1. Yoothanla xeeni yuulupale khula mutthu onireerela awe opaka?

 OLELO-VA atthu ahaana opaka yoothanla yuulupale. Niireke anoomukhaliherya namalamulela a xariya a olumwenku wootheene Yehova Muluku? Aahiiso anrowa omukhaliherya nwanani awe muulupale, Satana Diabo? Khula mutthu ohaana omuthanla ole onimphavela awe. Yoothanla awe pooti omukhaliherya ophwanya okumi woohimala muhoolo aahiiso ohiphwanya. (Math. 25:31-33, 46) Okathi wa ‘maxakha maalupale’, mutthu owo onooheliwa ekanyeryo wira oopowe aahiiso opwetexiwe.— Wiis. 7:14; 14:9-11; Ezek. 9:4, 6.

2. (a) Etthu xeeni aHeeberi 10:35-39, onnitumererya awe opaka? (b) Eliivuru ya Wiisuupulula ennikhaliherya sai?

² Mmusome aHeeberi 10:35-39. Akhala wira moothanla olamuleliwa ni Yehova, tthiri moopaka etthu yooreera. Vano, munniphavela waakhaliherya atthu akina opaka yoothanla yooloka. Nyuwo pooti orumeela soohimmwa siri eliivuru ya Wiisuupulula, wira mwaakhaliherye atthu awo. Eliivuru eyo ennihimya itthu sinrowa owiiraneela awanani a Yehova. Nave ennihimya mareeliho anrowa aya ophwanya arumeyi oororomeleya a Yehova. Tivonto, vanreerela aya osoma myaha iyo sirina efaita yuulupale. Opaka eyo, onoolipiha yoophavela ahu ya ohihiya omurumeela Yehova. Nave hiyo pooti orumeela itthu nniixutta ahu, wira naakhaliherye atthu akina othanla omurumeela Yehova mahiku ootheene.

3. Exeeni ninrowa ahu othokorerya mwaha ola?

³ Mwaha ola ninrowa othokorerya makoho ala: Exeeni enrowa owiiraneela atthu anikhaliherya moororomeleya olamuleliwa ni Muluku? Exeeni enrowa owiiraneela atthu anithanla okhaliherya enama yooxeerya yoowali eniromoliwa eliivuru ya Wiisuupulula?

4. Ekrupu xeeni murummwa Yohani oonale awe eri ene ni Yesu wiirimu?

⁴ Murummwa Yohani aahoona ikrupu piili sa atthu yaamukokhorela Yehova ni yaavahiwe mareeliho a okumi woohimala. Ekrupu yoopacerya yaari atthu 144.000. (Wiis. 7:4) Awo yaakuxiwe valaponi wira yapake ekuvernu aahiiso Omwene ni Yesu wiirimu. Awo anrowa waalamulelaka atthu anikhala valaponi. (Wiis. 5:9, 10; 14:3, 4) Yohani aahaaweha yeemenle ene ni Yesu mwa nthoonyeryo wiirimu omwaako Siyoni. — Wiis. 14:1.

5. Exeeni enirowa owiiraneela moohipisa ale 144.000 anrowa wiiraka ari ene valaponi?

⁵ Okhuma okathi wa arummwa mpakha mahiku ahu ala, ikonto sinceene sa atthu annithanliwa wira ekhale ekrupu ya 144.000. (Luka 12:32; aRom. 8:17) Yohani aahileeliwa wira atthu vakhaani paahi a ekrupu eyo, yaarowa wiiraka nlelo ari ene akumi valaponi mahiku ookiserya. Ahinatthi opacerya maxakha maalupale, makristau awo nlelo ‘ahanle’ valaponi, anooheliwa “ekanyeryo” yookiserya enooniherya wira anneemereriwa ni Yehova. (Wiis. 7:2, 3; 12:17) Ovinre ene okathi vakhaani, nuumala opacerya maxakha maalupale, ale oothanliwa nlelo anrowa wiiraka ari ene valaponi, anookuxiwa aroihiwaka wiirimu wira yaatakaahiwe ni akina akhwiiye moororomeleya. Nuumala-vo, anrowa olamulelaka ni Yesu Moomweneni mwa Muluku. — Math. 24:31; Wiis. 5:9, 10.

6-7. (a) Ekrupu xeeni ekina Yohani aawenhe awe, nave itthu xeeni ninsuwela ahu? (b) Xeeni makristau oothanliwa ari valaponi vamosa ni ale a “muttitthi muulupale”, anireerela aya osuwela itthu sinihimmwa Wiisuupulula ekapiitulu 7?

