Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

¿Bin-utʼil ya awamigoin yan buelta te Jehová?

¿Bin-utʼil ya awamigoin yan buelta te Jehová?

TA JUJUN jaʼbil bayal machʼatik ya sujtik ta congregación. Jnop kaʼiytik te «ay yutsil-oʼtanil ta chʼulchan» kʼalal ay machʼa ya sujt tal ta congregación (Luc. 15:7, 10). Teme sujtat ta congregación ayuk ta awoʼtan, te Jesús, te chʼul-abatetik sok te Jehová tseʼelnax yoʼtanik te jich la apase. Te bitʼil ya awamigoin yan buelta te Jehová, ayniwan bintik ya asitintay. ¿Bintikwan-a te ya asitintay sok bin ya skoltayat?

CHAʼOXCHAJP TE BINTIK YA ASITINTAY

Bayal hermanoetik ma lek ya yaʼiy sbaik kʼalal ya sujtik ta congregación. Teme jich yak ta kʼaxel ta atojol, yaniwan xkʼot ta awoʼtan te bin yaʼiyel la yaʼiy sba te ajwalil David. Manchukme pasbilix perdon-a, jich la yal: «La stahonix te bintic chopol jpasoj» (Sal. 40:12; 65:3). Te machʼa ya sujt tal ta stojol te Jehová bayalniwan jaʼbil ma lek ya yaʼiy sba o ya xkʼexaw. Jich bitʼil kʼax ta stojol te Isabelle, * te kʼaxem ta 20 jaʼbil lokʼ ta organización, jich la yal: «Ma schʼuun koʼtan te la spasbon-nix perdón te Jehová». Teme ya xchebaj awoʼtan yaniwan xnamajat yan buelta ta stojol te Jehová (Prov. 24:10). Pasa tulan te ma jichuk ya xkʼot ta atojol.

Ay yantik wokol ya yaʼiyik te bintik ya spasik yuʼun ya yamigoinik yan buelta te Jehová. Te kʼalal sujtemix ta congregación-a te Antoine, jich la yal: «Chʼay ta koʼtan te bintik ya jpas ta stojol te Jehová». Ta swenta te jich ya yaʼiy sbaik, ayniwan machʼatik maba ya skʼan ya spasikix te aʼteliletik ta stojol te Jehová.

Jnop kaʼiytik te ejemplo ini. Teme jwol na ya xjin ta swenta te tulan yikʼal jaʼal, te yajwal wokolniwan ya yaʼiy kʼalal ya snop te jayeb tiempo sok ya skʼan ya spas tulan yuʼun ya schajpan te snae. Jaʼ pajal sok teme maba jun-nix awoʼtan sok te Jehová ta skaj te mulil la apas, wokolniwan ya awaʼiy te ya awamigoin yan buelta te Jehovae. Pero ayme koltayel ta atojol.

Te Jehová jich ya yalbotik: «Laʼic, [...] ya jchahpantic te cʼop ini» (Is. 1:18). Te bitʼil la achajpanix te kʼop awuʼun sok te Jehová, jaʼ yuʼun kʼuxat ta yoʼtan. Te Jehová ya xjuʼ ya stuuntes te ejemplo awuʼun, yuʼun ya yakʼ ta ilel te jaʼ jpas lot te Satanás (Prov. 27:11).

Te bitʼil sujtat ta stojol te Jehová jich noptsajat ta stojol, jaʼnix jich ya xnoptsaj ta atojol (Sant. 4:8). Lek ya yilat te yantik te bitʼil sujtat ta congregación, pero ayto bin ya skʼan ya apasxan. Ya skʼan te ya stsakxan yip te skʼuxul awoʼtan ta stojol te Jehová te jaʼ aTat sok Awamigo. ¿Bin-utʼil ya xjuʼ ya apas?

PASA TE BIN YA XJUʼ AWUʼUN SPASEL

Jaʼ xa apas te bin ya xjuʼ awuʼun spasel ta stojol te Jehová. Maniwan chʼayem ta awoʼtan te bin anopoj ta stojol sok te bin ya sjapbotik ta pajel chaʼbej. Pero yaniwan jajchat ta spasel yan buelta te bin smakojbey skʼoplal te skuxlejal te j-abat yuʼun Jehová, jaʼ te ya xlokʼat ta scholel skʼop Dios, ya xbaat ta tsoblejetik sok ya ajokin te hermanoetik. Kiltik cheʼoxeb te bin ya xjuʼ ya apas ta stojol te Jehová.

