Neeni hisaabiyaa timirttiyan kunddikko, kaseegaappe aaruwan xannaꞌana koshshiyoogaa qoppana danddayaasa. Ispporttiyaa timirttiyan ne danddayiyoogaa keenaa oottana xayikko, kaseegaappe aaruwan meezetana koshshiyoogaa qoppana danddayaasa. SHin ha naaꞌꞌu hanotankka tumuppe neessi koshshiyaabay kaseegaappe aaruwan xiskkiyoogaa gidennan aggenna. Hegaadan giyoy aybissakko beꞌa.

•  Ne xiskkana koshshiyoy aybissee?

•  Ne xiskkennaadan oottiyaabay aybee?

•  Kaseegaappe aaruwan xiskkanawu ay oottana danddayay?

•  Ne laggeti giyoobaa

 Eranchchati dariya bagga yelagati issi qamman hosppun saateppe biidi tammu saate gidiyaagaa xiskkana koshshiyoogaa yootoosona. Neeni loytta xiskkana koshshiyoy aybissee?

•   Xiskkoy ne suure qoppanaadan maaddees. Xiskkoy “guuggiyaa quma” geetettees. Xiskkoy neeni timirttiyaaninne ispporttiyan kaseegaappe minnanaadan, qassi ne metuwaa birshshiyo hiillaa kaseegaappe gujjanaadan maaddana danddayees.

•   Xiskkoy neeyyo loꞌꞌo xeelay deꞌanaadaaninne ne ufayttanaadan oottees. Darotoo xiskkoy baynna asaa hanotay sohuwaara laamettees, issitoo ufayttees, azzanees woy unꞌꞌettees; qassi haraatuura issippe deꞌanawu metootees.

•   Xiskkoy neeni iitabay gakkennan kaamiyaa laaggiyaagaa gidanaadan oottees. Layttay 40-59 giddon deꞌiyoogeetuura geeddarssiyo wode, layttay 16-24 giddon deꞌiyoogeeti kaamiyaa laaggishin gakkiya daafabaa wode naaꞌꞌu kushe gidiyaageeti xiskkiyoogaa Amarkkan issi xinaatee qonccissiis.

•   Xiskkoy loꞌꞌo payyatettay deꞌanaadan oottees. Xiskkoy ne bollay seeleta, bollaa giddon deꞌiyaabatanne suuttaa xaphota ooraxissanaadaaninne minttanaadan maaddees. Loytti xiskkiyoogee keehippe orddiyo, sukkaariyaa harggiyan oyqettiyoonne bollaa giddon suuttay meqqiyo hanotaakka guuttana danddayees.

 Nu qommoora beꞌido goꞌꞌay deꞌiyaaba gidikkokka, daro yelagati banttawu koshshiyaagaa keenaa xiskkokkona. Leemisuwawu layttay 16 gidido Illaana hagaadan gaasu:

 “Ta asttamaariyaa kifiliyan deꞌiya naata ubbaa aappun saatiyan xiskkiyaakko oychchaasu. Dariya baggay bilahe 8 saate heeran xiskkiyoogaa, harati wonttimaatti 11 saate heeran xiskkiyoogaa yootidosona. Issi naꞌaa xallay omarssi 3:30n xiskkiyoogaa yootiis.”

 Ne xiskkennaadan diggiyaabay ayba gidana danddayii?

 Issippetettaa deꞌuwaa. “Omarssan laggetuura wodiyaa aattanawu biyo wode, qamissada xiskkanawunne wodiyaa coo xayssanawu danddayays.”—Paameela.

 Aawatettaa. “Ta xiskkanawu dosays shin, oosoy dariyo gishshawu loytta xiskkana danddayikke.”—Aano.

 Zammaana miishshaa. “Ta xiskkennaadan diggiya waannabay ta silkkiyaa. Hiixan ichchada silkkiyaa xeelliyoogaa agganawu keehi metootays.”—Aniiso.