⁶ Nuumala Yohani oweha ekrupu yaarowa wiirimu, aahiweha-tho “muttitthi muulupale” wa atthu. Moovirikana naale 144.000, atthu a muttitthi muulupale khanikontareya. (Wiis. 7:9, 10) Itthu xeeni ninsuwela ahu sa atthu awo? Yohani aahimmye so: “Ala ti yaale anikhuma mmaxakhani maalupale. Nave, aarapiha malaya aya ni aatteeliha mphomeni mwa Mwaapwittipwitthi”. (Wiis. 7:14) Nuumala woopowa okathi wa maxakha maalupale, atthu awo a “muttitthi muulupale”, anrowa okhalaka valaponi wira yaakhele mareeliho. — Esal. 37:9-11, 27-29; Mir. 2:21, 22; Wiis. 7:16, 17.

⁷ Hata nithanliwe ene orowa wiirimu aahiiso nithanliwe ene orowa okhalaka valaponi vaava, niireke ninnikupali wira nnimoona siiraneyaka itthu ninsoma ahu eliivuru ya Wiisuupulula ekapiitulu 7? Aayo, nihaana okupali. Tthiri onirowa okhala okathi woohakalaliha wa ikrupu iyo piili sa arumeyi a Muluku. Okathi owo nnoohakalala vanceene mwaha woothanla okhaliherya olamulelo wa Yehova. Itthu xeeni sikina, eliivuru ya Wiisuupulula ennileela aya voohimya sa maxakha maalupale? — Math. 24:21.

8. Maxakha maalupale anrowa opacerya sai? Niireke eyo enoowiiriha atthu anceene ophavela omurumeela Yehova?

⁸ Sintoko sitthokiheriwe aya myaha sivinre, mitthenkeso sa epoliitika sa olumwenku ola, moohipisa sinrowa omutuphela Babilonia Muulupale, ori olamulelo wa olumwenku wootheene wa etiini yoowootha. (Wiis. 17:16, 17) Eyo enimwiiriha opacerya maxakha maalupale. Niireke eyo enoowiiriha atthu anceene ophavela omurumeela Yehova? Nnaari. Wiisuupulula ekapiitulu 6, onooniherya wira okathi owo wooxankiha atthu ahinimurumeela Yehova anrowa ophavelaka okhapeleliwa ni mitthenkeso sa epoliitika ni sa nakoso sa olumwenku ola. Mitthenkeso iyo sinlikanyihiwa ni myaako. Okhala wira atthu awo khanikhaliherya Omwene wa Muluku, Yehova onrowa waathokoreryaka okhala awanani awe. — Luka 11:23; Wiis. 6:15-17.

9. Okathi wa maxakha maalupale, atthu anrowa osuwela sai wira arumeyi a Yehova toovirikana ni ale ahinimurumeela Muluku? Nave exeeni enrowa owiiraneela arumeyi a Yehova?

 ⁹ Ekeekhai wira arumeyi oororomeleya a Yehova okathi owo, sinimwaaphwanya mixankiho. Awo paahi tanrowa ohala amurumeelaka Yehova olumwenku wootheene ni akhoottaka okhaliherya “enama yoowali”. (Wiis. 13:14-17) Mwaha woohihiya okhala oororomeleya wa Yehova, awanani a Yehova anoonanariwa vanceene. Nto mwaha waivaavo, maloko ootakaahana a mulaponi animwaatuphela arumeyi a Muluku a ilapo sootheene. Biibiliya onnihimya otupheliwa iwo okhala Gogi a Omagogi. — Ezek. 38:14-16.

10. Ntoko onitthokiherya awe Wiisuupulula 19:19-21, Yehova onirowa woonela sai okathi anirowa aya otupheliwa arumeyi awe?

¹⁰ Yehova onrowa woonela sai otupheliwa wa arumeyi awe? Owo onihimya so: “Kinoviruwa vanjene”. (Ezek. 38:18, 21-23) Wiisuupulula ekapiitulu 19 onnitthokiherya etthu enirowa wiiraneya moottharelana. Yehova onoomuruma Mwanawe wira owoopole arumeyi awe ni waapwetexa awanani awe. “Anakhotto a wiirimu” yaawo anihela muhina malaikha oororomeleya ni makristau 144.000 vamosa ni Yesu, anrowa owana ni Gogi a oMagogi. (Wiis. 17:14; 19:11-15) Ekhotto eyo enirowa omala sai? Enrowa omala nuumala opwetexiwa atthu ootheene ni mitthenkeso sootheene sininvirikanya Yehova. — Mmusome Wiisuupulula 19:19-21.

