1-2. (a) Moise aari mutthu a mukhalelo xeeni, ni aapanke exeeni? (b) Etthu xeeni ennikhaliherya okhala oomaala?

MBIIBILIYANI, Moise onnihimmwa okhala “mutthu omàla vanjene, ovikana atthu othene a mulaponi-mu”. (Moth. 12:3) Niireke eyo enitaphulela wira aari mutthu oolosowa ni oowoova? Atthu akina anoona wira mutthu oomaala toolosowa aahiiso oowoova. Masi eyo khahiyo ekeekhai. Moise aari murumeyi a Muluku aikuru, oohoova ni oolipa murima. Okhaliheriwaka ni Yehova, owo aahiwerya omuxintta mwene oowerya a wEjiitu. Nave, woonasa wene, aahaahoolela moothakoni atthu 3.000.000 ni aahaakhaliherya aIsarayeli waaxintta awanani aya.

² Woonasa wene, mixankiho sahu khasinlikana ni sa Moise, masi hata vari siiso, khula nihiku ninkhala ni atthu aahiiso itthu sinniiriha woona ovila okhala oowiiyeviha. Masi sookhala itthu sinnikhaliherya okhalana mukhalelo owo wootepa oloka. Yehova ooleiherya wira “atthu òmàla anoreriwa vathí-va”. (Esal. 37:11) Niireke nyuwo mwa mutthu oomaala aahiiso oowiiyeviha? Niireke atthu akina anniwoonani okhala mutthu oomaala? Nihinatthi waakhula makoho awo ootthuneya, nihaana osuwela ele entaphulela aya okhala mutthu oomaala aahiiso oowiiyeviha.

3-4. (a) Omaala onlikana ni exeeni? (b) Mikhalelo xeeni mixexe nintthuneya ahu okhalana wira nikhale atthu oomaala, ni nthowa xeeni?

³ Mukhalelo wa omaala * onlikana ni ekuwo yooreera. Moota  xeeni? Ntoko siisaale ikoore soovirikana ni sookuxa murima sinireeriha aya ekuwo, hiyo nihaana okhalana mikhalelo sooloka ni soovirikana wira nikhale atthu oomaala aahiiso oowiiyeviha. Mikhalelo iyo sinihela muhina wiiyeviha, wiiwelela, oreera murima ni olipa-murima. Xeeni ninvekeliwa ahu okhalana mikhalelo iyo naaphavelaka omusiveliha Yehova?

⁴ Atthu oowiiyeviha paahi, taniiwelela yootthuna ya Muluku. Omaala oniirela mpantta yootthuna ya Muluku. (Math. 5:5; aGal. 5:23) Satana khonsiveliwa vaavo hiyo nimpaka ahu yootthuna ya Muluku. Nave, hata niri ene atthu oowiiyeviha ni oomaala, atthu anceene aneettihiwa ni Satana anninnyokha. (Yoh. 15:18, 19) Nto nihaana okhala atthu oolipa murima, wira niwanane Satana.

5-6. (a) Xeeni Satana onaanyokha awe atthu oomaala? (b) Makoho xeeni ninrowa ahu waakhula?

⁵ Mutthu oomaala onnivirikana ni mutthu oowiixinnuwiha, maana mutthu oowiixinnuwiha towaakuva onanariwa ni khonimwiiwelela Yehova. Tthiri mikhalelo iyo sinlikana ni sa Satana. Mwaha woowi owo onnaanyokha atthu oowiiyeviha! Atthu oomaala annooniherya wira mikhalelo sa Satana ti soohiloka. Nave annooniherya wira Satana nawoothe. Nthowa xeeni? Moohicikha etthu anihimya aya aahiiso opaka, Satana khoniwerya waakhoottiherya atthu oomaala omurumeela Yehova!​—Yobi 2:3-5.

