SHemppuwaa Tammanne Heezza

Deˈuwaa Xoossaagaa Mala Ogiyan Xeelliyoogaa

Xoossay deˈuwaa aybidan xeellii?

SHahaaraa kesissiyoogaa Xoossay aybidan xeellii?

Nuuni deˈuwaa bonchchiyoogaa waatidi bessiyoo?

1. Deˈoy deˈiyooba ubbaa medhdhidaagee oonee?

HANANABAA yootiya Ermmaasi: ‘GODAY tumu Xoossaa; i deˈo Xoossaa’ yaagiis. (Ermmaasa 10:10) Hegaa bollikka, Xoossaa Yihooway deˈoy deˈiyooba ubbaa Medhdhidaagaa. Saluwan deˈiya ayyaana meretati: “Ubbabaa neeni medhdhadasa; qassi ubbabaikka neeni koyidoogaadan haniisinne de7⁠iis” yaagidosona. (Ajjuutaa 4:11) Kawuwaa Daawiti Yihoowa sabbiyo yettan: “De7⁠uwaa pulttoi ne achchan de7⁠ees” yaagiis. (Mazamure 36:9) Hegaa gishshau, deˈoy Xoossaa imota.

2. Xoossay nuuni deˈuwan deˈanaadan koshshiyaabaa ay ay immidee?

² Yihooway nu deˈuwaassi koshshiyaabaakka immees. (Oosuwaa 17:28) I nuussi maanau qumaa, uyanau haattaa, shemppanau carkkuwaanne deˈanau biittaa immiis. (Oosuwaa 14:15-17) Yihooway deˈoy ufayssiyaagaa gidanaadan hegaadan oottiis. SHin deˈuwan kumetta ufayssaa demmanau, nuuni Xoossaa higgiyaa tamaaridi hegau azazettana koshshees.—Isiyaasa 48:17, 18.

DEˈUWAU BONCHCHUWAA BESSIYOOGAA

3. Qaayeeli Aabeela woridoogan Yihoowau aybi siyettidee?

³ Xoossay nuuni nuugaakka gido haratu deˈuwaa bonchchana mala koyees. Leemisuwau, beni Addaamenne Hewaani wode, eta naˈay Qaayeeli ba kaalo ishaa Aabeela bolli keehippe yiillotiis. Yiilloy a iita nagaran yeggana danddayiyoogaa yootidi, Yihooway Qaayeela seeriis. Qaayeeli he seeraa sheneho giis. I ‘ba ishaa Aabeela bolli denddinne a wori aggiis.’ (Doomettaabaa 4:3-8)  Qaayeeli ba ishaa worido gishshau, Yihooway a qaxxayiis.—Doomettaabaa 4:9-11.

4. Xoossay Muuse higgiyan, deˈuwaa xeellanau bessiya ogiyaa waatidi qonccissidee?

⁴ SHaˈan qoodettiya layttatuppe guyyiyan, Yihooway Israaˈeeleti bana ufayssiya ogiyan haggaazanaadan etassi higgiyaa immiis. He higgee hananabaa yootiya Muuse baggaara imettido gishshau, issitoo issitoo Muuse higgiyaa geetettidikka xeegettees. Muuse higgiyaappe issoy: “Asa woroppa” yaagees. (Zaarettido Wogaa 5:17) Israaˈeeletussi hegee, Xoossay asaa deˈuwaa xoqqu oottidi xeelliyoogaanne asaykka haratu deˈuwaa xoqqu oottidi xeellana bessiyoogaa qonccissiis.

5. SHahaaraa kesissiyoogaa aybidan xeellana bessii?

⁵ Yelettibeenna naˈa deˈuwaashin woygana danddayettii? Muuse higgee bessiyoogaadan ba aayee uluwan deˈiya naˈi hayqqanaadan oottiyoogee bala. Ubba hegaa mala deˈoykka Yihoowayyo alˈˈo. (Kessaabaa 21:22, 23; Mazamure 127:3) Hegaa giyoogee shahaaraa kesissiyoogee nagara giyoogaa.