11. Etthu xeeni yootepa ohakalaliha eniromoliwa eliivuru ya Wiisuupulula?

¹¹ Nkahaya muupuwele moota anirowa aya ohakalala arumeyi oororomeleya, anrowa ohala valaponi nuumala opwetexiwa moomalela awanani a Muluku! Okathi owo onookhala otteeliwa murima wuulupale. Nnaamwi orowaka okhala ohakalala wuulupale wiirimu okathi Babilonia muulupale onirowa awe opwetexiwa, yookhala etthu ekina enirowa oniphwanyiha ohakalala wuulupale. (Wiis. 19:1-3) Etthu yuulupalexa ni yoohakalaliha eniromoliwa eliivuru ya Wiisuupulula, enrowa okhala “ekasamento ya Mwaapwittipwitthi”. — Wiis. 19:6-9.

12. Ntoko onooniherya awe Wiisuupulula 21:1, 2, ekasamento ya Mwaapwittipwitthi enrowa wiiraneya silini?

¹² Ekasamento eyo enrowa wiiraneya silini? Makristau ootheene a 144.000 ahaana orowa wiirimu ehinatthi opacerya ekhotto ya Harmagedoni. Masi owo khahiyo onrowa okhala okathi wa ekasamento ya Mwaapwittipwitthi. (Mmusome Wiisuupulula 21:1, 2.) Ekasamento ya Mwaapwittipwitthi, enrowa wiiraneya nuumala ekhotto ya Harmagedoni, nave nuumala opwetexiwa awanani ootheene a Muluku.— Esal. 45:4, 5, 14 -18.

13. Etthu xeeni enrowa wiiraneya okathi wa ekasamento ya Mwaapwittipwitthi?

¹³ Ekasamento ya Mwaapwittipwitthi enaaphwanyiha sai mureerelo ale aniirela mpantta? Ntoko siisaale ekasamento enimwiiraanyiha aya mulopwana ni muthiyana, ekasamento eyo ya nthoonyeryo enoomwiiraanyiha Mwene, Yesu Kristu ni “muthiyana onitheliwa”, eyo piiyo, makristau 144.000. Yoowiiraneya eyo yuulupale enookumiherya ekuvernu ya niinaano enrowa olamulelaka elapo mpakha ovira iyaakha 1.000. — Wiis. 20:6.

14-15. Wiisuupulula ekapiitulu 21 onaalikanyiha ni exeeni makristau 144.000? (Nwehe edesenyo ya ekaapa.)

¹⁴ Wiisuupulula ekapiitulu 21, onnaalikanyiha ale 144.000 ni epooma yooreera vanceene eniitthaniwa “Yerusalemu a Niinaano”. (Wiis. 21:2, 9) Epooma eyo alisenso aya ookhalana maluku 12 alempwale “masina 12 a arummwa 12 a Mwaapwittipwitthi”. Xeeni mwaha ola wanvanre aya murima Yohani? Mwaha woowi aahiweha wira nluku nimosa naahilempwa nsina  nawe. Ele yaari eparakha yuulupale. — Wiis. 21:10-14; aEef. 2:20.

¹⁵ Epooma ele ya nthoonyeryo khiyaalikana ni epooma ekina. Ephiro ya epooma eyo yaari ya eweero yooreerexa, yaahikhalana mikhora 12 sa ipeerola, nave “orakama waya, ni okhuveya waya, ni orakamela waya osulu waamulikana”. (Wiis. 21:15-21) Hata vari siiso yookhala etthu yaahala. Yohani onnileela so: “Miyo nkaawenhe etemplo epooma eyo, okhala wira Yehova, Muluku Oowerya Sootheene, vamosa ni Mwaapwittipwitthi, tari etemplo ya epooma eyo. Epooma eyo khemphavela omwaleeliwa ni nsuwa, nnakhala ni mweeri, okhala wira ennimwaleeliwa ni waarya wa Muluku, nave Mwaapwittipwitthi tori muthuko aya”. (Wiis. 21:22, 23) Ale animwiirela mpantta Yerusalemu a Niinaano, anrowa okhalaka ni Yehova. (aHeeb. 7:27; Wiis. 22:3, 4) Yehova ni Yesu tari etemplo ya epooma eyo.

