Ha wodiyan suure wozanay deꞌiyo daroti bantta ammanoy Geeshsha Maxaafay tamaarissiyobaara maayettiyakkonne eranawu pilggana danddayoosona. Shin 16tta xeetu layttan hanotay hegaa mala gidenna. Aybissi? Daro asay ba qaalan Geeshsha Maxaafaa demmidi nabbabana danddayenna gishshataassa. Hegaappe denddidaagan, Woosa Keettay tamaarissiyobaa Geeshsha Maxaafay yootiyobaara geeddarssana danddayiyageeti keehi guutta. Haymaanootiya kaalettiyageetikka asaa aybanne maaddokkona. Kiristtaanetu Woosa Keettaa Taarikiya giyo maxaafay “Siwizerlandden deꞌiya Woosa Keettay moorettiis. Haymaanootiya kaalettiyageeti tamaarissiyobaa erokkona, eti iita ayyaanaabaa ammaniyageeta, qassi kandduwan moorettidaageeta” yaagees.

 He wodiyan, Hulddirik Ziwinggeli Geeshsha Maxaafaa tumaa pilggiyogaa doommiis. Yaatidi I ay demmidee? I eridobaa haratussi waati yootidee? A deꞌuwappenne A ammanuwappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

 Ziwinggeli yelagatettan Kaatolike qeese gidanawu koyiis. He wode qeese gidanawu doorettida haratuugaadan, Ziwinggelikka Geeshsha Maxaafaa gidennan asa eraa, Woosa keettaa wogaanne “Woosa Keettaa Aawati” xaafidobaa xannaꞌana koshshees.

 Ziwinggeli Geeshsha Maxaafaa tumaa waati eridee? I Siwizerlandden Baasel yuniversttiyan deꞌiyo wode, woosa keettay nagaraa atto giissanawu qanxxissiyo miishshaa a eqettiya, Toomas Vitenbaki tamarissiyobaa siyiis. Issi ura deꞌuwabaa xaafiya issi bitanee, Ziwinggeli “Kiristtoosi hayqqidi issitoo nu nagaraa gishshawu yarshshettidoogaa [Vitenbakeppe] tamaaridoogaa” yootiis. (1 PHeexiroosa 3:18) Ziwinggeli nu nagaray atto geetettiyoy Yesuusa wozuwa xalaalaana gidiyogaa erido wode, miishshaa qanxxin qeeseti nagaraa atto giissoosona giyo timirttiya eqettiis. (Oosuwaa 8:20) Gidikkokka, Ziwinggeli yuniversttiya timirttiya wurssidi 22 layttan Kaatolike qeese gidiis.

 Ziwinggeli ayyo layttay 20ppe bolla gidido wode, Ooratta Maachchay koyro xaafettido qaalaa akeekanawu Giriikettuwa barkka tamaariis. I Irasmusi xaafidobaakka pilggidi, Xoossaappenne asaappe gidduwan gaannatiyagee Yesuusa xalaala gidiyogaa Geeshsha Maxaafay tamaarissiyogaa eriis. (1 Ximootiyoosa 2:5) Hegaappe denddidaagan, geeshshatu baggaara Xoossaa woossana koshshees giya Kaatoliketu timirttiya siriyogaa doommiis.

 Ziwinggeli ayyo layttay 30 heera gidido wode, kaseegaappe aaruwan tumaa minttidi koyiis. Shin I he wode, Awurooppaa biittati Xaaliya biittaa haaranawu olettiyo olan, wotaaddarata haymaanootiyabaa tamaarissiyagaa gididikka oottiis. I 1515n Maarenyano olaa wode, Kaatoliketi shaꞌan qoodettiya hara Kaatoliketa woriyogaa ba ayfiyan beꞌiis. Ziwinggeli amarida layttaappe guyyiyan, Giriiketto Geeshsha Maxaafaa kushiyan xaafiis, ubba appe dariya baggaa ba qofan hassayees. I 1519n, polotikan haariyageeti uttiyo soho gidida Zuurike kataman, Siwizerlandden deꞌees. I yan deꞌiyo wode, Kaatolike Woosa Keettay Geeshsha Maxaafan baynnabaa tamaarissiyogaa aggana koshshiyogaa eriis. Harati hegaa ammananaadan I waati maaddana danddayii?

