Aawati Bantta Attuma Naatuura Dabbotaa Waati Minttana Danddayiyoonaa?

“ABBAA, neeni hagaa ubbaa waata eradii?” Ne naˈay hagaadan nena oychchi erii? I yaagiyo wode, neeni awu aawa gidiyo gishshawu ufayttennan aggakka. SHin ne naˈay hegaappekka aadhdhidi, ne zoridoogaadan oottidi goˈettiyo wode, neeni keehi ufayttiyoogee attenna. *—Leemiso 23:15, 24.

SHin daro layttay aadhdhi simminkka, ne naˈay kaseegaadan nena nashshii? Woy kaseegaadan nashshiyoogaa aggidaba milatii? Naatettaappe doommidi gasttana gakkanaashin neeni ne naˈaara dabbotaa waata minttana danddayay? Ane koyro hegaara gayttidaagan aawata metiya allaalleta beˈoos.

Meeze Gidida Heezzu Metota

1. WODIYAA XAYIYOOGAA: Daro biittan, so asawu koshshiyaabaa kunttanawu oottiyaageeti darotoo aawata. Hegaappe denddidaagan, gallassaa giddon eti daro wodiyaa son deˈokkona. Issi issi heeran qassi aawati bantta naatuura guutta wode xallaa aattoosona. Leemisuwawu, Paranssayen mata wode xannaˈidobay bessiyoogaadan, he biittan aawati issi gallassan 12ppe guuxxiya daqiiqaa bantta naatuura aattoosona.

QOPPANA BESSIYAABAA: Ne naˈaara ay keena wodiyaa issippe aattay? Kaalliya issi woy naaˈˈu saaminttan, gallassaa giddon ne naˈaara issippe aattiyo wodee ay keenakko xaafana danddayaasa. Hegee ay keenakko erada neeni garamettennan aggakka.

2. LOˈˈO LEEMISO GIDIYA URI BAYNNAAGAA: Issi issi attuma asay naatettan bantta aawatuura wodiyaa issippe aattibookkona. Paranssayen deˈiya ZHan Mare, “Ta aawaara daro wodiyaa atti erokko” yaagiis. Hegee ZHan Mara waati qohidee? I, “Hegee mule qoppabeenna ogiyan tana qohiis. Leemisuwawu, ta attuma naatuura ulobaa haasayanawu metootays” yaagiis. Hara baggaara qassi, issi issi attumaageeti bantta aawata loytti erikkonne, eta dabbotay loˈˈo gidenna. Layttay 43 gidido Filipi hagaadan giis: “Ta aaway tana siiqiyoogaa yooti erenna. Hegaappe denddidaagan, taanikka ta attuma naˈaa siiqiyoogaa yootanawu keehi baaxetaas.”

QOPPANA BESSIYAABAA: Neeni ne naˈaa oyqqiyo hanotan ne aaway nena oyqqido ogiyaa kaallay? Neeni ne aawaa loˈˈo woy iita leemisuwaa kaalliyoogaa akeekadii? Gidikko, ayba ogiyan?

3. LOˈˈO ZORIIYAA DEMMENNAAGAA: Issi issi biittan asay, naata dichchiyoogan aawatu maadoy keehi koshshenna giidi qoppees. Arggo Awurooppan diccida Luki, “Taani diccido heeran, naata dichchiyoogee machchee oosodan xeelettees” yaagiis. Hara wogatun qassi, aawati naata mintti seeriyoogaappe attin haraba oottokkona. Leemisuwawu, ZHorzhi Afirkka biittan dicciis. I hagaadan giis: “Nu wogan aawati naatuura kaaˈikko, naati eta bonchchokkona giidi asay qoppees; hegaa gishshawu naatuura kaaˈokkona. Hegaappe denddidaagan, ta naˈaara kaaˈanawu darotoo metootays.”

QOPPANA BESSIYAABAA: Intte heeran aawati ay oottanaadan koyettii? Naata dichchiyoogee macca asa oosodan odettii? Aawati bantta attuma naata siiqiyoogaa etawu ubbatoo yootiyoonaayye, hegee aawati oottana koshshennaba giidi asay qoppii?

Neeni aawa gidikko, qassi hageetuppe issi metoy nena gakkikko, ay oottana danddayay? Hagaappe kaallidi deˈiya qofaa akeeka.