⁶ Okathi xeeni onxankiha aya okhala oomaala? Xeeni nintthuneya ahu ovikaniha okhala oomaala? Wira naakhule makoho awo, nihaana othokorerya ntakiheryo na Moise, amiravo araru yaaroihiwe weepotthani oBabilonia ni na Yesu.

7-8. Moise aapanke exeeni vaavo atthu akina yahaamuttittimiha aya?

⁷ Moota wookhala oowiiyeviha akhala wira noovahiwa okhulupale: Vannivila ovikaniha okhala oowiiyeviha akhala wira noovahiwa okhulupale, otepexa wene akhala wira ale nnaahoolela ahu annivaanyiha okhulupale ahu. Niireke eyo yootoko owiiraneelani? Munrowa opaka exeeni akhala wira mmusi anyu onnikhalana mweettelo owo? Mwaarowa woonela sai? Nrowe nthokorerye moota Moise aaxinttale awe muxankiho owo.

⁸ Yehova aahimuthanla Moise wira aahooleleke aIsarayeli ni aahinvaha eparakha  yoolepa malamulo wira yeettiheke nloko na aIsarayeli. Nto khuuvo mutthu aanyiherya wira Moise aanikhaliheriwa ni Yehova. Hata vaari siiso, murokorawe ni muulupale awe Moise, Miryamu ni Aroni yaanimulavula moohiloka, mwaha woowi Moise aahimuthela muthiyana ahaakhanle mwIsarayeli. Woonasa wene, atthu akina arina okhulupale yaamunanariwa ni wunla ikuhu, masi Moise khaapanke eyo. Owo khaakuvenle onanariwa aahiiso onyoonyiheya. Nave Moise aahimuxonttela Yehova wira ohiye omuhukhumu Miryamu. (Moth. 12:1-13) Exeeni yaamwiirinhe Moise opaka eyo?

9-10. (a) Yehova aamukhalihenrye Moise osuwela exeeni? (b) Ntakiheryo na Moise ninwiixuttiha exeeni ahooleli a itthoko ni axitokweene?

⁹ Moise aaheemererya wiixuttihiwa ni Yehova. Nto iyaakha 40 saavinre, vaavo aakhala awe etthoko ya mwene a wEjiitu, Moise khahiyo aari mutthu oomaala aahiiso oowiiyeviha. Owo aanaakuva onanariwa ni aahimwiiva mulopwana yoowo aamoona awe okhala ootakhala. Moise oona wira Yehova aaneemererya ele aapanke awe. Nto Yehova aahiviriha iyaakha 40 omukhaliheryaka Moise woona wira ohiya paahi okhala oolipa murima, aahaana okhala oomaala wira owerye waahoolela aIsarayeli. Nto wira okhale oomaala, aahaana okhala oowiiyeviha, oowiiwelela ni ooreera murima. Tthiri Moise aahiixutta etthu khukhala muhooleli ooloka.​—Okhum. 2:11, 12; Mit. 7:21-30, 36.

¹⁰ Olelo-va, ahooleli a itthoko ni axitokweene aahaana omutakiha Moise. Vaavo ahinttittimihiwa aya, aahaakuveleke onanariwa aahiiso onyoonyiheya. Moowiiyeviha, ahaana weemererya soovonya saya. (Mus. 7:9, 20) Nave ahaana otthara moowiiyeviha malakiheryo a Yehova wira aphuke muxankiho owo. Nave-tho okathi wotheene yaakhuleke moowiiyeviha. (Mir. 15:1) Ahooleli a itthoko ni axitokweene arina moonelo owo annimuhakalaliha Yehova, annikumiherya murettele ni annivaha ntakiheryo nooloka na wiiyeviha.

11-13. Ntakiheryo xeeni amiravo araru aHeeberi anivanhe aya?