6. Nu mala asaa nuuni ixxana bessennay aybissee?

⁶ Deˈuwaa bonchchiyoogee, nu mala asaa deˈuwaa bessiyaagaadan xeelliyoogaakka gujjees. Geeshsha Maxaafay: “Ba ishaa ixxiya ooninne shemppo woridaagaa; qassi shemppo woridaagan merinaa de7⁠oi bainnaagaa intte ereeta” yaagees. (1 Yohaannisa 3:15) Nuuni merinau deˈana koyiyaaba gidikko, nu mala asaa ixxiyo ayba hanotanne nu wozanaappe xayssana bessees; hegeekka darotoo dano oosuwau gaasoy ixuwaa gidiyo gishshataassa. (1 Yohaannisa 3:11, 12) Nuuni issoy issuwaa siiqiyoogaa tamaarana koshshees.

7. Deˈuwaa bonchchennaagaa bessiya meezetuppe amaridaageeti awugeetee?

⁷ Nu huuphe deˈuwaa bonchchiyoogaa xeelliyaagan shin, woygana danddayettii? Asay hayqqanau koyennaagee erettidaba; shin amaridaageeti ufayttiyoobau giidi hayquwaa kaalettiyaabaa oottoosona. Leemisuwau, daroti ufayssa demmanau giidi tambbuwaa cuwayoosona, gaayyiyaa sarbboosona woy jallissiya xaliyaa goˈettoosona. Hegeeta malatiyaabati goˈettiya asaa bolli qohuwaa gattoosona; ubba darotoo woroosona. Hegeeta meeze  ootti goˈettiya uri deˈuwaa geeshshabadan xeellenna. Hegaa mala oosoy Xoossaa xeelan tunaba. (Roome 6:19; 12:1; 2 Qoronttoosa 7:1) Nu haggaazoy Xoossan ekettiyaagaa gidana mala, hegaa mala oosuwaa aggana bessees. Hegaadan oottiyoogee deexxiyaaba gidikkonne, Yihooway nuussi koshshiya maaduwaa immana danddayees. Qassi nu deˈuwaa appe ekkido alˈˈo imotadan xeellanau nuuni oottiyo baaxiyaa nashshees.

8. Nuuni qoho gattiyaabaappe naagettanau bessiyoy aybissee?

⁸ Nuuni deˈuwaa bonchchiyaageeta gidikko, nuna qohana danddayiyaabaappe naagettoos. SHeneho giyaageeta gidokko, qassi ufayttiyoobaa koshshan hayquwaa kaalettiyaabaa oottokko. Kaamiyaa naagettidi laaggoos; qassi hanttaara woykko daafan yeggiya ispporttiyaa oottokko. (Mazamure 11:5) Xoossay beni wode, Israaˈeeletussi immido higgiyan: “Ooratta keettaa keexxiyo wode, xoqqa kaaraappe asi kunddi haiqqin ne oishettennaadan, zemppidi attiyoogaa giigissa” yaagiis. (Zaarettido Wogaa 22:8) He higgiyan deˈiya baaso siraataara moggottiya ogiyan, issi uri xubetti kunddidi keehi qohettenna mala, ne darkkuwan daarinchchan olli deˈikko a doonaa loyttada kamma. Neeyyo kaamee deˈiyaaba gidikko, laaggishin qoho gattennaagaa shaakkada era. Ne keettaa yuushuwan deˈiyaabay woy ne kaamee, hara ura bolli qoho gattennaadan naagetta.

9. Nuuni deˈuwaa bonchchiyaageeta gidikko, mehiyaanne doˈaa waatidi oyqqiyoo?

⁹ Mehe woy doˈa deˈo xeelliyaaganshin, woygana danddayettii? Hegeetu deˈoykka Medhdhidaagau geeshsha. Miyoobaanne maayiyoobaa demmanau woykko qohuwaappe naagettanau, mehiyaa woy doˈaa woriyoogaa Xoossay diggenna. (Doomettaabaa 3:21; 9:3; Kessaabaa 21:28) Gidikkonne, mehiyau woykko doˈau qareta xayiyoogeenne coo kaassau eta woriyoogee bala; hegee deˈuwaa geeshshatettaa bonchchennaagaa bessiyaaba.—Leemiso 12:10.

