Ochan ta banti te bintik yichʼoje

La yichʼik te Biblia ta sbatsʼil kʼopik

La yichʼik te Biblia ta sbatsʼil kʼopik

Te stestigotak te Jehová ya spasik te Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras. Te versión yuʼun te Biblia ini ya xjuʼ ya stuuntes spisil te machʼatik jich ya smulanik skʼoponele.

Bayal ta chajp sociedades bíblicas slokʼesojik bayal ta mil miyon ta pajk Bibliaetik ta bayal ta chajp kʼopiletik. Jaʼukmeto, bayal ta tul ants winiketik wokol ya staik te Biblia ta sbatsʼil kʼopik. ¿Bin yuʼun? Jaʼ yuʼun te ay maʼyuk stakʼinik yuʼun ya smanike. Soknix ay chaʼoxchajp organizacionetik te ma xyakʼbeyik sBiblia te machʼatik ayik ta yan relijione. Jaʼ yuʼun te stestigotak Jehová slokʼesojik te Traducción del Nuevo Mundo kʼaxem ta 115 kʼopiletik soknix ma tsabiluk yuʼunik te machʼatik ya spukbeyike.

Kiltik chaʼoxchajp te bin kʼoem ta pasele.

  • Ta Ruanda. Te Silvestre sok Venantie te nujpunemik sok te ay chantul yal snichʼnabik, jich la yalik: «Jich bitʼil te kʼax pobreonkotike, ma stsʼakaj-a te takʼin yuʼun ya jmanbey jpajkuk sBibliaik ta tulutule. Ta ora ini ta jwakebalkotik ayix kuʼunkotik te Traducción del Nuevo Mundo ta kʼopil kiniaruanda sok pajal ya jkʼoponkotik ta jujun kʼajkʼal».

    Jtul pastor yuʼun te relijion anglicano tey ta lum-abi, jich la yal: «Te Biblia ini ya xkʼot lek ta koʼtan. Ta melel, jaʼ lekxan sok te yantik jkʼoponoje. Te stestigotak Jehová ta melel ay skʼoplal ta yoʼtanik te ants winiketike».

  • Ta República Democrática del Congo. Ay chaʼoxchajp iglesia te ya spukik te Biblia ta lingala (jaʼ jun kʼopil te bayal ta tul ants winiketik ya xkʼopojik tey-a) maba la yichʼik chonbeyel jpajkuk te Biblia te stestigotak Jehovae.

    Te stestigotak Jehová ta Congo kʼax tseʼelnax yoʼtanik yuʼun te kʼalal la yichʼ akʼel ta jun mukʼul tsoblej yuʼun oxeb kʼajkʼal te Traducción del Nuevo Mundo ta kʼopil lingala. Teyto-abi, jajch stuuntesik te Biblia sok yak spukbelik ta bayal. Spisil tseʼelnax yoʼtanik yuʼun, jich nix te polisiaetik te ayik tey ta estadio banti la yichʼ pasel te mukʼul tsobleje, la scholan sbaik yuʼun ya yichʼik jpajkuk te Bibliae.

  • Ta Fiyi: Te Bibliaetik ta kʼopil fiyi kʼax toyajtik stojol, jaʼ yuʼun te stestigotak Jehová jaʼ ya stuuntesik te Traducción del Nuevo Mundo ta kʼopil inglés. Jaʼukmeto, ta jaʼbil 2009 akʼbot stseʼelil yoʼtanik kʼalal te Traducción del Nuevo Mundo de las Escrituras Griegas Cristianas (Yachʼil Testamento) lokʼ ta sbatsʼil kʼopik.

    Jtul winik chamnax yoʼtan yuʼun te bitʼil jamal chikan ta aʼiyel te bin tsʼibaybil ta Biblia-abi, jich la skʼan jpajkuk. Jaʼukmeto te stestigotak Jehová ta lum-abi, la yalbeyik te akʼa smaliy junuk u yuʼun ya xjulxan te Bibliae. Yoʼtanuk te ayix yuʼun-a te Bibliae, te winike been bael 35 kilometro (20 millas) yuʼun ya yil sba sok jtul Testigo te ya x-akʼbot jpajkuke. Te winik jich la yal: «Te Biblia ini kʼax bayal ya jmulanxan ma spaj sba sok te yan ya jtuuntese. Kʼax jamal ta aʼiyel sok ya xkʼot ta koʼtan te bin ya yale».

  • Ta Malaui: Kʼalal te Davide kaj ta snopel skʼop Dios sok te stestigotak Jehová, ay chaʼoxtul te yajwal te iglesia bautista, kʼotik ta sna sok la spojbeyik te Biblia te jaʼnix yakʼojbeyike. Ta swenta te kʼax toyajtik stojol te Biblia ta Malaui, te Davide ya sjojkʼoybey sba teme ayto bin ora ya sta jpajkuke. Te bitʼil lokʼ te Traducción del Nuevo Mundo ta kʼopil chichewa, kʼot ta pasel te bin la skʼane. Kʼalal la yichʼ te sBibliae, sok bayal stseʼelil yoʼtan, jich la yal: «¡Ta ora ini ayix jBiblia sok jaʼ kʼax lekxan-a te bitʼil ay kuʼun ta nailale!».

Ayix sesenta jaʼbil, te kʼalal la yichʼ akʼel ta jun mukʼul tsoblej ta Nueva York te sbabial volumen yuʼun te Traducción del Nuevo Mundo ta inglés, la yichʼik kʼanbeyel ini: «Kʼoponaik ta sjajchibal kʼalal ta slajibal. Nopaik ta lek [...]. Pukbeyaik te yantik ants winiketike». Yuʼun jich ya xkʼot ta pasel-abi, yichʼoj lokʼesel kʼaxem ta 175 miyon ta pajk te Traducción del Nuevo Mundo. Soknix ta ora ini ayix ta Internet jteb ma sta ta cincuenta kʼopiletik.