Ee! “Kayyottidaageeta minttettiya Xoossai” Geeshsha Maxaafaa xaafissiis. (2 Qoronttoosa 7:6) Geeshsha Maxaafay payyatettaabaa yootiya maxaafa gidana xayikkonne, banttana woranawu qoppiya daroti he qofaa agganaadan maaddiis. Geeshsha Maxaafan deꞌiya zoree nenakka maaddana danddayees.

•  Geeshsha Maxaafay maaddiya ayba zore yootii?

•  Hayqqanawu koyida asatubaa Geeshsha Maxaafay yootii?

•  Hayqqanawu koyiyoogaa agganaadan nena maaddana danddayiya xiqiseti awugeetee?

•  Ne laggee, “Taani hayqqanawu koyays” giikko, neeni waatana koshshii?

•  Taani hagaappe kase tana woranawu malidaba gidikko shin?

• ● Neeyyo siyettiyaabaa haratussi yoota.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Laggee mule wodekka siiqees; ishaikka metuwaa wode maaddanaassi yelettees.”—Leemiso 17:17.

   Hegaa birshshettaa: Nuuni unꞌꞌettiyo wode haratu maadoy nuussi koshshees.

   Neeyyo siyettiyaabaa haratuyyo yootana xayikko, keehi deexxana danddayees. SHin hegaa neeni haratuyyo yootikko, guuttaa woppu gaada hanotaa maara akeekana danddayaasa.

   Hagaadan oottanawu mala: Hachchi geella ne so asaappe issuwawu woy ammanettida laggiyawu yoota. a Neeyyo siyettiyaabaa xaafanakka danddayaasa.

• ● Aakime keetti ba.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Hargganchchatussippe attin, payyatuyyo aakime koshshenna.”—Maatiyoosa 9:12.

   Hegaa birshshettaa: Nuna sakkiyo wode aakime keetti bana koshshees.

   Asay iitabaa qoppanaadan oottiya harggee issi issitoo bana barkka woranawu qoppanaadan oottees. Hegee hara harggekka mala gidiyo gishshawu yeellatana koshshenna. He harggiyaappe paxana danddayettees.

   Hagaadan oottanawu mala: Sohuwaara aakimiyaa maaduwaa koya.

• ● Xoossay nena siiqiyoogaa hassaya.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Ichchashu siine kafoti santtimiyan baizettokkonaayye? Etappe issinnonne Xoossai dogenna. . . . Simmi yayyoppite; daro siine kafotuppe intte aadhdheeta.”—Luqaasa 12:6, 7.

   Hegaa birshshettaa: Nena Xoossay alꞌꞌobadan xeellees.

   Nena ebelo godoo giyay baynnabadan qoppana danddayaasa, shin Xoossay ne waayiyaa erees. Neeni deꞌanawu koyana xayikkonne, I nena siiqees. Mazamure 51:17y, “Abeet Xoossau, . . . meqqida wozanaa neeni karakka” yaagees. Xoossay nena siiqiyo gishshawu, neeni paxa deꞌana mala koyees.

   Hagaadan oottanawu mala: Xoossay nena siiqiyoogaa bessiya naqaashaa Geeshsha Maxaafaappe pilgga. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafaa xannaꞌanawu maaddiya Yihoowakko SHiiqa giya maxaafaa shemppo 24 xeella.

• ● Xoossaa woossa.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “[Xoossay] intteyyo qoppiyo gishshau, inttena hirggissiya ubbabaa a bolli olite.”—1 PHeexiroosa 5:7.

   Hegaa birshshettaa: Neeyyo tumuppe siyettiyaabaanne nena hirggissiyaabaa awu yootanaadan Xoossay koyees.

   Neeni gencca aattanaadan Xoossay neeyyo woppaanne wolqqaa immana. (Piliphphisiyuusa 4:6, 7, 13) I maaduwaa demmanawu bana woossiyaageeta hegaadan maaddees.—Mazamure 55:22.

   Hagaadan oottanawu mala: Hachchi Xoossaa woossa. Yihoowa gaada A sunttaa xeesada neeyyo siyettiyaabaa awu yoota. (Mazamure 83:18) Gencca aattanawu maaddana mala A woossa.

• ● Geeshsha Maxaafay yootiyo hidootaa wotta dentta qoppa.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Nuuni demmana giidi ufaissan naagi uttidoogee, nu shemppuwaayyo markkabiyaa oiqqiya qaaxxenna birata mala; he nuuni demmana giidi, ufaissan naagi uttidoogee erettida mino.”—Ibraawe 6:19.

   Hegaa birshshettaa: Beetay markkabiyaa xoqqunne ziqqi oottiyoogaadan, neeni ufayttaas giishin sohuwaara azzanttana danddayees, shin Geeshsha Maxaafaa hidootay nena woppu oottana danddayees.

   He hidootay coo polettenna amo gidennan, nu waayiyawu gaaso gidiyaabaa xayssanawu Xoossay gelido qaalaara gayttidaba.—Ajjuutaa 21:4.

   Hagaadan oottanawu mala: Xoossaappe Yiya Mishiraachuwaa! giya broshuriya timirtte 5 nabbabada, Geeshsha Maxaafay yootiyo hidootaabaa loytta akeeka.

• ● Nena ufayssiyaabaa ootta.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Wozani ufaittiyoogee asassi lo77o xale.”—Leemiso 17:22.