16. Exeeni enrowa owiiraneela apinaatamu okathi wa Olamulelo wa Iyaakha Ekonto Emosa wa Omwene wa Muluku?

¹⁶ Makristau oothanliwa aniirela mpantta epooma eyo aakhalana eparakha yuulupale. Masi ale anilipelela ophwanya okumi woohimala valaponi, aakhalana mathowa aniwiiriha ohakalala. Okathi wa Olamulelo wa Iyaakha Ekonto Emosa wa Omwene wa Muluku, Yerusalemu a Niinaano onooruuha mareeliho manceene valaponi. Yohani aahiweha mareeliho awo ekhumaka ntoko “muro wa maasi a okumi”. Ipantte soopiili sa muro owo, saahikhalana “miri sa okumi”. Miri iyo saahikhalana makukhu yaapenuxa “atthu a maloko otheene”. (Wiis. 22:1, 2) Nuumala-vo, apinaatamu ootheene anookhalana eparakha yoottottela mureerelo itthu iyo sooreera. Vakhaani-vakhaani apinaatamu ootheene oowiiwelela, khanrowa okhalana-tho etampi. Khasinrowa okhala-tho iretta, woona owereya, hata wunla mwaha wooriipiwa murima. — Wiis. 21:3-5.

17. Ntoko onooniherya awe Wiisuupulula 20:11-13, tani anirowa ottottela mureerelo olamulelo wa Omwene wa Iyaakha Ekonto Emosa?

¹⁷ Tani anirowa ottottela mureerelo soovaha iyo sooreera? Woopaceryani anrowa okhala atthu ootheene a muttitthi muulupale anrowa woopowa nuumala ekhotto ya Harmagedoni, vamosa ni khula mwaana woonasa wene onrowa oyariwa elapo esya. Masi Wiisuupulula ekapiitulu 20 onnileiherya-tho wira atthu akhwiiye anoohihimuxiwa. (Mmusome Wiisuupulula 20:11-13.) “Anaxariya” akhwiiye khalai vamosa ni “ale ahikhanle anaxariya” yahaarina eparakha yoomusuwela Yehova, nave-tho anoohihimuxiwa wira akhaleke valaponi.  (Mit. 24:15; Yoh. 5:28, 29) Nto niireke eyo entaphulela wira atthu ootheene akhwiiye anoohihimuxiwa okathi wa olamulelo wa Omwene wa Iyaakha Ekonto Emosa? Nnaari. Atthu ootheene yaakhoottale mootakhala omurumeela Yehova ahinatthi okhwa, khanrowa ohihimuxiwa. Awo yaahikhalana okathi wira amusuwele Yehova, masi mweettelo aya waahooniherya wira khiyaaphwanelela okhala oParayiisu valaponi. — Math. 25:46; 2 aTes. 1:9; Wiis. 17:8; 20:15.

18. Makhalelo anrowa okhala sai valaponi wanikisa wa iyaakha ekonto emosa?

¹⁸ Nto wanikisa wa iyaakha ekonto emosa, atthu ootheene anrowa okhalaka valaponi anookhala oomalela aahiiso oohikhalana etampi. Khuuvo-tho mutthu onirowa ohaaxiwaka ni etampi niphwanyihiwe ahu ni Adamu. (aRom. 5:12) Eyo entaphulela wira nuuvira iyaakha ekonto emosa, ale anrowa okhalaka valaponi, anootthikela “okhala akumi”, niire so: anrowa okhala atthu oomalela. — Wiis. 20:5.

19. Niireke apinaatamu ootheene oohittheka anookhala oororomeleya, okathi wooweehereriwa wookiserya? Mutthokiherye.

¹⁹ Ntoko ninsuwela ahu, Yesu khaahiyale ororomeleya wa Muluku hata okathi eehereriwa awe ni Satana. Masi niireke apinaatamu ootheene oohittheka anookhala oororomeleya okathi Satana onirowa awe oweehererya? Khula mutthu onimwaakhula nikoho nla mmansawe, okathi Satana onirowa awe otaphuliwa opuro aatthukweliwe awe nuuvira iyaakha ekonto emosa. (Wiis. 20:7) Ale anrowa ororomeleya okathi owo wooweehereriwa wookiserya, animwaakhela okumi woohimala ni anoophwanya otaphuwa weekeekhai. (aRom. 8:21) Masi ale anrowa omurukunuwela Yehova, anoopwetexiwa moohilipelela-tho ohihimuxiwa, vamosa ni Satana ni malaikha awe ootakhala. — Wiis. 20:8-10.

20. Munoonela sai iprofesia soohakalaliha siri eliivuru ya Wiisuupulula?

²⁰ Munoonela sai nuumala othokorerya vakhaani eliivuru ya Wiisuupulula? Niireke khamunihakalala osuwela wira munniirela mpantta wiiraneya wa iprofesia iyo? Tthiri eyo, enniwiirihani waalattula atthu akina wira yiirele mpantta omukokhorela Muluku eekeekhai. (Wiis. 22:17) Vano nilavunle ahu itthu sinrowa wiiraneya muhoolo, ninnihakalala vanceene, ni ohimya ntoko murummwa Yohani yoowo aalavunle so: “Amen! Murweeke, Pwiya Yesu”. — Wiis. 22:20.