 Ziwinggeli asay Geeshsha Maxaafaa tumaa siyikko, haymaanooteti tamaarissiyo wordduwa ixxana giidi qoppiis. I Zuuriken erettida Grosmunistter woosa keettan qeese gididi doorettido gishshawu, xalatettan tamaarissiyogaa doommiis. Qassi Kaatolike qeeseti daro xeetu layttawu goꞌettido Laatiin lekshineerii b giyo xuufiyappe nabbabiyogaa aggiis. I ubba Geeshsha Maxaafaa doomettaappe wurssettaa gakkanaashin shemppuwan shemppuwan nabbabidi tamaarissiis. I issi xiqisiya xeelliyagan Woosa Keettaa Aawati qonccissido qofaa goꞌettiyogaa aggidi, Geeshsha Maxaafay qonccissiyobaa kaalliis. I hegaadan oottidoy akeekanawu metiya xiqiseta, metenna xiqiseta goꞌettidi qonccissiyogaana.—2 Ximootiyoosa 3:16.

 Ziwinggeli tamaarissiyo wode, Geeshsha Maxaafay demissiyo goꞌꞌaa minttidi qonccissiis. I Geeshsha Maxaafay yootiyo kandduwa maarata tamaarissiis, hegaadankka, Yesuusa aayee Mayraamissi goynniyogee, geeshshata woossiyogee, nagaray atto geetettanaadan miishshaa qanxxiyogee, qassi qeeseti kandduwaban moorettidoogee bala gidiyogaa tamaarissiis. Yaatin asay hegaa siyidi woygidee? Amaridaageeti A koyro timirttiya siyi simmidi, “Nuuni hagaa malabaa mule siyi erokko” yaagidosona. Ziwinggeli Kaatolike woosa keettan tamaarissiyo asatubaa issi taarikiya xaafee hagaadan giis: “Qeeseti aynne erennaagaappenne moorettida eta kandduwappe denddidaagan woosa keettaa biyogaa aggidaageeti haꞌꞌi simmidosona.”

 Kaatolike qeeseti 1522n, asay woosa keettaa timirttiyara eqettiya aybanne oottennaadan diggana mala polotikan sunttay deꞌiyogeetuyyo yootidosona. Hegaappe denddidaagan, Ziwinggeli Woosa Keettaa timirttiyappe dummatiyabaa tamaarissees giidi A mooranchcha giidosona. I ba ammaniyobaa agganawu koyibeenna gishshawu, Kaatolike qeese gidiyogaa aggiis.

 Ziwinggeli qeese gidiyogaa aggidaba gidikkonne, minnidi sabbakiyogaanne ba ammaniyobaa haratussi yootiyogaa aggibeenna. I sabbakiyogan erettida asa gidiis, qassi hegee Zuurike polotikaa sunttati A xoqqu ootti xeellanaadan oottiis. Hegee I Zuuriken haymaanootiyara gayttidabaa laammanaadan maaddiis. Leemisuwawu, 1523n, haymaanooteti Geeshsha Maxaafan baynnabaa tamaarissiyogee higgiyan digettidaba gidanaadan Zuurike pirdda keettaa daannata ammanttiis. Qassi 1524n, eeqawu goynniyogeekka higgiyan digettanaadan ammanttiis. Daannati, heeraa sabaaketinne asay issippe gididi, yarshshiyo sohota, eeqata, misiletanne beniba giyo buqurata darosan xayssidosona. Ziwinggil—Godis Armid Profet giyo maxaafay hagaadan gees: “Vaykinggeta giyogeeti haymaanote keettata bonqqido wodiyanappe attin, Arshsho Bagga Woosa Keettaa hegaa mala eriiddi oottido bashshay mule gakki erenna.” I 1525n, woosa keettaa aqo gidida keettata hosppitaale oottanaadan, qassi manakuseti ekkiyogaanne geliyogaa diggiyogee attanaadan oottana mala sunttata denttettiis. Qassi Qurbbaaniya ekkiyogee attidi, Geeshsha Maxaafay yootiyogaadan metenna hanotan hegaa bonchchanaadankka yootiis. (1 Qoronttoosa 11:23-25) Taarikiya eranchchati, Ziwinggeli oottidobay Zuuriken deꞌiya haymaanootiya kaalettiyageetinne polotikaa sunttati hashetanaadan oottidoogaa, qassi haymaanootiyara gayttidabay laamettanaadaaninne ooratta Protisttantte haymaanootee doommanaadan ogiya giigissidoogaa yootoosona.

