Kʼelo li kʼusi yichʼoje

LI KʼUSITIK TSJAKʼ KEREM TSEBETIKE

¿Kʼusi skʼan jpas mi ta jna to chichanunaje?

¿Kʼusi skʼan jpas mi ta jna to chichanunaje?

 Epal jchanunetik avie chchanunaj ta snaik ti jaʼ xa kʼotem kʼuchaʼal ta salonike. ¿Mi jaʼ jech yakal chapas ek? ¿Kʼusi xuʼ xapas sventa lekuk xakʼupin xchiʼuk ti lekuk xachanunaje? Kalbetik skʼoplal kʼusi xuʼ xapas. a

 Xuʼ xapas li voʼtos kʼusitik liʼe

  •   Akʼbo lek yorail. Oyuk lek yorail li kʼusitik chapase jech kʼuchaʼal kʼalal chabat ta eskuelae. Chʼakbo lek yorail sventa xapas li atareatak ta chanvune o li kʼusitik abainoj ta anae xchiʼuk li kʼusitik yan tsots skʼoplale. Xuʼ xajelbe yorail ti kʼu yelan lek chavile.

     Beiltasel ta Vivlia: «Oyuk me smelolal skotol li kʼusitik chapasike xchiʼuk lekuk me xchapet avuʼunik skotol» (1 Korintios 14:40).

     «Nopo ti yakal chabat ta eskuela kʼalal chachʼakbe yorail li kʼusi chapase. Li ta eskuelae oy aprograma xchiʼuk oy yorail skotol li kʼusitik chapase, jaʼuk me jech xapas li ta anae» (Katie).

     Nopo ta sventa liʼe: ¿Kʼu yuʼun lek ti xatsʼibabe yorail li kʼusitik chapase xchiʼuk ti te xavakʼ ti bu chata ta ilele?

  •   Chanubtaso aba. Mi chakʼan chatojob lek snopele, skʼan xapas li kʼusitik abainoje akʼo me muʼyuk ta avoʼonton spasel. Mu xanop ti jaʼ to chapas ta tsʼakale.

     Beiltasel ta Vivlia: «Mu me chʼajukoxuk» (Romanos 12:11).

     «Toj vokol ti ta jchanubtas jba jtuktike. Jaʼ mas kʼun ti jpak jkʼoplaltike xchiʼuk ti xkaltik ti ta jpastik ta tsʼakale. Pe jaʼ toe, muʼyuk xa ta jpastik xchiʼuk sujomutik xa noʼox» (Alexandra).

     Nopo ta sventa liʼe: ¿Kʼu yuʼun xanaʼ ti jaʼ jech chachanubtas aba kʼalal jmoj noʼox yavil xchiʼuk jun noʼox yorail chapas li atareatake?

  •   Saʼo bu lek xachanunaj. Teuk xa noʼox nopol oy avuʼun li kʼusitik chtun avuʼune. Meltsano lek avavil, pe mu me toj echʼemuk ti x-och-o xa avayele. Yuʼun jaʼ ta jkʼantik ti xachanunaje, maʼuk ti x-och avayele. Mi chʼabal bu lek xuʼ xachanunaj li ta anae, xuʼ van xbat chanunajan ta kosina o ta akuarto.

     Beiltasel ta Vivlia: «Li kʼusitik snopoj tspas li buchʼutik baxbolike jpʼel skʼoplal lek chkʼot ta pasel» (Proverbios 21:5).

     «Kʼejo li kʼusitik xuʼ xchʼay-o avoʼontone: li pelotae, li videojuegoe, li guitarrae xchiʼuk kʼelo ti mu xchʼay avoʼonton li aselulare. Jaʼ noʼox me jech lek chachanunaj» (Elizabeth).

     Nopo ta sventa liʼe: ¿Kʼusitik yan xuʼ xapas sventa mu kʼusi xchʼay avoʼonton kʼalal chachanunaje?

  •   Mu xavakʼ kʼusi xchʼay avoʼonton. Akʼo ta avoʼonton li kʼusi yakal chachane xchiʼuk mu xapas kʼusi yan. Moʼoje, yikʼaluk muʼyuk lek chbat avuʼun xchiʼuk mu aniluk stsuts avuʼun li atareatake.

     Beiltasel ta Vivlia: «Lek me xatunesik li jujun kʼakʼal chjelav avuʼunike» (Efesios 5:16).

     «Chchʼay koʼonton kʼalal nopol te oy jselulare. Jaʼ xa chbat ta koʼonton spasel li kʼusi mu tsotsuk skʼoplale» (Olivia).

     Nopo ta sventa liʼe: ¿Mi xuʼ xavakʼ avipal sventa masuk xavakʼ ta avoʼonton spasel jtosuk avabtel?

  •   Kuxo jlikeluk. Lokʼ xanavan jlikeluk o xanav ta visi o paso jtosuk ejersisio. ¿Mi oy kʼusi chakʼupin spasel? Taje xuʼ me skoltaot xtok. Xi chal li livro School Power: «Baʼyel tsutseso li atareatake». Xi to chale: «Mas to me jun avoʼonton chavaʼi aba mi muʼyuk kʼusi kechel kom avuʼun spasele».

     Beiltasel ta Vivlia: «Mas lek mi ta jkuxtik jlikeluke, jaʼ altik mi ta jmil jbatik ta abtele, yuʼun xkoʼolaj kʼuchaʼal ta jnutstik ikʼ» (Eklesiastes 4:6).

     «Li ta eskuelae ta onoʼox xchanubtasoxuk ta stijel son xchiʼuk ta spasel divujo. Mu toʼox jnaʼ mi ta jkʼupin li kʼusitik taje, jaʼ to laj kakʼ venta kʼalal muʼyuk xa chkichʼ chanubtasele. Jaʼ yuʼun, lek ti oyuk kʼusi jkʼupintik spasele» (Taylor).

     Nopo ta sventa liʼe: ¿Kʼusitik xuʼ xapas sventa lekuk vikʼil asat kʼalal chlik chanunajan yan veltae?

a Oy ep ta tos ti kʼu yelan xuʼ xachanunaj ta anae. Tuneso ti bu mas jtunel avuʼun chavil li ta xchanobil liʼe.