Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

¿Anaʼojbal-a?

¿Anaʼojbal-a?

¿Bin aʼtelil ya spas te jkanan ta namey kʼinale?

TA NAMEY kʼinal, te jkanan jaʼ ya swentainbey sna o te bintik ay yuʼun jtul ants winik.

Kʼalal te José te jaʼ snichʼan te Jacob ay ta mosoil ta Egipto-a, la yichʼ akʼbeyel yaʼtel bitʼil jkanan na yuʼun te yajwale. Te winik ini «la yaʼbe ta scʼab José spisil bintic ay yuʼun» (Gén. 39:2-6). Ta patil, kʼalal te José la yichʼ mukʼ yaʼtel ta Egipto, jaʼnix jich ay jkanan yuʼun te wentainbot te snae (Gén. 44:4).

Ta skʼajkʼalel te Jesuse, nainemik ta lum te machʼatik bayal skʼinalik, jich yuʼun namal jilem te hacienda yuʼunik o te skʼinalike. Jaʼ yuʼun ya sleik jkanan yuʼunik swenta jaʼ ya yilik te bitʼil ya x-aʼtejik ta jujun kʼajkʼal te j-aʼteletik tey-ae.

¿Bintik talelil ya skʼan ay yuʼun te jtul jkanane? Ta sbabial siglo jtul winik ta Roma te Columela sbiil, la yal ta swenta te jtul moso te ya yichʼ akʼbeyel yaʼtel bitʼil jkanan ya skʼan te «ilbilix ta lek te ay spʼijile». Ya skʼan te «akʼbil snop [...] lekil taleliletik yuʼun jich ya snaʼ pasaw ta mantal te maba kʼax kʼun ni tulanuk yoʼtan». Te Columela la yalxan: «Te talelil te mukʼxan skʼoplal ya skʼan ay yuʼun te jkanane, jaʼ te manchuk ya skuy te ya snaʼ te bin ma snaʼe sok te yakuk spas tulan ta snopel te bin ma snaʼe».

Te sKʼop Dios ya stuuntesbey skʼoplal te yaʼtel jtul jkanan swenta ya yalbey skʼoplal cheʼoxeb aʼtel te ya yichʼ pasel ta kongregasion. Te jpuk-kʼop Pedro ya stijbey yoʼtan te jchʼuunjeletik ta stuuntesel te spʼijil akʼbilik yuʼun Dios swenta talel kʼaxel ya skoltay sbaik jich bitʼil «lequil jcanan yuʼun te bayel ta chahp mahtaniletic ya yacʼ te Diose» (1 Ped. 4:10).

Te Jesús jaʼnix jich la stuuntes te ejemplo yuʼun jtul jkanan kʼalal la scholbey skʼoplal te lokʼombakʼop ay ta Lucas 16:1-8. Te albilkʼop te la yal ta swenta te ya xtal bitʼil Ajwalil, la yalbey te jnopojeletik yuʼun te ya stsa te machʼa ya yakʼbey yaʼtel ta «aʼbat te jun yoʼtan soc pʼij» o «jcanan te jun yoʼtan». Te aʼtel te mukʼxan skʼoplal ya spas te jkanan ini, jaʼ te ya yakʼbey te bin ya xtuun yuʼunik ta swenta schʼuunel yoʼtanik te jchʼuunjeletik ta yorail te slajibal kʼajkʼale (Mat. 24:45-47; Luc. 12:42). Ya kaltik wokol yuʼun te ya kichʼtik akʼbeyel junetik te ya schajpan sok ya spuk ta swolol Balumilal te jkanan te jun yoʼtan swenta ya stsakxan yip te schʼuunel koʼtantike.