•   Xiskkuwaara gayttidaagan ne xeelaa pilgga. Geeshsha Maxaafay, “Daafuraaninne carkkuwaa oiqqanau yedettiyoogaa mala jaaman daafuridi demmiyo naa77u kushebaappe, woppan demmiyo issi kushebai darees” yaagees. (Eranchchaa 4:6) Xiskkoy keehippe koshshiyaaba. Xiskkana xayikko ne oottiyoobaa loyttada oottana danddayakka, qassi allaxxiyoobankka ufayttana danddayakka!

•   Ne xiskkennaadan diggiya waannabay aybakko era. Leemisuwawu, ne laggetuura takkada qamissa gelay? So oosoynne hara oosoy daridabadan qoppay? Ne silkkee ne qamissada xiskkanaadan oottii, woy nena xiskkuwaappe denttii?

 Qoppana koshshiyaabaa: Ne xiskkennaadan oottiya waannabaa xoonanawu issi issibaa oottana koshshees, shin hegee demissiyo loꞌꞌobaa qoppiyo wode hegaadan oottiyoogee bessiyaaba. Leemiso 21:5y “Mino oosanchchaa halchchoi dureyees” yaagees.

 Issi uri loytti xiskkanaadan maaddiyaabay hara ura maaddennan aggana danddayiyoogee qoncce. Leemisuwau, issooti issooti galla guutta daqiiqaa xiskkiyoogee qammi loytti xiskkanaadan maaddiyoogaa yootoosona. SHin harati galla guuttaa xiskkiyoogee qammi xiskkennaadan oottiyoogaa yootoosona. Nena maaddana danddayiyaabay aybakko shaakkada era. Kaallidi deꞌiya qofay maaddana danddayees:

•   Ne guuttaa allaxxiyo wodiyaa bazza. Xiskkanaappe kase ne guuttaa allaxxikko sohuwaara xiskkana danddayaasa.

   “Ne xiskkiyo saatiyan unꞌꞌettennaadan oosuwaanne hara aawatettaa kasetidi poliyoogee loꞌꞌo.”—Maariyo.

•   Oottiyoobaa halchchada pola. Bessiyaagaa keenaa xiskkanawu ne halchchidobaa xallaa ootta.

   “Taani ubba galla guuxxiis giishin hosppun saate xiskkana koshshees. Yaatiyo gishshawu, taani guuran denddana koshshiyaaba gidikko, hegaa qoppada haroodeegaappe kasetada xiskkays.”—Venssentta.

•   Ubbatoo issi mala wodiyan xiskkanawu baaxeta. Neeni loohissiyaaba gidikko, ne bollay hegaa meezetana. Ubba galla issi mala saatiyan xiskkanaadaaninne xiskkuwaappe denddanaadan eranchchati zoroosona. Hegaa issi aginawu mala, yaatada hegee ay keena loꞌꞌokko beꞌa.

   “Neeni ubba galla issi mala wodiyan xiskkiyaaba gidikko, wonttetta galla pashkki gaada peeꞌana. Hegee neeni oottiyo ayba oosuwaaninne kaseegaappe aaruwan muruta gidanaadan maaddana.”—Jaareda.

•   Ne issippetettaa deꞌuwan bessiyaabaa ootta. Geeshsha Maxaafay, “bessiyaabaa oottiyaagaa” gidanaadan zorees. Qassi hegee neeni allaxxiyo wodiyan oottiyoobaakka gujjees.—1 Ximootiyoosa 3:2, 11.

   “Taani issippetettaa deꞌuwaara gayttidaagan omarssan oottiyo issi issibaa aggana koshshiis. Neeni allaxxiyoobawu wodiyaa bazzennaba gidikko darotoo xiskkiyo saatee moorettana danddayees!”—Ribiqo.

•   Ne silkkeekka xiskkanaadan ootta! Neeni xiskkanaappe guuxxiis giishin issi saatiyaa kasetada, Intternneetiyaa beꞌanawu woy ne laggetussi qamman kiitaa kiittanawu paacciyaabaa eqetta. Ubba issi issi eranchchati silkkiyaa, televizhiiniyaa woy taabileetiyaa malabaappe kiyiya pooꞌoy neeni xiskkanawu metootanaadan oottana danddayiyoogaa yootoosona.

   “Asay ubba wode nena demmanawu koyees. SHin neeni loytta shemppanawu ne silkkiyaa gorddana koshshees.”—Juuliso.