Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

«La yil asit te hahch ta chicnajel te jbaqʼuetal» (SALMO 139:16).

¿Yabal snaʼ Dios te bin yaʼiyel ya awaʼiy abae?

¿Yabal snaʼ Dios te bin yaʼiyel ya awaʼiy abae?

¿BIN YA YAKʼ JNOPTIK TE BINTIK PASTIKLANBILE?

Nopa awaʼiy jtsʼinuk te bin yuʼun jun-nax ya yaʼiy sbaik te machʼatik loetik te pajaliknax ta ilele. Ta schebalik mero lek ya yil sbaik. Te Nancy Segal te directora yuʼun te banti ya yichʼ ilbeyel skʼoplal te machʼatik loike soknix te ay yijtsʼin te pajal lo-alal soke, ya yal te «ay chaʼoxtul loetik te mero ya xkʼot ta yoʼtanik te bin yaʼiyel ya yaʼiy sbaike, ma puersauk ya scholbey sba yaʼiyik». Ay jtul ants te jich la yal ta swenta te bin-utʼil ya yil sba sok te yijtsʼin te jaʼ sloe: «Mero ya jnaʼbey jbakotik ta lek».

¿Bin yuʼun te pajalnax ya xkʼot ta yoʼtanik te bin yaʼiyel ya yaʼiy sbaike? Jaʼniwan yuʼun te bitʼil la yichʼik chʼitesel sok te bintik ay ta sjoyobalike, pero ay ilbil skʼoplal te yuʼun-niwan pajal te gen yuʼunike.

NOPA AWAʼIY INI: Te Machʼa la spasotike jaʼnax stukel ya xjuʼ xkʼot lek ta yoʼtan te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatik ta jujuntule. Jich yuʼun te David jich la yal: «La achahpanon ta schʼuht jnan. Ma ba mucul ta asit te jbaqʼuetal te cʼalal muquen la jquichʼ pasel [...]. La yil asit te hahch ta chicnajel te jbaqʼuetal[e]» (Salmo 139:13, 15, 16). Te Diose ma jaʼuknax ya snaʼ sok ya xkʼot ta yoʼtan te bitʼil ay te genética kuʼuntike, jaʼnix jich ya snaʼ te bintik kʼaxem ta jkuxlejaltik te jaʼ jich la yakʼ kʼotuk te jtaleltike. Jaʼ yuʼun ya schʼuun koʼtantik te yuʼun-nix ya xkʼot ta yoʼtan-a te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatike.

¿BIN YA YAKʼ JNOPTIK TE BIBLIA TA SWENTA TE YA XKʼOT TA YOʼTAN DIOS TE BITʼIL YA KAʼIY JBATIKE?

Te ajwalil David jich la yal: «Jehová, awilbeyejon coʼtan soc anaʼbeyejon jba. Haʼat anaʼoj cʼalal ya juhcan jba soc cʼalal ya xhahchon; anaʼoj ta namal te bintic jnopoj ta coʼtan. Ma to xcʼopojon a, anaʼojix spisil bin ya cal, Jehová» (Salmo 139:1, 2, 4). Te Jehová jaʼnix jich ya snaʼ ta lek te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatik kʼalalto ta skʼubulil koʼtantik sok te bin yuʼun ay bin ya jpastike (1 Crónicas 28:9; 1 Samuel 16:6, 7). Ta swenta ini, ¿bin ya yakʼ jnoptik ta stojol te Diose?

Jaʼ te manchuk ay ma jnaʼtik scholbeyel yaʼiy te bin ya jnoptike sok te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatik te kʼalal ya jkʼopontike, pero te Jpaswanej kuʼuntik snaʼojix stukel-a. Ya yil te bintik ya jpastike, jaʼnix jich ya xkʼot ta yoʼtan te bin yuʼun ya jpastike. Ma jaʼuknax-abi, te Diose jaʼnix jich ya snaʼ te ya jkʼan ya jpastik te bin leke, manchukme ay bin ya xjuʼ ya smakotik ta spasel. Jich bitʼil te jaʼ la spasotik te Jehová, la yakʼbotik spʼijil koʼtantik sok te ya kakʼtik ta ilel skʼuxul oʼtanile, jich yuʼun ya skʼan ya yil sok ya skʼan ya snaʼ te bin ya jnoptik sok te bintik ya jpastik ta swenta skʼuxul oʼtanil (1 Juan 4:7-10).

Te Diose spisil ya yil stukel. Bayal jkʼoplaltik ta yoʼtan sok ya xkʼot ta yoʼtan te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatike

Te Biblia jamal ya yalbotik:

  • «Como tʼojol sit Cajwaltic [Jehová] ta stojol te machʼatic toj yoʼtanic, soc ya yaʼiybe scʼopic te cʼalal ya xcʼoponot» (1 PEDRO 3:12).

  • Te Dios jamal ya yal: «Ya caʼbat anaʼ soc ya caʼbat awil te be te banti ya scʼan ya xbehenat; ya cacʼ jsit ta atojol» (SALMO 32:8).

TE DIOSE YA SNAʼ YOʼBOLIL JBATIK

¿Yabal xjuʼ ya skoltayotik ta sitintayel te jwokoltik kʼalal ya jnaʼtik te ya xkʼot ta yoʼtan Dios te bin yaʼiyel ya kaʼiy jbatike? Nopa awaʼiy ta swenta te Anna ta Nigeria. Jich ya yal: «Te kʼalal la stabonik cáncer ta jchuʼe lajemix-a te jmamlale sok ay ta hospital-a te kantsil-al te yichʼoj hidrocefalia (jaʼ te ya xnoj jaʼ ta jchinamtike). Kʼax tulan la kaʼiy te pajal ochon ta hospital sok te kantsil-ale sok te la spasbonik operación, quimioterapia sok radioterapia. Ma jnaʼ te bin ya jpasix-ae jich yuʼun la jnop teme aytobal swentail te jkuxlejale».

¿Bin koltayot te Anna ta sitintayel te swokole? Jich la yal: «Kʼax bayal la jmulan snaʼulanel ta koʼtan textoetik jich bitʼil te Filipenses 4:6, 7 te banti ya yal te ‹lamal qʼuinal te ya yacʼ te Diose, te cʼax mucʼ te ma xhuʼ cuʼuntic snaʼel, ya me scanantaybeyex awoʼtanic soc apensaric›. Te kʼalal la jnaʼulan ta koʼtan-abi jich la kaʼiy te jun-nax ayon sok te Jehovae, jnaʼoj ta lek-a te jaʼ ya snaʼxan ta lek te bin yaʼiyel ya kaʼiy jba. Soknix la yakʼbonik smukʼul koʼtan te machʼatik pajal schʼuun koʼtan soke.

»Manchukme ayontonix ta chamel, lekubenix jtebuk te jkuxlejaltike. La jnoptik sitintayel te jwokoltike, melel spisil-ora skoltayojotik te Jehovae. Te Santiago 5:11 jich ya yal: ‹Ya caltic te ha bayel yutsilic te machʼatic ya xcuhch yuʼunic te swocolique. Awaʼiyejic bin utʼil cuhch yuʼun te Job, soc awilojic bin utʼil cʼoht ta loqʼuel ta patil yuʼun te Cajwaltic, como te Cajwaltic bayel ya xcʼuxultaywan soc ya snaʼbotic yoʼbolil jbahtic›». Te Jehová kʼot lek ta yoʼtan te swokol te Jobe, jich yuʼun ya jnaʼtik te ya xkʼot lek ta yoʼtan-euk te jwokoltike.