Ne Naˈay Naatettan Deˈishin Doomma

Attuma naati yelettoosappe doommidi bantta aawaa milatanawu koyiyaaba milatees. Yaatiyo gishshawu, I nena loytti eranaadan aara wodiyaa aatta. Hegawu ay oottanawu danddayay? Qassi aara issippe aattiyo wodiyaa awude demmana danddayay?

Danddayettiyo wode ubban, ubba galla oottiyoobaa ne naˈaara issippe ootta. Leemisuwawu, neeni so giddon oottiyo wode ne naˈaykka maaddanaadan ootta. Keettaa pittiyo wode awukka guutta puxa woy emeren bulˈˈiyo wode awukka guutta shalkkiyaa imma. I nashshiyoonne baassi leemiso oottidi xeelliyo ba aawaara oottiyoogan ufayttanaagee erettidaagaa! Hegee neeni oosuwaa eesuwan wurssennaadan oottikkokka, intte giddon deˈiya dabbotaa minttees; qassi oosuwaa oottiyoogaa I meezetanaadan maaddees. Daro wodiyaappe kase, Geeshsha Maxaafay aawati naatuura issi issibaa oottanaadan, qassi he wodiyan etaara haasayanaadaaninne eta tamaarissanaadan minttettiis. (Zaarettido Wogaa 6:6-9) He zoree haˈˈikka keehi maaddees.

Ne naˈaara issippe oottiyoogaa xalla gidennan, aara kaaˈanawukka wodiyaa bazza. Aawati bantta naatuura kaaˈiyoogee naati banttaban ufayttanaadaaninne oorattabaa oottanawu koyanaadan maaddees.

Aaway naˈaara kaaˈiyoogee keehi koshshiyo hara gaasoykka deˈees. Mishel Fiza giyo pilggiyaagee, “Issi naˈay ba aawaara ulobaa haasayiyoy eti loytti kaaˈiyo wodiyaanaa” yaagiis. Eti kaaˈiyo wode, aaway ba naˈaa siiqiyoogaa yootiyoobaaninne oottiyooban qonccissees. Yaatiyoogan, siiqiyoogaa waati bessanaakkokka ba naˈaa tamaarissees. Jarmmane biittan deˈiya Anddire giyo aaway, “Ta naˈay guuttatettan deˈiyo wode nuuni darotoo issippe kaaˈoos. Taani A qoommiyo wode, ikka tana siiqiyoogaa waati bessanaakko meezetiis” yaagiis.

Naati xiskkana haniyo saateekka, aaway ba naˈaara siiquwaa minttiyo wode. Ubbatoo awu issi taarikiyaa nabbaba; qassi he galla bana ufayssidabaanne qofissidabaa I yootiyo wode ezgga. Neeni yaatiyaaba gidikko, dicciyo wode I ubbatoo nenaara haasayanawu metootenna.

Inttena Naaˈˈaakka Ufayssiyaabaa Oottiyoogaa Aggoppite

Issi issi attuma galddoti aaway etaara haasayanawu koyiyo wode, eti haasayanawu koyennaba milatana danddayoosona. Ne naˈay ne oyshaa zaaranawu koyennaba milatikko, I nenaara aybanne haasayanawu koyennabadan qoppoppa. Neeni I koyiyo ogiyan haasayissanawu malikko, ba wozanaabaa yootana danddayees.

Paranssayen deˈiya ZHaki, ba naˈaa ZHeromaara haasayanawu issi issitoo metootiis. SHin I ba naˈay haasayanaadan giddiyoogaappe, kuwaasiyaa aara kaaˈiyoogan, I koyiyoobaa issippe oottiis. ZHaki hagaadan giis: “Kuwaasiyaa kaaˈi simmidi, maatan uttidi guutta wodiyaa shemppoos. He wode darotoo, ta naˈay bawu siyettiyaabaa yootees. He wode nuuni nurkka deˈiyo gishshawu, dumma lagge gidida.”

Ne naˈay ispporttiyaa dosennaba gidikko shin? Anddiree ba naˈaara xoolinttiyaa xeelliyo wodiyaa hassayees. Hagaadan giis: “Nuuni omarssan karee meeggikkokka oydiyaa kessi uttoos. Yaatidi, hoˈˈiya maayuwaa maayidi, shayiyaa uyiiddi, qamman saluwaa xeelloos. Xeelliiddi, xoolintteta Medhdhidaagaabaa haasayoos. Nuna qofissiyaabaanne ufayssiyaabaakka haasayoos. Nuuni haasayennabi baawa gaana danddayays.”—Isiyaasa 40:25, 26.