SUUTTAU BONCHCHUWAA BESSIYOOGAA

10. Deˈoy suuttaara gayttidaagaa gidiyoogaa Xoossay waatidi qonccissidee?

¹⁰ Qaayeeli ba ishaa Aabeela wori simmin, Yihooway Qaayeelassi:  “Ne ishaa suuttai biittaappe taakko waassees” yaagiis. (Doomettaabaa 4:10) Xoossay Aabeela suuttaabaa yootiyo wode, i giiddi deˈiyoy a deˈuwaabaa. Qaayeeli Aabeela shemppuwaa worido gishshau, qaxxayettana bessees. Hanotay, Aabeela suuttay pirddaa demmanau Yihoowakko waassiiddi deˈiyoogaa bessees. Deˈoy suuttaara gayttidoogaa bessiyaabay, Nohe wode Bashshaa Haattaappe simminkka qoncciis. Bashshaa Haattaappe kase asay mittaa teeraa, ataakilttiyaanne kattaa xallaa mees. Bashshaa Haattaappe simmin, Yihooway Nohessinne a naatussi: “Taani mokkiya dumma dumma kattata intteyyo immidoogaadankka, paxa de7⁠iya woxxi qaaxxiya mereta ubbai intteyyo quma gidana” yaagiis. Gidikkonne Xoossay hegau zawaa wottiiddi: “SHin biron shemppoora [woy, deˈuwan] de7⁠iya suuttai a giddon de7⁠iyo ashuwaa mooppite” yaagiis. (Doomettaabaa 1:29; 9:3, 4) Yihooway issi meretaa deˈuwaa a suuttaara issi mala oottidi xeelliyoogee qoncce.

11. Xoossay Nohe wodeppe doommidi, suuttaa ayba ogiyan goˈettennaadan diggidee?

¹¹ Nuuni suuttaa bonchchiyoogaa bessiyoy a meennaagaana woykko uyennaagaana. Yihooway etau immido higgiyan Israaˈeeleta azaziiddi: “Israa7⁠eela asaappe . . . ooninne miyo do7a woi kafo shankkatidi worikko, a suuttaa sa7an gussidi, biittaa kammo. . . . Taani Israa7⁠eela asaa, ‘Asho maayida meretaa ubbaa . . . suuttaa mooppite’ yaagaas” yaagiis. (Wogaabaa 17:13, 14) Xoossay 800⁠u gidiya layttaappe kase, mehiyaa suuttaa meennaadan Nohessi koyro immido azazoy he wodiyankka oottiyoogaa aggibeenna. Yihoowa xeelay qoncce: A ashkkarati suuttaa aggidi, mehiyaanne doˈaa ashuwaa maana danddayoosona. Eti suuttaa saˈan gussana bessees; hegee he meretaa deˈuwaa Xoossaassi zaaridi immiyoogaa mala.

12. Geeshsha ayyaanaa baggaara koyro xeetu layttan suuttaa xeelliyaagan imettida, hanno gakkanaashin oottiya azazoy woygiyaagee?

¹² Kiristtaanetussikka hegaa mala azazoy imettiis. Koyro xeetu layttan Yesuusa kaalliyaageetu giddon aawatetta maataa oyqqida kiitettidaageetinne harati, Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya ubbay kaallanau bessiya azazoti awugeetakko qofaa  qachchanau issippe shiiqidosona. Wurssettan qofaa kuuyiiddi: “Eeqassi yarshshidobaa mooppite; suutta uyoppite [“suuttaappe haakkite,” NW]; sulettida [suuttay ashuwaappe gukkibeenna] mehe asho mooppite; shaaramuxoppite. Ha koshshiyaageetuppe attin, hara tooho inttena toossenna mala, nuuninne Geeshsha Ayyaanai yohuwaa maayida” yaagidosona. (Oosuwaa 15:28, 29; 21:25) Yaatiyo gishshau nuuni, ‘suuttaappe haakkana’ bessees. Xoossaa xeelan, nuuni hegaadan oottiyoogee eeqaappenne shaaramuxiyoogaappe haakkiyoogaa keena keehi koshshiyaaba.

13. Suuttaappe haakkanaadan imettida azazoy suutta xapho baggaara suuttaa ekkiyoogaa gujjiyoy aybissakko leemisuwan yoota.

