1-2. a) Etampi exeeni, nave ninrowa oxintta sai etampi eyo? (Nwehe “Moolumo Ootthokiheriwa”.) b) Exeeni ninrowa ahu othokorerya mwaha ola ni myaha sikina sa erevista ela? (Nave-tho nwehe “Enoota Para Alipa-oosoma” eri erevista yeela.)

 NIIREKE munniphavela osuwela moota Yehova onoophentaaweni vanceene? Mwaaphavelaka osuwela, muhaana wiixutta etthu Yehova opanke awe wiira owoopoleni mwaha wa etampi ni owaakiheryeni okhwa. Etampi, ti nwanani ootepexa otakhala, nyuwo muhiniwerya anyu omuxintta mekhinyu. Khula a nihiku, atthu ootheene annittheka, nave annookhwa mwaha wa etampi. (aRom. 5:12) Masi sookhala ihapari soohakalaliha. Mweekeekhai Yehova onoonoopola mwaha wa etampi ni onoonaakiherya okhwa!

² Yehova Muluku, onnaakhaliherya apinaatamu owanana etampi mwa iyaakha soowiiraka 6.000. Mwaha wa xeeni? Mwaha woowi owo onniniphenta. Okhuma woopaceryani, Muluku onnaaphenta apinaatamu. Tivo, owo oopaka itthu sinceene wiira aakhaliherye okathi anittheka aya. Muluku onnisuwela wiira etampi ennikumiherya okhwa, nave owo khoniphavela wiira nikhweeke. Oniphavela wiira nikhaleke mahiku ootheene. (aRom. 6:23) Nto eyo ti etthu oniphavela awe para nyuwo. Mwaha ola, nnimwaakhula makoho mararu: 1) Moota xeeni Yehova aavanhe awe nlipelelo apinaatamu oottheka? 2) Etthu xeeni apinaatamu a khalai yaapanke aya wiira amuhakalalihe Yehova? 3) Etthu xeeni Yesu opanke awe wiira  owoopole apinaatamu mwaha wa etampi ni owaakiherye okhwa?

MOOTA XEENI YEHOVA AAVANHE AWE NLIPELELO APINAATAMU?

3. Exeeni yaawiirinhe Adamu ni Eva ottheka?

³ Okathi Yehova ampattuxale awe mulopwana ni muthiyana opacerya, owo aaphavela wiira ahakalalaseke. Aahaavaha opuro wooreera wiira akhaleke, aahaatheliha ni aahaavaha muteko woohakalaliha. Awo yaahaana waasarya anaaya mulaponi mootheene, nave yaahaana wiiriha elapo yootheene okhala eparayiisu ntoko exarti ya wEdeni. Masi aahaaruma etthu emosa yaamukhaani. Nuumala-vo, aahaalopola wiira vakhala wiira yammukhootta, ahiiwelelaka etthu aarumme awe, awo yaamookhwa mwaha wa etampi aya. Nto etthu yiiraneyale, tiila: Nlaikha nimosa, nenno nahamphenta Muluku nnakhala nahaaphenta Adamu ni Eva, naahiweehererya wiira apake etampi ele. Adamu ni Eva yaahiiwelela nlaikha nno nootakhala. Siiso, awo khiyaamwiiwelenle Tiithi aya, yoowo aaphenta vanceene. Tivonto awo yaahimutthekela Yehova. Ntoko ninsuwela ahu, ele Yehova aahimmye awe yaahiiraneya. Okhuma nihiku nne orowa ohoolo, awo yaamuhaawaka mwaha wa itthu yaapanke aya. Awo yaarowa wuuluvalaka, nuumala-vo yaamookhwa. — Maph. 1:28, 29; 2:8, 9, 16-18; 3:1-6, 17-19, 24; 5:5.