Ne naˈay dosiyoobaappe issi issibaa neeni oottana koyennaba gidikko shin? Yaanikko, ne koyennabaa oottiyoogee koshshana danddayees. (Piliphphisiyuusa 2:4) Tohossa Afirkkan deˈiya Iyani hagaadan giis: “Taani ta naˈay Vooni dosiyoogaappe aaruwan ispporttiyaa dosays. I qassi horophphilliyaanne kompputeriyaa dosees. Yaatiyo gishshawu, horophphilleti paallishin beˈanaadan A efiyoogaaninne kompputeriyan horophphilliyaa laaggiyo kaassaa aara kaaˈiyoogan hegaa taanikka dosanawu malaas. Vooni bawu siyettiyaabaa tanaara haasayanawu koyidoy nuuni ufayssiyaabaa issippe oottiyo gishshataassa gidennan aggenna.”

Ne Naˈay Baban Ufayttanaadan Maadda

Ne naˈay guuttatettan deˈiiddi issi oorattabaa oottiyo wode, “Beˈa, Abbaa, beˈa!” gi erii? I haˈˈi galddo gidikko, hegaadan oottennan aggana danddayikkokka, I gasttiyo wode neeni aban ufayttiyoogaa erana bessees.

Xoossaa Yihooway ba naatuppe issuwawu oottidobaa akeeka. Yesuusi ba deˈuwan ootti erenna oorattabaa saˈan oottanawu giigettido wode, Xoossay, “Taani siiqiyo ta Na7ai, tana ufaissiyaagee hagaa” yaagidi A siiqiyoogaa qonccissiis. (Maatiyoosa 3:17; 5:48) Neeni ne naˈaa seerananne tamaarissana koshshiyoogee tuma. (Efisoona 6:4) SHin I haasayidonne oottido loˈˈobawu A galatana danddayiyo ogeta neeni koyana bessees.

Issi issi attuma asay nashshiyoogaanne siiqiyoogaa yootanawu metootees. Geella eti diccidoy loˈˈo oosuwaappe aaruwan balaa qoriya keettaana gidana danddayees. Ne hanotaykka hegaa mala gidikko, ne naˈay baban ufayttanaadan maaddanawu neeni baaxetana koshshees. Hegaadan waata oottana danddayay? Qommoora abay odettido Luki, darotoo so giddo oosuwaa layttay 15 gidido ba naˈaa, Manuˈelaara issippe oottees. Luki hagaadan giis: “Issi issitoo Manuˈeli issibaa barkka oottanaadaaninne maadoy koshshiyo wode tawu yootanaadan odays. Darotoo I barkka oottidi polees. Hegaadan barkka oottiyo wode, I baban ufayttees. I oottidi poliyo wode taani A galatays. Qassi I qoppidoogaadan awu hanenna wodekka, A daafurawu A nashshays.”

Ne naˈay gitabaa halchchidi hegaa polanaadan maaddiyoogankka baban ufayttanaadan A maaddana danddayaasa. Ne naˈay ba halchchidobaa neeni qoppido wodiyan polana xayikko shin? Woy I halchchidobay iita gidana xayikkokka, neeni awu qoppidoogaappe dummatikko shin? Hegaadan gidikko, neeni appe naagiyoobaa zaarettada qoppana koshshennan aggenna. Qommoora abay odettido ZHaki hagaadan giis: “Ta naˈay polana danddayiyoobaa halchchanaadan maaddanawu malays. SHin hegee I oottanaadan taani koyiyooba xalla gidennan, ikka oottanawu koyiyooba gidiyoogaa akeekanawu malays. Yaatada, I ba halchchidobaa ba danddayido wodiyan polana koshshiyoogaa hassayays.” Neeni ne naˈaa qofaa siyiyaabaa, I oottidobawu nashshiyaaba, qassi ba balaa giigissanaadan minttettiyaaba gidikko, I ba halchchidobaa polanaadan maaddana danddayaasa.

Issi issitoo intte maayettennan aggana danddayiyoogee tuma. SHin wodeppe, ne naˈay nenaara siiquwan deˈanawu koyiyoogee attenna. Woni bana keehi maaddida uraara siiquwan deˈanawu koyennay oonee?

[Tohossa qofata]