 Ziwinggeli oottido ooso ubbaappe gitabay I Geeshsha Maxaafaa birshshidoogaa. I 1525 heeran Giriike Septtujent qassi Laatin Vulgat giyo xuufeta gujjin, Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido Ibraysxxenne Giriike qaalaappe birshshiyageetuura issippe oottiis. Eti goꞌettiyo ogee aynne wayssennaagaa. Issi xiqisiya koyro xaafettido qaalaaninne erettida hara birshshettatun nabbaboosona. Yaatidi, xiqisiya birshshettay aybakko tobbidi kuuyidobaa xaafoosona. Xoossaa Qaalaa qonccissanawunne birshshanawu eti oottido oosoy wuridi, 1531n Zuurike Geeshsha Maxaafaa geetettiya issi shaahoy attamettiis.

 Ziwinggeli loꞌꞌobaa oottikkonne haratu haymaanootiya bonchchennanne makkalanchcha asa. Leemisuwawu, I guutta naati haattan muukettana koshshees giidi tamaarissiyobaa eqettida Anabapttist giyogeeta qohiyogan, 1525n eta bolli metoy gakkanaadan oottiis. Naata haattan muukkiyoogaa eqettiya ooninne hayqqanaadan guyyeppe pirdda keettay pirddido wode, hegee likke gidenna gibeenna. Asay ubbay ooratta haymaanootiya ekkanaadan wotaaddarata goꞌettidi wolqqanttanaadan I polotikaa sunttata minttettiis. Gidikkokka, Siwizerlandden Kaatolike haymaanootiya mintti kaalliya heeratun deꞌiya daroti A qofaa maayibookkona. Hegee olay denddanaadan oottiis. Ziwinggeli Zuurike wotaaddaratuura olaa dembbaa biidi, awu layttay 47 gidido wode yan hayqqiis.

 Hulddirik Ziwinggeli taarikiyan erettiyabaa oottidaba gidikkonne, Protesttantte haymaanootiya doommida, Marttin Luteraagaadaaninne Jon Kalvinaagaadan erettida asa gidenna. Ziwinggeli Roma Kaatolike woosa keettay tamaarissiyobaa Luteraagaappe aaruwan eqettiis, qassi hegee asay Kalvini yootiyobaa siyanaadan hanotaa injjeyiis. I ooratta haymaanootiya doomissida Heezzantto Asa geetettidoy hegaassa.

 Ziwinggeli loꞌꞌobaakka iitabaakka oottidi kanttiis. I ba ammaniyobaa daro asay siyanaadan oottanawu polotikan geliisinne olaa kaafiis. Hegaadan oottiyogan, polotikan gelennan ixxida, qassi bana kaalliyageeti bantta morkketa woranaadan gidennan siiqanaadan tamaarissida Yesuus Kiristtoosa leemisuwa kaallibeenna.—Maatiyosa 5:43, 44; Yohaannisa 6:14, 15.

 Gidikkonne, Ziwinggeli ba eridobaa haratussi yootanawu murttida, minnidi Geeshsha Maxaafaa xannaꞌida asa. I daro Geeshsha Maxaafaa tumaa akeekiis, qassi haratikka yaatanaadan maaddiis.