Kʼopona spisil-ora te Jehová. Te aTat te ay ta chʼulchan ya xkʼot ta yoʼtan te wokol ya awaʼiy skʼoponel teme ayto amul ya awaʼiye (Rom. 8:26). Manchukme jich-abi, ma xa akom aba ta spasel oración sok albeya te Jehová te ya akʼan ya awamigoin (Rom. 12:12). Te Andrej jich ya yal: «Jich ya kaʼiy te bayal jmul sok ya xkʼexawon. Pero kʼalal ya xlaj koʼtan ta spasel te oración, leknax ya kaʼiy jba sok ya jta slamalil koʼtan». Teme jaʼat ma xa anaʼ bin ya awal ta oración, nopilana ta awoʼtan te oración la spas te ajwalil David te kʼalal la sujtes yoʼtan jich bitʼil ya yal ta Salmos 51 sok 65.

Nopa ta jujun kʼajkʼal te Biblia. Jaʼme ya skoltayat yuʼun ayuk yip schʼuunel awoʼtan sok skʼuxul awoʼtan ta stojol te Jehová (Sal. 19:7-11). Te Felipe jich la yal: «Te bin yuʼun pejkʼaj te schʼuunel koʼtan sok la jta jmul ta stojol te Jehová, jaʼ ta skaj te ma la jnop ta jujun kʼajkʼal te Biblia. Te bitʼil ma jkʼan te jich ya jchaʼpas, jaʼ yuʼun la kakʼ ta koʼtan te ya jnop ta jujun kʼajkʼal te Biblia». Jaʼnix jich ya xjuʼ ya apas te jaʼate. Teme ma xa anaʼ te bin ya anop ta Biblia, jojkʼoybeya jtul awamigo te tulan schʼuunel yoʼtan.

Amigoina yan buelta te hermanoetik. Ay machʼatik ya sujtik ta congregación ya smel yoʼtanik te bin yilel ya x-ilot yuʼun te yantik. Te Larissa jich la yal: «Bayal ya xkʼexawon. Jich la kaʼiy te la jbolobtesbey skʼoplal te congregación sok bayal tiempo te jich la kaʼiy jba». Ayuk ta awoʼtan te ya skʼan ya skoltayat te ancianoetik sok te hermanoetik yuʼun ya awamigoin yan buelta te Jehová (ilawil te recuadro « Te bin ya spas te ancianoetik»). Tseʼel yoʼtanik te sujtat tal ta congregación sok ya skʼan te tseʼeluk awoʼtan (Prov. 17:17).

¿Bin ya skʼan ya apas yuʼun nopol ya awaʼiy aba ta stojol te congregación? Mame xa akom aba ta tsoblejetik sok jokina ta scholel skʼop Dios te hermanoetik. ¿Bin ya skoltayat yuʼun ya apas te aʼteliletik ini? Te Félix jich la yal: «Yak ta smaliybelonik te hermanoetik sok kʼux aʼiybil la kaʼiy jba. Spisilik la skoltayonik yuʼun lek ya kaʼiy jba ta congregación, la spasbon-nix perdón te Jehová sok te ma jkom jba ta spasel te yaʼtele» (ilawil te recuadro « Te bin ya xjuʼ ya apas»).

¡MAME XLUJBAT!

Te bitʼil ya apas tulan yuʼun ya awamigoin yan buelta te Jehová, te Satanás ma skom sba ta yakʼbelat prueba (Luc. 4:13). Teme ya akʼan chapalat ta sitintayel, akʼbeya yip te schʼuunel awoʼtan.

Te Jehová jich ya yalbey te tuminchijetik yuʼun: «Ya jle te tuminchij te chʼayem, ya jsuhtes tal te howiyemic bahel, ya jpotsbe te banti waqʼuem soc ya caʼbe yip te banti mayuc yip» (Ezeq. 34:16). Te Jehová bayal j-abatetik skoltayoj yuʼun ya sujtik tal ta stojol. Jich yuʼun ayuk ta awoʼtan te jaʼnix jich ya skʼan ya skoltayat yuʼun tulanuk te bitʼil awamigoinej aba soke.

^ parr. 4 Ta artículo ini, ay yichʼoj jelel te biililetike.