¹³ Suuttaappe haakkanaadan imettida azazoy, suuttaa suutta xapho baggaara ekkiyoogaa gujjii? Ee. Leemisuwau: Issi dottoree mattoyiya ushshaappe haakkana mala neeyyo yootiis giidi qoppoos. Hegaa giyo wode, neeni ushshaa uyiyoogaa xallaappe attin, suutta xapho baggaara a ekkiyoogaappe haakkiyoogaa gujjenna gaanau danddayettii? Hegaadaana gidennaagee qoncce! Hegaattuwaakka, suuttaappe haakkiyoogaa giyoogee, suuttaa ayba ogiyankka nu bollaa giddo gelissennaagaa giyoogaa. Hegaa gishshau, suuttaappe haakkanaadan odettida azazoy, ooninne suutta xapho baggaara nuussi suuttaa immanaadan eeno gookko giyoogaa.

14, 15. Dottoreti suutta xapho baggaara suuttaa ekkana bessiyoogaa issi Kiristtaanessi yootikko, i ay zaaro immana bessii? Aybissi?

¹⁴ Issi Kiristtaanee daafabi gakkin keehi qohettidaba woykko shukettanaadan oottiya harggiyan oyqettidaba gidikkoshin? Dottoreti i suutta ekkana bessees; hegee xayikko hayqqees giidosona yaagidi qoppoos. He Kiristtaanee hayqqana koyennaagee qoncce. Xoossaappe ekkido alˈˈo imota gidida ba deˈuwaa ashshanau, suuttaa bala ogiyan goˈettiyoogaa gujjenna, hara ogiyan xalettana danddayees. I hegaa mala akkamoy deˈiyaaba gidikko koyidi, suuttaa koshshennan akkamettiyo dumma dumma ogetun goˈettana danddayees.

¹⁵ Issi Kiristtaanee ha siraatan guutta wodiyau ba deˈuwaa adussanau giidi Xoossaa higgiyaa kanttanee? Yesuusi: “Ba shemppuwaa ashshana koyiya urai bashshana; shin ba shemppuwaa ta  gishshau bashshiya urai ashshana” yaagiis. (Maatiyoosa 16:25) Nuuni hayqqanau koyokko. SHin Xoossaa higgiyaa kanttidi ha siraatan nu deˈuwaa adussanau malikko, merinaa deˈuwaa xayana danddayoos. Yaatiyo gishshau, Xoossaa higgee suure gidiyoogau nuuyyo deˈiya ammanuwaa minttiyoogee eratetta; nuuni aybiininne hayqqikko Deˈo-Immiyaagee dendduwaa wode nuna hassayidi alˈˈo imota gidida deˈuwaa zaarettidi nuussi immanaagaa ammanettana koshshees.—Yohaannisa 5:28, 29; Ibraawe 11:6

16. Suuttaa xeelliyaagan Xoossaa ashkkarati ay oottanau murttidonaa?

¹⁶ Ha wodiyan Xoossaassi ammanettida ashkkarati, suuttaa xeelliyaagan a azazuwaa kaallanau murttidosona. Eti ayba ogiyaaninne suutta uyokkona woy mookkona. Woy qassi sahettidi akkamettiyo wode suuttaa ekkokkona. * Suuttaa Medhdhidaagee etassi aybippenne aadhdhiya loˈˈobaa eriyoogaa ammanettoosona. Hegaa neenikka ammanay?

SUUTTAA BESSIYAAGAADAN GOˈETTIYO MEXI ISSI OGIYAA

17. Xoossaa Yihoowan ekettiyaagaa gidida, beni wode Israaˈeeleti suuttaa goˈettiyo mexi issi ogee aybee?

¹⁷ Suuttaa goˈettanau bessiya mexi issi ogiyaa Muuse higgee qonccissidi bessiis. Yihooway beni wode Israaˈeeleti baassi goynnanau bessiya ogiyaa xeelliyaagan: “Asho maayida ubbaa de7⁠oi a suuttaa giddon de7⁠ees; suuttaikka . . . nagaraa atto giissiyaagaa  gidiyo gishshau, intte nagaraa atto giissanaadan, taani intteyyo yarshshiyoosaa bollan yarshshanaadan immaas” yaagidi azaziis. (Wogaabaa 17:11) Israaˈeeleti nagaraa oottiyo wode, issi mehe immidinne gayttiyo dunkkaaniyan woy guyyeppe Xoossaa beetamaqidasiyan deˈiya yarshshiyoosan he mehiyaa suuttaappe amaridaagaa yarshshidi atotettaa demmana danddayoosona. Suuttaa goˈettana bessiya mexi issi ogee hegaa mala yarshshuwaa wode goˈettiyoogaa.