   Hegaa birshshettaa: Nuna ufayssiyaabaa oottiyoogee nu guuggiyaa payyatettawukka maaddees.

   Hagaadan oottanawu mala: Nena ufayssiya issibaa ootta. Leemisuwawu, ufayssiya muuziqa siya, minttettiyaabaa nabbaba woy nena ufayssiya issibaa ootta. Harata maaddanawu guuttabaa oottiyoogeekka neeni keehi ufayttanaadan oottana.—Oosuwaa 20:35.

• ● Ne payyatettaa naaga.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Bollaa minttiyoogee . . . go77ees.”—1 Ximootiyoosa 4:8.

   Hegaa birshshettaa: Nuuni bolla minttiyaaba oottiyoogee, loytti xiskkiyoogeenne payyatettawu maaddiya qumaa miyoogee goꞌꞌees.

   Hagaadan oottanawu mala: Tammanne ichchashu daqiiqawu gidikkonne, eesuwan eesuwan hemetta.

• ● Deꞌuwan ufayssanne azzano malabay laamettiyoogaa hassaya.

   Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa: “Wontto intte de7oi ai hananaakkonne erekketa.”—Yaaqooba 4:14.

   Hegaa birshshettaa: Haray attoshin, nuuni giigenna giidi qoppiyo metoykka xayana.

   Ne hanotay hachchi ay keena iita gidikkokka, wontto laamettana danddayees. Yaaniyo gishshawu, gencciyo oge koya. (2 Qoronttoosa 4:8) Ne metoy wurssettan xayana, yaatiyo gishshawu nerkka nena woroppa.

   Hagaadan oottanawu mala: Keehi hidootaa qanxxidi hayqqanawu koyida asatubaa Geeshsha Maxaafaappe nabbabada, issi issitoo eti kase qoppibeenna hanotan eta deꞌoy waani laamettidaakko akeeka. Amarida leemisota beꞌa.

 Ee. Geeshsha Maxaafay hayqqanawu koyida amarida asatubaa yootees. Xoossay eta hanqqettibeenna, ubba eta maaddiis. Nenakka hegaadan maaddana danddayees.

Eelaasa

•  ● I oonee? Eelaasi hananabaa yootiya xala asa. SHin, issi issitoo ikka hidootaa qanxxiis. Yaaqooba 5:17y, “Eelaasi nu mala asa” yaagees.

•  ● I hayqqanawu koyidoy aybissee? Eelaasi issi wode tarkka attaas, tawu waagi baawa giidi qoppiisinne yayyiis. Yaatiyo gishshawu, “Ta shemppuwaa ekka” giidi Yihoowa woossiis.—1 Kawotu Maxaafaa 19:4.

•  ● A aybi maaddidee? Eelaasi baayyo siyettiya ubbabaa Xoossawu yootiis. Xoossay A waati minttettidee? Xoossay Eelaasawu qoppiyoogaa bessiis, qassi ba gita wolqqaa ayyo qonccissiis. Xoossay Eelaasan goꞌettiyoogaa aggennaagaa ayyo yootiis, qassi ayyo qoppiya mino laggiyaa immiis.

•  ▸ Eelaasabaa nabbaba: 1 Kawotu Maxaafaa 19:2-18.

Iyyooba

•  ● I oonee? Iyyoobi machcheeranne naatuura deꞌiya dure asa; I tumu Xoossawu ammanettidi goynniis.

•  ● I hayqqanawu koyidoy aybissee? Iyyoobi qoppennan daro iitabay A gakkiis. Awu deꞌiya ubbay xayiis. A naati ubbay daafaban hayqqidosona. A iita harggee oyqqiis. Wurssettan qassi, ba metuwaa ba kushiyan ehiis giidi wordduwan mootidosona. Iyyoobi hagaadan giis: “Taani ta de7uwaa karaas; taani merinau de7anau koyikke.”—Iyyooba 7:16.

•  ● A aybi maaddidee? Iyyoobi Xoossaa woossiis, qassi bawu siyettiyaabaa haratuyyo yootiis. (Iyyooba 10:1-3) Eelihu giyo qarettiya laggee I ba hanotaabaa suure qoppanaadan maaddiyoogan A minttettiis. Ubbaappe aaruwan, Iyyoobi Xoossaa zoriyaanne maaduwaa eeno giidi ekkiis.

•  ▸ Iyyoobabaa nabbaba: Iyyooba 1:1-3, 13-22; 2:7; 3:1-13; 36:1-7; 38:1-3; 42:1, 2, 10-13

Muusa

•  ● I oonee? Muusee Israaꞌeelata beni kaalettidaagaanne hananabaa yootiya ammanettidaagaa.

•  ● I hayqqanawu koyidoy aybissee? Muusee oottiyoobay daro, asay A ubbatoo borees, qassi I keehi daafuriis. Yaatiyo gishshawu I, “Tana ha77i wora baya” yaagidi Xoossaa woossiis.—Qoodaabaa 11:11, 15.

•  ● A aybi maaddidee? Muusee baayyo siyettidabaa Xoossawu yootiis. I keehi unꞌꞌettennaadan, A oosuwan maaddana harata sunttiis.

•  ▸ Muusebaa nabbaba: Qoodaabaa 11:4-6, 10-17