1, 2. (a) Okumi waarowa okhala sai nahaarina Biibiliya? (b) Exeeni ennikhaliherya ottottela mureerelo Nuulumo na Muluku?

OKUMI anyu waarowa okhala sai mwahaarina Biibiliya? Khimwaarowa okhalana miruku sooloka wira siweettihekeni khula nihiku. Khimwaarowa osuwela ekeekhai voohimya sa Muluku, okumi wa olelo-va aahiiso itthu sa muhoolo. Nave khimwaarowa osuwela itthu Yehova aawiirenle awe apinaatamu khalai.

² Moohakalaliha, ninnisuwela itthu iyo. Yehova oonivaha Nuulumo nawe, Biibiliya. Owo ooleiherya wira masu awe anookhala mahiku otheene. Murummwa Pedru aahimuromola Yesaya 40:8. Hata eveersu ela ehimuhimyaka Biibiliya, masi moolumo a eveersu ele anihimya muhupi wotheene ori mBiibiliyani. (Mmusome 1 Pedru 1:24, 25.) Namusoma Biibiliya a nttaava nahu nooyareliwa, nnoophwanya mireerelo sinceene. Atthu yaale aniphenta Nuulumo na Muluku aasuwela eyo. Mwa iseekulu sinceene, yaahikhala atthu yiimananiha omutaphulela Biibiliya, nnaamwi eyo yaakumihenrye olupatthiwa wuulupale ni mixankiho sinceene. Yehova oniphavela wira ‘atthu othene esuwele ekekhai ni yopowe’.​—1 Timótheyo 2:3, 4.

3. Exeeni ninrowa ahu othokorerya mwaha ola? (Nwehe elatarato yoopacerya.)

 ³ Mwaha ola ninrowa oweha moota Nuulumo na Muluku nihiturukeyale aya nnaamwi (1) ilavulelo siturukeyaka, (2) akhumelelaka marukunuxo a ipoliitika yiiriha oturukiwa nttaava, ni (3) waakhoottihiwa otaphuleliwa Biibiliya. Mwaha ola onrowa onikhaliherya sai? Onoonikhaliherya otepaka osiveliwa ni Biibiliya vamosa ni Ole ori Mwaneene Biibiliya owo.​—Mikeya 4:2; aRoma 15:4.

4. (a) Vaavo onivira aya okathi, marukunuxo xeeni aniiraneya ni mattaava? (b) Ninsuwela sai wira Muluku khonoona nttaava nimosa okhala nootthuneya ovikana nikina? Nto eyo ehaana owiirihani opaka exeeni?

⁴ Vaavo onivira aya okathi, nave mattaava anniturukeya. Nto moolumo pooti oturukeya, vano khiyataphulela etthu ekina. Woonasa wene eyo ehiiraneya ni nttaava nanyu. Nave-tho eyo ehiiraneya ni mattaava a khalai. EHeeberi ni eGriki enilavuliwa vano ti yoovirikana ni eHeeberi ni eGriki erumeeliwe wira olempwe Biibiliya. Anamunceene khaniwerya omwiiwexexa Biibiliya erumeelaka mattaava a khalai, nto atthu awo ahaana otaphuleliwa. Akina anuupuwela wira akhala wira animwiixutta eHeeberi ni eGriki ya khalai, anoowerya omwiiwexexa saana Biibiliya. Masi eyo pooti ohiiraneya ntoko anuupuwela aya. * (Nwehe enoota.) Hiyo ninnixukhurela okhala wira vano Biibiliya otheene aahiiso ipantte sawe, ootaphuleliwa mwa mattaava anaattamela 3.000. Tthiri, Yehova oniphavela wira atthu “a maloko othene ni a mahimo othene ni a malavulelo othene”, attotteleke mureerelo Nuulumo nawe. (Mmusome Wisupulula 14:6.) Osuwela ela, onniniiriha ophavelaka omwaattamela Muluku ahu oophenta ni ohinaathanla atthu.​—Miteko 10:34.

5. Exeeni yaamwiirinhe Biibiliya Versão Rei Jaime okhala a faita?

⁵ Tthiri oturukeya wa mattaava onniiriha otthuneyaka otaphuleliwa Biibiliya vasya. Biibiliya pooti okhweya omusoma ataphuleliwa niinano, masi vaavo okathi onivira aya, pooti okhala voovila omwiiwexexa. Ntakiheryo nimosa ti Biibiliya Versão Rei Jaime, yoowo aataphuleliwe ekwaha yoopacerya eyaakha ya 1611. Enkelexi aataphulelaniwe awe Biibiliya owo yaanikhweya wiiwexexa. Malepeliwo a Biibiliya Versão Rei Jaime yaahikhaliherya vanceene nttaava na Enkelexi. * (Nwehe enoota.) Masi, Biibiliya owo aaromola vakhaani nsina na Yehova. Mapuro manceene naaphwanyaneya nsina na Muluku mwa Soolempwa sa eHeeberi, yaahiranttelihiwa ni moolumo ani “APWIYA”, alempwe ene ni ileetera suulupale. Ikwaha sikina ampirimiriwe awe Biibiliya ola, aanirumeela-tho “APWIYA”, eveersu sikina sa Soolempwa sa  eGriki sa eKristau. Nto Biibiliya Versão Rei Jaime aaheemererya wira nsina na Muluku naaniphwanyaneya mwa soolempwa sa Novo Testamento.