4. Xeeni Yehova enimunanara aya vanceene etampi ni onnikhaliherya awe wiira niwanane etampi eyo? (aRoma 8:20, 21)

⁴ Yehova aaheemererya wiira etthu ele yooriipiha murima yaawiiranenle Adamu ni Eva, elempwe para mureerelo ahu. Eyo enninikhaliherya osuwela nthowa naya Yehova enimunanara aya vanceene etampi. Etampi ennihonona waataana wahu ni Yehova ni ennikumiherya okhwa. (Yes. 59:2) Satana onnimunyokha Yehova ni onnaanyokha apinaatamu. Tivo aawiirinhe awe Adamu ni Eva opaka etampi. Nave, mpakha olelo-va, onniwiiriha apinaatamu opaka etampi. Okathi Adamu ni Eva yaatthenke aya, woonasa wene Satana uupuwela wiira aahihonona etthu Yehova aalakenle awe para apinaatamu. Masi owo khaasuwela wiira Yehova toophenta vanceene. Muluku khothurunke etthu olakenle awe owiirela anaaya Adamu ni Eva. Muluku onnaaphenta apinaatamu. Tivo, moowaakuveya aahaavaha nlipelelo ootheene aya. (Mmusome aRoma 8:20, 21.) Yehova aanisuwela wiira yaamukhala atthu yaarowa othanla omphenta ni omwiiwelelaka yena. Ntoko Tiithi aya ni Mpattuxa aya, Yehova anwiiriha atthu awo omwaattamelaka yena ni aamwaakhaliherya wiira yoopoliwe mwaha wa itampi saya ni anwaakiherya okhwa. Exeeni Yehova aarowa awe opaka wiira itthu iyo siiraneye?

5. Yehova aapacenrye silini wooniherya wiira apinaatamu oottheka aakhalana nlipelelo? Mutthokiherye (Maphattuwelo 3:15)

⁵ Musome Maphattuwelo 3:15. Okathi ene yoole, Yehova aahihimya wiira aamumpwetexa Satana ni aahaavaha nlipelelo apinaatamu ootheene. Muluku aahihimya khalai ene wiira waamukhumelela “osuulu”, waarowa owoopola apinaatamu. Muhoolo mwaya, osuulu owo ti waarowa omunyakatta Satana. Nto waammaliha itthu sootheene sootakhala aakumihenrye awe wEdeni. (1 Yoh. 3:8) Masi osuulu owo waamuhaawa. Satana aamuluma osuulu owo aahiiso aamwiiriha okhwa. Nto eyo yaamunwereya vanceene Yehova. Masi ohaawa iwo khiwaarowa okhala wa mahala ene, okhala wiira apinaatamu anceene yaamoopoliwa etampi ni yaamwaakiheriwa okhwa!

MOOTA XEENI APINAATAMU A KHALAI YAAMUHAAKALALINHE AYA YEHOVA?

6. Exeeni atthu oowaamini, ntoko Abeli ni Nowe, yaapanke aya wiira amwaattamele Yehova?

⁶ Iyaakha sinceene saattharelana, vakhaani-vakhaani, Yehova aahiiwanyeiha oratteene moota apinaatamu oottheka yaarowa aya omwaattamela. Nuumala okhumelela muxankiho ole wEdeni, Abeli, yoowo ari mwaana a nenli a Adamu ni Eva, tori pinaatamu oopacerya  aamwaaminni Yehova. Abeli aahinvaha mukuttho Yehova mwaha woowi aanimphenta, aaniphavela omuhakalaliha ni aniphavela omwaattamela yena. Abeli ari makampusi, tivo aahikuxa ipwittipwitthi sawe saamukhaani, ohita wiira onvahe mukuttho Yehova. Nto niireke Yehova aaheemererya? Aayo! Yehova ‘ahisiveliwa n’Abeli ni sovaha sawe’. (Maph. 4:4) Nave, Yehova aahihakalala ni mikuttho saavahiwa ni atthu akina, yaawo yamphenta ni yaamuroromela. Mutthu mmosa ti Nowe. (Maph. 8:20, 21) Mwaha wa weemererya mikuttho iyo, Yehova ohooniherya wiira apinaatamu oottheka, anoowerya omuhakalaliha ni omwaattamela. b

7. Exeeni nniixutta ahu mwaha wa Abrahamu ophavela onvaha mwanawe ntoko mukuttho?

⁷ Abrahamu aanimwaamini vanceene Yehova. Tivo Yehova aahinvekela wiira opake etthu yootepa ovila. Aahinvekela Abrahamu, wiira onvahe mwaanawe Isaakhi ntoko mukuttho. Eyo yaari etthu yootepa oxankiha para Abrahamu. Masi owo aahimwiiwelela Yehova. Ohalaka vakhaani omwiiva mwanawe, Muluku aahimukhottiherya Abrahamu opaka eyo. Ntakiheryo nno, ninniniixuttiha etthu Yehova aarowa awe opaka muhoolo. Yehova amunvahererya ntoko mukuttho Mwanawe mmoseene onimphentexa awe. Tthiri, Yehova onnaaphenta vanceene apinaatamu. — Maph. 22:1-18.

