichnix ya xkʼot ta stojol te machʼa ma xyijkʼitay stuuntesel tujkʼ ta skaj te jich ya xkʼanbot ta yaʼtel. Teme ay machʼa jich staoj yaʼtel, jaʼ lek te ya sle yan aʼtelil. *

Ta spisil ini, jaʼ ya jnoptik te jujuntul j-abat yuʼun Dios ya snop bin-utʼil ya skanantay sba sok bin-utʼil ya skanantay sfamilia, bin-utʼil ya skanantay te bin ay yuʼun sok bin aʼtelil ya stsak. Jaʼukmeto te kʼalal ay ta snopel bin ya spas, ya yichʼ ta mukʼ te bintik ya xtojobteswanik te ayik ta Biblia te ya yakʼik ta ilel te spʼijil Dios sok te skʼuxul yoʼtane. Ta skaj te ya yichʼik ta wenta te bintik smelelil te ya xtojobteswanik te ayik ta Biblia, te j-abatetik yuʼun Dios te yijuben ta lek te schʼuunel yoʼtanik maba ya stuuntesik pistola, rifle o yanxan aʼtejibal yuʼun ya skoltay sbaik ta stojol yantik. Ya snaʼik te maba ya yichʼikix utsʼinel ta sbajtʼelkʼinal teme jaʼ ya smukʼulin yoʼtanik Dios sok jaʼ ya stʼunik te bintik smelelil te ya xtojobteswanik te ayik ta Biblia (Salmo 97:10; Proverbios 1:33; 2:6, 7).

Ta yorail te tulan wokolil, te j-abatetik yuʼun Dios jaʼ ya smukʼulin yoʼtanik te Jehová sok maba ya spasik tulan yuʼun jaʼnix ya skoltay sbaik.

^ parr. 3 Ayniwan jtul hermano te ya snop te ya x-ayin yuʼun jun rifle, escopeta o yan aʼtejibal yuʼun ya smil sweʼ chambalam sok-a o yuʼun ya skoltay sba ta stojol jaʼmal chambalametik te ya xjuʼ x-utsʼinwanik. Kʼalal maba yak ta stuuntesel te tujkʼ, jaʼ lek te ya skʼej sok te yichʼoj yabe te banti yakʼoje, jaʼnix jich ya skʼan te ma chapaluk te tujkʼ sok te kolbiluke. Teme maʼyuk permiso ta tuuntesel tujkʼ ta jlumaltik o ma biluknax bin-utʼil ya xjuʼ ta tuuntesel, te j-abatotik yuʼun Dios ya jchʼuuntik te leyetik-abi (Romanos 13:1).

^ parr. 2 Ta revista ¡Despertad! 8 yuʼun marzo 1993 ta articulo «Cómo evitar una violación», yame yichʼ tael bin ya xjuʼ ta pasel yuʼun ay machʼa ma xyichʼ tsakel ta utsʼinel.

^ parr. 4 Teme ya akʼan ya anaʼbeyxan skʼoplal teme lek te ya jtsaktik aʼtelil banti ya skʼan tuuntesel tujkʼ, ilawil te La Atalaya 1 yuʼun noviembre 2005, pajina 31, sok te 1 yuʼun noviembre 1983, pajina 25 sok 26.