6. Xeeni ninxukhurela ahu vanceene okhalana Tradução do Novo Mundo?

⁶ Okathi Biibiliya Versão Rei Jaime aakumiheriwe awe, moolumo a Enkelexi aarumeela awe yaari oowiiwanyeya ni oolimaleliwa okathi ole. Masi nuuvira okathi, moolumo makina yaahipacerya ohiiwexexiwa ni atthu anceene, nto olelo-va awo ovila wiiwexexa. Etthu emosaru ehiiraneya ni aBiibiliya oopacerya otaphuleliwa a mattaava makina. Tthiri ninnixukhurela vanceene okhalana Biibiliya Tradução do Novo Mundo, yoowo otaphuleliwe erumeeliwaka moolumo anilavuliwa olelo-va. Biibiliya owo onniphwanyaneya oomalela aahiiso ipantte sawe, mwa mattaava anivikana 150. Eyo enitaphulela wira atthu anceene moolumwenkuni pooti omusoma Biibiliya erumeelaka nttaava naya nooyareliwa. Moolumo oosuwelexiwa onirumeela awe tookhweya osoma, nto eyo ennikhaliherya ihapari sa mBiibiliyani ovara mirima sahu. (Esalimo 119:97) Masi etthu enimwiiriha Biibiliya Tradução do Novo Mundo okhala ootepexa oreera, mwaha woowi onnirumeela nsina na Muluku mapuro otheene naaphwanyaneya aya aBiibiliya oopacerya.

7, 8. (a) Xeeni aYuda anceene eseekulu ya neeraru AEC yahaawerya aya wiiwexexa Soolempwa sa eHeeberi? (b) Septuaginta a eGriki exeeni?

⁷ Ikwaha sikina, marukunuxo a epoliitika moolumwenkuni annituruka moolumo a nttaava ninlavuliwa. Hata vari siiso, Yehova ohiiriha wira okathi wotheene atthu akhalaneke Biibiliya a nttaava aniiwexexa aya. Mwa ntakiheryo, iliivuru 39 soopacerya sa Biibiliya silempwale ni aYuda aahiiso aIsarayeli. Awo yaari atthu oopacerya Muluku aarummye awe olepa Nuulumo nawe. (aRoma 3:1, 2) Wanipacerya wene awo yaalempe iliivuru erumeelaka eHeeberi ni Aramaiko. Masi eseekulu ya neeraru AEC, aYuda anceene khiyaawerya wiiwexexa eHeeberi. Nthowa xeeni? Mwaha woowi okathi Alexandre Muulupale aaxintta awe ilapo sinceene, Olamulelo wa aGriki waanuulaana. Nto eyo yaahiiriha nttaava na eGriki olavuliwaka ilapo sinceene saalamuleliwa ni aGriki. Atthu anceene yaahihiya olavula mattaava aya ooyareliwa, enalavula eGriki. (Daniyeli 8:5-7, 20, 21) Eyo yaahela muhina aYuda anceene, tivonto yaahipacerya ohiwerya omwiiwexexa Biibiliya a eHeeberi. Nto exeeni yaakhumelenle moottharelana?

⁸ Iyaakha 250 Yesu ohinatthi oyariwa, iliivuru 5 soopacerya sa Biibiliya saahitaphuleliwa nttaava na eGriki. Muhoolo mwaya iliivuru sikina saahanle saahitaphuleliwa-tho. Soolempwa iyo saahisuweliwa okhala Septuaginta a eGriki. Eyo yaari eliivuru yoomalela ya Soolempwa sa eHeeberi yoopacerya otaphuleliwa.

9. (a) Moota xeeni Septuaginta a eGriki ni iliivuru sikina saakhalihenrye aya atthu osoma Nuulumo na Muluku? (b) Eliivuru xeeni ya Soolempwa sa eHeeberi enoovarani murima?

⁹ Septuaginta a eGriki aahikhaliherya wira aYuda yaalavula eGriki esomeke Soolempwa sa eHeeberi ni eGriki. Tthiri atthu ale yaahihakalala wiiwa nisommwaka Nuulumo na Muluku ni nttaava naya. Nuuvira okathi, ipantte sikina sa Biibiliya saahitaphuleliwa mwa mattaava yaalavuliwa ni anamunceene, sintoko eSiriaco, eGótico, ni eLatim. Vaavo atthu yaasoma aya ni wiiwexexa Nuulumo  na Muluku, awo yaaniphenta nuulumo nlo. Awo yaahikhalana iveersu saavara murima, sintoko nniira ahu olelo-va. (Musome Esalimo 119:162-165.) Tthiri masu a Muluku annikhala mahiku otheene hata akhumelelaka marukunuxo a ipoliitika ni oturukeya ilavulelo.