8. Exeeni nniixutta ahu ni mikuttho sa inama saavekeliwa ni Nlamulo? (Onamukuttho 4:27-29; 17:11)

⁸ Okathi Yehova aavanhe awe Nlamulo aisarayeli, aahaaleela wiira yaahaana ovaha mikuttho sa inama wiira aleveleliwe itampi saya. (Mmusome Onamukuttho 4:27-29; 17:11.) Mikuttho iyo, saahooniherya wiira Yehova aamukumiherya mukuttho wootepexa oloka, yoowo waarowa omala-maliha etampi ya apinaatamu. Muluku aahaaleela maprofeta awe wiira alepe itthu saahimya osuulu aaleihenrye awe. Maprofeta awo yaahitthokiherya wiira osuulu owo waaleiheriwe, eyo piiyo, Mwana mmoseene a Muluku, aamuhaawa ni aamwiiviwa. Owo aarowa okhala ntoko epwittipwitthi yaavahiwa ntoko mukuttho. (Yes. 53:1-12) Nto Yehova aahileiherya wiira ampaka etthu wiira mwanawe onimphentexa awe ovahiwe ntoko mukuttho wiira owoopole apinaatamu etampi ni owaakiherye okhwa. Eyo etthu yootepa ovara murima Yehova opanke awe. Oopaka eyo wiira oophwanyiheni mureerelo nyuwo.

ETTHU XEENI YESU OPANKE AWE WIIRA OWOOPOLE APINAATAMU?

9. Yohani Mpatisa aalavunle exeeni omuhimyaka Yesu? (aHeeberi 9:22; 10:1-4, 12)

⁹ Mwaakha wa 29 Nuumala Kristu Orwa, Yohani Mpatisa aahinweha Yesu munazarethi, onahimya wiira: “Mmooneke! Ola ti Mwaapwittipwitthi a Muluku, yoowo onttipiha itampi sa moolumwenkuni!” (Yoh. 1:29) Moolumo ala yaahooniherya wiira Yesu taari osuulu Muluku aaleihenrye awe okhuma khalai. Yesu anvaha okumi awe ntoko mukuttho. Vano osuulu yoowo waakumiheriwe ni Yehova, waahikhumelela wiira owoopole apinaatamu mwaha wa etampi ni owaakiherye okhwa. — Mmusome aHeeberi 9:22; 10:1-4, 12.

10. Yesu oonihenrye sai wiira ‘aarwenle owiitthana’ anatampi?

¹⁰ Yesu aanaathokorerya vanceenexa atthu yaale yaariipiwa murima mwaha wa okhala anatampi. Nave aanaalattula atthu awo wiira akhale awiixutti awe. Yesu aanisuwela wiira atthu annihaawa mwaha wa etampi. Tivo, owo aanaakhaliherya alopwana ni athiyana, yaawo yaahaawa mwaha wa itampi saya. Owo aahirumeela nlikanyiho wiira otthokihenrye. Nlikanyiho nno naahimya so: “Atthu akumi khanirowa wa meetiku, masi aretta tanirowa”. Nave-tho aahihimya wiira: “Miyo nkirwenle owiitthana anaxariya, masi anatampi”. (Math. 9:12, 13) Nto  eyo ti etthu Yesu aapanke awe. Okathi muthiyana mmosa aarapinhe awe inawu sa Yesu ni maithori awe, Yesu aahimulavuliha omureerelaka murima ni aahimulevelela itampi sawe. (Luka 7:37-50) Yesu aahimwiixuttiha muthiyana ole musamariya, ekeekhai eniphwanyiha okumi, nnaamwi aasuwenle wiira muthiyana ole aakhala ni mulopwana ahaathelanne awe. (Yoh. 4:7, 17-19, 25, 26) Nave Muluku aahinvaha owerya Yesu wiira omala-malihe okhwa, weiwo okumiheriwe ni etampi. Sai-sai? Yesu aahaahihimuxa atthu. Owo aahaahihimuxa alopwana ni athiyana, nave aahaahihimuxa anamwane ni atthu aalupale. — Math. 11:5.

11. Xeeni apinaatamu oottheka waasivela aya okhala ni Yesu?

¹¹ Vano hiyo ninnoona etthu yaawiiriha atthu anceene yaapaka etampi, ophavela omwaattamela Yesu. Owo aanaamorela ikharari ni aaniwoonela othunku. Awo khiyoovelela okhala ni Yesu. (Luka 15:1, 2) Nave Yesu aahaattottopela ni aahaatthuvela atthu awo mwaha wa omwaamini yena. (Luka 19:1-10) Tthiri Yesu aari oomoriwa ikharari ntoko Tiithi awe. (Yoh. 14:9) Enamuna Yesu aalavula awe ni atthu ni moota aathokorerya awe, enniniixuttiha wiira Yehova toomoriwa ikharari ni onnaaphenta atthu ottheka. Nave onniphavela waakhaliherya atthu awo. Yesu aahaakhaliherya atthu ottheka, yaawo yaaphavela oturuka mweettelo aya ni yaaphavela omutthara. — Luka 5:27, 28.