¹¹ Okathi ninlupatthiwa ahu: Okhuma khalai, anamalamulela annaalupattha arumeyi a Yehova. Awo anniwootherya itthu sootakhala, masi etthu eniwiiriha opaka eyo okhala wira noothanla “omwiwelela Muluku ovikana owiwelela atthu”. (Mit. 5:29) Hata ninyoholiwaka, otthukweliwa aahiiso othokoreriwa voohixariya, nikhaliheriwaka ni Yehova nnoovikaniha ohiwunlela ikuhu, masi ninrowa ovikaniha okhala oomaala ni oowiiyeviha vaavo ninlupatthiwa ahu.

¹² Nkahaya moone ntakiheryo na amiravo araru aHeeberi yaari weepotthani, Hananiya, Misayeli ni Azariya. * Mwene ooBabilonia aahaaruma atthu otheene okokhorela elatarato  ya eweero aapanke awe. Moowiiyeviha, amiravo ale yahimutthokiherya mwene nthowa naawiiriha ohikokhorela elatarato ele. Awo yaahivikaniha omwiiwelela Muluku, hata mwene aahimya wira aamwaapaha munlittini na mooro. Moohipisa, Yehova aahiwoopola amiravo ale, masi awo khiyaalipelela wira eyo yaamwiiraneya. Masi awo yaahilakela opaka khula etthu Yehova aarowa awe weemererya waakhumelela. (Dan. 3:1, 8-23, 91-95) Nave ahooniherya wira atthu oomaala toolipa murima, nto khuuvo mwene aahiiso etthu ekhanle oonihiiha ovikaniha omukokhorela Yehova paahi.​—Okhum. 20:4, 5.

¹³ Vaavo ororomeleya wahu wa Muluku oneehereriwa aya, ninrowa waatakiha sai amiravo ale araru aHeeberi? Moowiiyeviha nihaana okupali wira Yehova onoonikhapelela. (Esal. 118:6, 7) Nave nihaana owaakhula moowiiyeviha ni mwa nttittimiho atthu ale annivaanyiha. (1 Ped. 3:15) Hiyo ninnisyaka khula etthu yaarowa ohonona waataana wahu ni Tiithi ihu oophenta a wiirimu.

14-15. (a) Exeeni enikhumelela vaavo ninxanka ahu? (b) Moovarihana ni Yesaya 53:7, 10, xeeni ohimyaka wira Yesu oovaha ntakiheryo nooloka na omaala ni wiiyeviha okathi wooxankiha?

¹⁴ Moota wookhala oowiiyeviha vaavo ninxanka ahu: Othene ahu ninnixanka mwaha wa itthu soovirikana sinnikhumelela. Hiyo pooti oxanka nihinatthi opaka eporova aahiiso vaavo ninrowa ahu ovara muteko woovila. Nave hiyo pooti oxanka vaavo nnuupuwela ahu enamuna ya olooliwa. Vaavo ninnyoonyiheya ahu vannivila okhala oowiiyeviha. Itthu seiye khalai sahaaninyoonyiha, pooti opacerya oninyoonyiha. Okathi owo hiyo pooti olavula itthu soohiloka aahiiso moohireerela. Akhala wira munooxanka, nyuwo pooti othokorerya ntakiheryo na Yesu.

¹⁵ Myeeri sookiserya aari awe valaponi, Yesu aahixanka vanceene. Owo aanisuwela wira aamuhaaxiwa vanceene ni aarowa wiiviwa vamwirini va nihaaxeryo. (Yoh. 3:14, 15; aGal. 3:13) Myeeri vakhaani ohinatthi wiiviwa, Yesu aahihimya wira khaareere oxanka. (Luka 12:50) Nave ahalaka mahiku vakhaani wira iiviwe, Yesu ahimmye so: “Murim’aka wokìna”. Nivekelo aapanke awe ninnooniherya wira Yesu toowiiyeviha ni onnimwiiwelela Muluku, maana owo aavekenle so: “Tithi! Mukàkiherye okathi ula w’ohawa? Nto, ohawa wenno kirwenlyaka okathi ula. Tithi, nvuwihe nsina ninyu!” (Yoh. 12:27, 28) Vaavo okathi waaphiyale aya, moolipa murima, Yesu aahiivahererya mmatatani mwa awanani a Muluku, yaawo yaamukhomenle mwa enamuna yoowereya ni yoowooniha othunku. Nnaamwi aaxankale ni oona owereya vanceene, moowiiyeviha Yesu aanipaka yootthuna ya Yehova. Ninnoona wira Yesu oovaha ntakiheryo nooloka na mutthu oomaala ni oowiiyeviha okathi wooxankiha!​—Mmusome Yesaya 53:7, 10.