10. Xeeni okathi wa John Wycliffe, anamunceene yahaawerya aya omusoma Biibiliya?

¹⁰ Mwa iyaakha sinceene, ahooleli anceene yaahimananiha waakhoottiherya atthu omusoma Biibiliya. Masi, atthu yaamoova Muluku yaahivikaniha wiimananiha wira atthu otheene aweryeke omusoma Biibiliya. Mmosa a atthu awo aari John Wycliffe a wInglaterra, aakhala eseekulu 14. Owo aakupali wira atthu otheene yaaniphwanelela omusoma Biibiliya. Okathi wa John Wycliffe atthu anceene wInglaterra khiyaakonto wiiwa ihapari sa Biibiliya ni mattaava aya ooyareliwa. ABiibiliya yaatumihiwa musurukhu munceene, ni khuta ekoopiya yaalempwa ni matata. Ti maana aya atthu anceene yahaarina aya Biibiliya. Nave anamunceene khiyaawerya omusoma Biibiliya. Ale yaarowa okerexa woonasa wene yaaniiwa osommwaka Biibiliya mowiiwanyeya ni eLatim, masi nttaava nlo naari na khalai, nave atthu khiyaawerya wiiwexexa. Exeeni Yehova aapanke awe wira atthu awo ekhalane Biibiliya a nttaava naya?—Miruku 2:1-5.

11. Biibiliya a Wycliffe aakhalihenrye sai?

¹¹ Eyaakha ya 1382, John Wycliffe ni asomi akina yaahimutaphulela Biibiliya a Enkelexi. Biibiliya a Wycliffe aahisuweliwa vanceene ni egrupu ya maKristau yaasuweliwa okhala maLolardo. Atthu ale yaanimphenta Biibiliya. Awo yaaneetta mwentto erowaka mittetthe sinceene sa wInglaterra. Awo yaanimusoma Biibiliya ni atthu, ni yaanaavaha ikoopiya sa Biibiliya oolempwa ni matata. Olaleerya waya waahikhaliherya-tho wira Biibiliya ophiye mapuro manceene.

12. Niireke ahooleli a itiini yaanisiveliwa ni Wycliffe ni muteko awe?

¹² Ahooleli a itiini yaanimunyokha Wycliffe, Biibiliya awe ni atthareli awe. Ahooleli awo yanaalupattha maLolardo ni yaahaapaha  aBiibiliya otheene a Wycliffe yaaphwannye aya. Hata nuumala owo okhwa, ahooleli awo yaahihimya wira owo aari nwanani a eKerexa ni aahaana ohukhummwa. Nto yaahuuhula makhuva awe, yaahipaha, nuumala-vo ettuurwa ene yaahiyeeherya mmuro oniitthaniwa Swift. Masi hata vari siiso, atthu anceene yaaniphavela osoma ni wiiwexexa Nuulumo na Muluku, nto eKerexa khiyaawerya waamala-maliha atthu awo. Sivinre ene iyaakha sinceene, atthu a wEuropa ni ilapo sikina yaahipacerya waataphulela ni owimpirimiri aBiibiliya yaarowa waakhweelaka atthu anceene owiiwexexa.

13. Exeeni nintthuneya ahu okupali? Moota xeeni eyo enlipiha aya waamini wahu?

¹³ Biibiliya uupuxeriwe ni Muluku. Eyo khentaphulela wira muteko wa omutaphulela Septuaginta a eGriki, Biibiliya a Wycliffe, Versão Rei Jaime, wala aBiibiliya akina, wuupuxeriwe ni Muluku mwaneene. Masi, okathi ninthokorerya ahu moota Soolempwa iyo saapakiwa aya, vannooneya wira tthiri masu a Muluku ahu annikhala mahiku otheene, sintoko Yehova aaleihenrye awe. Eyo ennilipiha waamini wahu wira itthu sotheene Yehova oleihenrye awe sinimwiiraneya.​—Yoxuwa 23:14.

14. Wiixutta itthu simwiiranenle Biibiliya onincererya sai omphenta wahu Muluku?

¹⁴ Okathi nniixutta ahu moota Yehova aakihenrye awe Nuulumo nawe, omwaamini wahu onnilipa nave ninnincererya omphenta wahu. * (Nwehe enoota.) Xeeni Yehova onivanhe awe Biibiliya ni oleihenrye awe omwaakiherya? Mwaha woowi onniniphenta ni oniphavela oniixuttiha moota woophwanya mureerelo. (Mmusome Yesaya 48:17, 18.) Eyo enniniiriha omphenta ni omwiiwelela yena.​—1 Yohani 4:19; 5:3.

15. Exeeni ninrowa ahu othokorerya muru onittharelana?

¹⁵ Ekeekhai wira hiyo ninniphenta Nuulumo na Muluku, nto ninrowa ottottela sai mureerelo eprograma ahu ya omusoma Biibiliya? Ninrowa waakhaliherya sai atthu nnaalaleerya ahu omuttittimiha Biibiliya? Moota xeeni anna aniixuttiha mmulokoni anirowa aya wiimananiha wira itthu sotheene aniixuttiha aya sikhumeke mBiibiliyani? Makoho ala ninrowa othokorerya muru onittharelana.