12. Etthu xeeni Yesu aahimmye awe wiira yaamwiiraneya nuumala yena okhwa?

¹² Yesu aanisuwela etthu yaarowa omwiiraneela muhoolo. Ikwaha sinceene, owo aahaaleela awiixutti awe wiira anvarihiwa ni aamwiiviwa  vamwirini. (Math. 17:22; 20:18, 19) Aanisuwela wiira mukuttho awe waarowa omaliha etampi moolumwenkuni. Yohani Mpatisa aahilaleya etthu eyo, nave maprofeta yaahilavula khalai ene. Yesu aahiixuttiha wiira nuumala okhwa, ‘aamwiiruuhela atthu a makhalelo ootheene’. (Yoh. 12:32) Ale yaarowa omwaamini Yesu ni wiiwelela sooruma sawe, yanwerya omuhakalaliha Yehova. Vaakhanle wiira atthu awo yaamwiira siiso, ‘etampi khiyaalamulela-tho’. (aRom. 6:14, 18, 22; Yoh. 8:32) Nto Yesu aahooniherya olipa murima ni aaheemererya okhwa oonaka owereya vanceene, wiira onoopole. — Yoh. 10:17, 18.

13. Yesu aakhwiiye sai? Nave okhwa wawe oniixuttiha exeeni sa Yehova Muluku? (Nwehe eteseenyo.)

¹³ Yesu aahivarihiwa ni mpatthani awe mmosa aamuroromela awe. Nave awanani awe yaahinvara, yaahimuruwana ni yaahimootherya itthu ahiirale awe. Nuumala-vo, yaahimulamula wiira iiviwe ni yaahimuhaaxa. Wookiseryani waya, atoropa yaahimuroiha opuro arowa awe wiiviwa ni yaahimukhomela vamwirini. Yesu aahivilela ohaawa ni owereya oona awe. Masi Yehova aahitepexa woona owereya, okathi anweha awe mwanawe Yesu ohaawaka. Yehova anwerya okhoottiherya wiira mwanawe ohihaawe, masi khiirale siiso. Mwaha wa xeeni? Etthu xeeni yaarowa omwiiriha Tiithi oophenta ohimukhaliherya mwanawe? Olavula mookwasa, ti ophenta. Yesu aahihimya wiira: “Muluku oophentexa olumwenku, mpakha onvaha Mwanawe mmoseene, wira otheene ale anooniherya omwaamini yoowo, ahipwetexiwe, masi akhalane okumi woohimala”. — Yoh. 3:16.

14. Mukuttho wa Yesu oniwiixuttihani exeeni?

¹⁴ Mukuttho wa Yesu, ethoonyeryo yuulupale enooniherya wiira Yehova onnaaphenta vanceene anamwane a Adamu ni Eva. Mukuttho owo, onnooniherya wiira Yehova onnoophentani vanceene. Owo aahimuleva mwaana awe amphentexa awe ni aahoona owereya vanceene wiira owoopoleni. (1 Yoh. 4:9, 10) Muluku omphavela omukhaliherya khula mmosa a hiyo, owanana etampi ni oxintta etampi eyo!

15. Exeeni nikhanle ahu oopaka wiira nittottele mureerelo mukuttho wa Yesu, nivahiwa ahu ni Muluku?

¹⁵ Etthu Muluku onivanhe awe, eyo piiyo, mukuttho woowoopola wa Mwanawe mmoseene, onniiriha oweryaneya oleveleliwa itampi sahu. Masi nihaana opaka etthu wiira nileveleliwe ni Muluku. Etthu ene exeeni? Yohani Mpatisa ni Yesu Kristu, aahimyasa etthu ene: “Murukunuxe mirima sanyu, okhala wiira Omwene wa wiirimu ori vakhiviru”. (Math. 3:1, 2; 4:17) Naaphavelaka omwaattamela Yehova ni oleveleliwa itampi sahu, nihaana ottharuwa itampi iyo. Masi exeeni enitaphulela aya orukunuxa murima? Nave orukunuxa murima onnikhaliherya sai omuhakalaliha Yehova hata nlelo niire ene anatampi? Mwaha onittharelana, nnimwiiwa waakhuliwa waya.