16, 17. (a) Arummwa yeeherenrye sai omaala wa Yesu? (b) Ninrowa omutakiha sai Yesu?

¹⁶ Ohiyu wookiserya Yesu aari awe valaponi, arummwa awe yaaheehererya omaala wawe. Nkahaya muupuwele moota Yesu aaxankale awe ohiyu ole. Niireke anvikaniha ororomeleya mpakha wiiviwa? Vaakhanle wira khaavikaninhe ororomeleya, khuuvo aarowa okhalana nlipelelo na ophwanya ekumi yoohimala. (aRom. 5:18, 19) Ohiya-vo, mwaha ole waahela muhina omutthu ni nsina na Tiithi awe. (Yobi 2:4) Nave, vaavo aavaanela awe ni aalya awe yoolya yookiserya ni arummwa awe, “wahikhumelela-tho ovanyihana yaworu, t’ani a yawo òniwa okhala mulupalexa”. Yesu aahaakhaliherya arummwa ale ikwaha sinceene, ohela muhina ohiyu ole yaari aya vamosa! Etthu yootepa otthuneya, okhala wira Yesu khaanyoonyiheyale. Ohiya-vo, owo  aahivikaniha okhala oomaala. Nave mooreerela murima, Yesu aahiwooniherya moonelo yaatthuneya aya okhalana. Yesu aahaattottopela mwaha woovikaniha omukhaliherya moororomeleya.​—Luka 22:24-28; Yoh. 13:1-5, 12-15.

¹⁷ Akhala wira enoonikhumelela etthu emosa-ru, ninrowa opaka exeeni? Nihaana omutakiha Yesu nivikanihaka okhala oomaala okathi ninxanka ahu aahiiso onyoonyiheya. Nave nihaana ovikaniha wiiwelela yooruma ya Yehova eni: “Mulevelelaneke imara sothene muntthekelananyu”. (aKol. 3:13) Nnoowerya wiiwelela nlamulo nna na Yehova akhala wira nnimuupuwela wira okathi mukina ninnaanyoonyiha atthu akina. (Mir. 12:18; Yak. 3:2, 5) Nave muhaana ottottopela itthu sooloka atthu akina anipaka aya.​—aÉf. 4:29.

18. Yehova onaakhaliherya sai atthu oowiiyeviha opaka soothanla sooloka? Nihaana opaka exeeni?

¹⁸ Nakhala oowiiyeviha nnoopaka soothanla sooloka. Vaavo nimpaka ahu soothanla soovila mookumini mwahu, Yehova onoonikhaliherya opaka soothanla sooloka. Masi Yehova onoopaka eyo akhala wira na atthu oowiiyeviha. Yehova onniiwa “ovekela w’alipa-òhawa”. (Esal. 10:17) Owo onoopaka itthu sikina, ohiya paahi waakhula mavekelo ahu. Esalimo 25:9 enihimya so: “Owo onniwettiha atthu òwiyeviha ephiro y’ekekhai: onniwixuttiha alipa-òhawa otthuna wawe”. Yehova onninivaha malakiheryo omurumeelaka Biibiliya, iliivuru * ni iprograma sinikumiheriwa ni “murumeyi òroromeleya ni ànkhili”. (Math. 24:45-47) Nihaana weemererya nikhaliheryo na Yehova nikhalaka oowiiyeviha ni weemererya wira nihaana okhaliheriwa nisomaka iliivuru Yehova onnivaha awe ni ovarihela muteko ele nniixutta ahu.