18. Yesuusa suuttay gukkidoogan, nuuni ayba goˈˈaanne anjjuwaa demmana danddayiyoo?

¹⁸ Tumu Kiristtaaneti Muuse higgiyaa garssan deˈokkona; yaatiyo gishshau, mehe yarshsho shiishshokkonanne mehiyaa suuttaa yarshshokkona. (Ibraawe 10:1) Gidoppe attin, Israaˈeeleti beni yarshshiyoosaa bolli suuttaa goˈettiyoogee Xoossaa naˈaa Yesuus Kiristtoosa alˈˈo yarshshuwaa malaatees. Nuuni ha maxaafau SHemppuwaa 5n tamaaridoogaadan, Yesuusi ba suuttay yarshsho  gididi gukkanaadan eeno giidi, ba deˈuwaa nuussi immiis. Hegaappe i saluwaa biidi ba gukkida suuttaa waagaa naaˈˈanttennan issitoo Xoossaassi immiis. (Ibraawe 9:11, 12) Hegee nagaraappe atotettaa demmanau baaso gidiisinne nuuni merinaa deˈuwaa demmana danddayiyo ogiyaa dooyiis. (Maatiyoosa 20:28; Yohaannisa 3:16) Suuttaa goˈettiyo he ogee ayba keehi goˈˈiyaabee! (1 PHeexiroosa 1:18, 19) Nuuni atotettaa demmana danddayiyoy gukkida Yesuusa suuttan ammaniyoogaa xallaana.

19. Nuuni ubba asa suuttan ashettennaadan ay oottana bessii?

¹⁹ Xoossaa Yihooway nuuyyo siiquwan immido deˈuwaa imotay ay keena a galatanaadan oottiyaabee! Qassi hegee Yesuusa yarshshuwaa baggaara merinaa deˈuwaa demmiyo injjee deˈiyoogaa haratussi yootanaadan nuna denttettana bessennee? Nu mala asaa deˈuwaassi Xoossaagaadan qoppiyoogee, nuuni mishettidinne wozanappe koyidi hegaa oottanaadan denttettees. (Hizqqeela 3:17-21) Nuuni ha aawatettaa zirxxayidi poliyaaba gidikko, PHauloosaagaadan: “Intteppe issi urai bayikkokka taani hegan gelennaagaa [“a suuttan ashettennaagaa,” NW] hachchi intteyyo geeshshada yootais. Aissi giikko, Xoossai oottanau qoppidobaa ubbaa intteyyo ainne ashshennan yootaas” gaana danddayoos. (Oosuwaa 20:26, 27) Asaassi Xoossaabaanne a halchchuwaabaa yootiyoogee nuuni deˈuwaanne suuttaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa bessiya misee baynna oge.

[Tohossa qofaa]

GEESHSHA MAXAAFAY TAMAARISSIYOOBAA

▪ Deˈoy Xoossaa imota.—Mazamure 36:9; Ajjuutaa 4:11.

▪ Yelettibeenna naˈa deˈoy Xoossaa xeelan alˈˈo gidiyo gishshau, shahaaraa kesissiyoogee bala ooso.—Kessaabaa 21:22, 23; Mazamure 127:3.

▪ Nuuni deˈo qohiyaabaa oottennaagaaninne suuttaa uyennaagan woy meennaagan deˈuwaa bonchchiyoogaa bessoos.—Zaarettido Wogaa 5:17; Oosuwaa 15:28, 29.

[Oyshaa]

 [Sinttaa 126n diya misiliyaa]

NUUNI DEˈUWAA BONCHCHIYOOGAA BESSIYOY

▪ yelettibeenna naˈa woriyaaba oottennaagaana

▪ nu mala asaa ixxiyoogaa bessiya ayba hanotaanne nu wozanaappe xayssiyoogaana

▪ iita eeshshaa aggiyoogaana

[Sinttaa 131n diya misiliyaa]

Dottoree ushshaappe haakkanaadan neeyyo yootiyaakko, suutta xapho baggaara immiyo ushshaa neeni ekkanau bessii?

[Sinttaa 132n diya misiliyaa]

Neeni deˈuwaanne suuttaa bonchchiyoogaa waatada bessana danddayay?