19-21. Yoovonya xeeni Moise aapanke awe oKadexi? Yoovonya ya Moise enniixuttiha exeeni?

¹⁹ Nakhala atthu oowiiyeviha nnoosyaka opaka soovonya. Nkahaya mmuupuwele-tho Moise. Owo aahiviriha iyaakha sinceene ori ene mutthu oomaala ni omusivelihaka Yehova. Wanikisa wa iyaakha 40 yeettaka moothakoni, Moise aahihiya okhala mutthu oomaala aahiiso oowiiyeviha. Murokorawe, yoowo woonasa wene aakhalihenrye woopowa wawe wEjiitu aahikhwa ovithiwa oKadexi. Vano aIsarayeli yaahitthikela wiixinliha ahimyaka wira khiyaakhapeleliwa saana. Mukwaha ola, atthu otheene “yahimurukunuwela Moise” mwaha woohikhalana maasi. Hata Yehova anvanhe Moise  owerya woopaka miiriirya sinceene ni oonihenrye okhala muhooleli ooloka, atthu ale nlelo yaaniixinliha. Awo yaaniixinliha ohiya paahi mwaha woohikhala maasi, masi-tho yaaninvaha nthowa Moise yuupuwelaka wira taawiiriha ovoliwa ntthona.​—Moth. 20:1-5, 9-11.

²⁰ Nto Moise aahinanariwa vanceene khuhiya okhala oomaala. Ohiya olavuliha mwala ntoko Yehova aahimmye awe, owo aahaapwapwela vootakhala atthu ale ni aahiivuwiha mmensawe. Nto aahimana mwala ole ikwaha piili, khukhuma maasi manceene. Onanariwa ni wiixinnuwiha waahimwiiriha Moise opaka etampi yuulupale. (Esal. 106:32, 33) Mwaha woohiya mwa okathi vakhaani okhala oomaala, Moise kheemereriwe okela Elapo Yooleiheriwa.​—Moth. 20:12.

²¹ Yowiiraneya ela, enniniixuttiha etthu yuulupale. Yoopacerya, okathi wotheene nihaana wiimananiha okhala oomaala aahiiso oowiiyeviha. Masi, vakhala wira nnoonyoonyeriwa wiimananiha iwo mwa okathi vakhaani, wiixinnuwiha pooti oniiriha ohimya wala opaka itthu soololo. Ya nenli, akhala wira nooxanka aahiiso noonyoonyiheya vanoonivila okhala oowiiyeviha. Nto nihaana wiimananiha okhala atthu oowiiyeviha hata nrina ene mixankiho.

22-23. (a) Xeeni nintthuneya ahu ovikaniha okhala atthu oowiiyeviha? (b) Moolumo ari Sofoniya 2:3, anooniherya exeeni?

²² Nakhala atthu oowiiyeviha, nnookhala ookhapeleleya. Moohipisa, Yehova onimwaapwetexa atthu otheene ootakhala valaponi, masi atthu oomaala anookhala mahiku otheene. Okathi owo, elapo yotheene onookhala murettele. (Esal. 37:10, 11) Niireke munookhala eriyari ya atthu awo oomaala? Munookhala, mwavarihela muteko nlopolo na Yehova nilempwale ni profeta Sofoniya​—Mmusome Sofoniya 2:3.

²³ Xeeni Sofoniya 2:3 onihimya awe wira: “[Woonasa wene] munophwanya ntthyawelo”? Moolumo ala khantaphulela wira Yehova khoniwerya waakhapelela atthu ale ammusiveliha ni animphenta. Masi anooniherya wira nihaana opaka etthu wira nikhapeleliwe. Tthiri ninnikupali wira nnimoopowa “nihiku n’oviruwa w’Apwiya”, ni nnookhala mahiku otheene akhala wira nnoovikaniha okhala atthu oowiiyeviha ni animusiveliha Yehova.