1, 2. Sameeli Israaꞌeela deriyaassi yootiyo wode yuushuwan deꞌiya hanotay ay malee, qassi eti bantta nagaraappe simmanaadan i maaddana koshshidoy aybissee?

 SAMEELI Israaꞌeelata xeellees. Hananabaa yootiyaagaanne daanna gididi daro layttaa ammanettidi oottida ha bitanee xeegin, eti Gelggala kataman shiiqidosona. Hegee ha wodiyaa qoodaadan Uddufune woy Tamme; qassi bonee geloosappe takkiis. He heeran goshshan deꞌiya gisttee cahaa bessiis. Asay coꞌꞌu giis. Sameeli eta wozanaa waati denttettanee?

² Asay ba hanotay keehi iita gidiyoogaa akeekibeenna. Eti kawo gididi haariya asa sunttanaadan Sameela oychiiddi takkidosona. Yaatiyoogee, eti Yihoowanne i kiittin hananabaa yootiya Sameela kariyoogaa bessiyaaba gidiyoogaa akeekibookkona. Hegee eti Yihooway bantta Kawo gidennaadan ixxidoogaa bessees! Eti bantta nagaraappe simmanaadan Sameeli waati maaddanee?

3, 4. (a) Sameeli ba yelagatettaa wodiyaabaa yootidoy aybissee? (b) Sameeli ammanuwan oottidobay nuna maaddiyoy aybissee?

³ Sameeli shiiqida asawu, “Taani daro de7aasinne cimaas” yaagiis. A puulunttaykka hegee tuma gidiyoogaa bessiyaaba. I gujjidikka, “Taani ta yelagatettaasappe hachchi gakkanaashin inttena kaalettaas” yaagiis. (1 Sam. 11:14, 15; 12:2) Sameeli cimikkokka, ba yelagatettaa wodiyaabaa dogibeenna. I naatettan oottidobaa ubbaa hassayees. I naatettan kuuyidobay ba deꞌo laytta ubban mino ammanoy deꞌiyo, Xoossaa Yihoowayyo aqida asa gidanaadan maaddiis.

⁴ SHin ammaniyoogaanne ammanettiyoogaa aggida asaa  giddon deꞌiyo gishshawu, Sameeli ubba wode ba ammanuwaa minttana koshshees. Nuunikka ammanoy baynna iita alamiyan deꞌiyo gishshawu, nu ammanuwaa minttanawu baaxetana koshshees. (Luqaasa 18:8 nabbaba.) Sameeli oottidobaappe nuuni ay tamaaranaakko ane beꞌoos; shin kasetidi a naatettaabaa beꞌana.

5, 6. Sameeli naatettan deꞌido hanotay hara naatuugaappe waani dummatii, shin i loꞌꞌidi deꞌanaagaa a aawaynne aayyiyaa ammanettidoy aybissee?

⁵ Sameeli naatettan deꞌido hanotay hara naatuugaappe dumma. I xanttaa duuxxidoogaappe guyyiyan takkennan, awu layttay geella heezza gidiyo wode woy hegaappe keehi darennan, eta keettay deꞌiyo Raamappe 32 kilo meetireppe dariyaagaa haakkiya Seelon Yihoowa dunkkaaniyan deꞌiyoogaa doommiis. Elqqaaninne Haanna bantta naꞌay Yihoowayyo dumma oosuwaa oottanaadan, hegeekka ba deꞌo laytta ubban Naaziraawe gididi deꞌanaadan geppidosona. a Hegee a aawaynne a aayyiyaa Sameela aggibayidosona giyoogee?

⁶ CHii, gidenna! Eti bantta naꞌay Seelon loꞌꞌidi deꞌanaagaa eroosona. Qeese Ubbatu Halaqaa Eeli yan oosettiyaabaa kaalliyoogee erettidaagaa; qassi Sameeli Eelaara oottees. Qassi dunkkaaniyaa penggen oottiya daro maccaasatikka deꞌoosona.—Kes. 38:8; Daan. 11:34-40.

7, 8. (a) Layttan layttan, Sameela aawaynne aayyiyaa a siiquwan waati minttettidonaa? (b) Ha wodiyan deꞌiya aawatinne aayeti Sameela aawaappenne aayeeppe ay tamaarana danddayiyoonaa?

⁷ Hegaa bollikka, woossin Xoossay immido, bantta siiqiyo naꞌaa Haannanne Elqqaani mule dogokkona. Haanna Xoossay baayyo attuma naꞌa immikko, deꞌo laytta ubban Ayyo oottana mala immanawu qaalaa gelaasu. Layttan layttan Seelo biyo wode, Sameeli dunkkaaniyan oottiyo wode maayiyo ooratta qoliyaa Haanna awu efawusu. He guutta naꞌay a yelidaageeti yiidi oychiyo wode keehi ufayttiyoogee qoncce. Eti a siiquwan minttettiyo wodenne he dumma sohuwan Yihoowayyo oottiyoogee gita maata gidiyoogaa yootidi a zoriyo wode i keehi ufayttiyoogee erettidaagaa.

⁸ Ha wodiyan deꞌiya aawatinne aayeti Haannippenne Elqqaanappe darobaa tamaarana danddayoosona. Daro aawatinne aayeti bantta naatuyyo asatettan koshshiyaabaa kunttanawu baaxetikkonne etawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttennan aggibayoosona. SHin Sameela aawaynne aayyiyaa ayyaanaabaa kaseyidosona; qassi hegee eta naꞌay dicciyo wode keehi loꞌꞌo asa gidanaadan maaddiis.—Leemiso 22:6 nabbaba.

9, 10. (a) Dunkkaaniyaabaanne he geeshsha sohuwan oottiyoogan yelaga Sameelawu siyettidabaa yoota. (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Sameeli oottiyo oosuwaappe amaridaagee aybee, qassi ha wodiyan deꞌiya yelagati a leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

 ⁹ He naꞌay gitatidi Seelo heeran deꞌiya dereta yuuyidi beꞌiyoogaa qoppa. I deriyaa bollan eqqidi katamaanne zanggaaraa duge xeelliyo wode, Xoossaa dunkkaaniyaa beꞌidi keehi ufayttidoogee qoncce. He dunkkaanee geeshsha soho. b He dunkkaanee Muusee kaalettin 400 gidiya layttappe kase keexettiis; he wode kumetta alamiyan Yihoowayyo goynniyo geeshsha sohoy hegaa xalla.

¹⁰ Sameeli gitatiyo wode he dunkkaaniyaa keehi dosiis. Geeshsha Maxaafay, “Sameeli na7atettan de7iiddi, liinuwaa giyo kiriyaappe dadettida eefuude giyo maayuwaa maayidi, GODAAYYO oottees” yaagees. (1 Sam. 2:18) He qolee Sameeli dunkkaane giddon qeeseta maaddiyoogaa bessiyaaba. Sameeli qeese zare gidana xayikkokka, guuran dunkkaaniyaa dirssaa penggiyaa dooyiyoogaanne ubbatoo cima bitaniyaa Eela maaddiyoogaa gujjin, hara darobaa oottiis. I he maataa xoqqu oottidi xeelliyaaba gidikkokka, guyyeppe a azzanttiyaabay merettiis. Yihoowa keettan wolqqaama nagaray oosettiis.

11, 12. (a) Hofiniininne Piinihaasi nagaraa oottanaadan gaaso gidida waannabay aybee? (b) Hofiniininne Piinihaasi Xoossaa dunkkaaniyan oottido keehi iitabay aybee? (Tohossa qofaakka xeella.)

¹¹ Sameeli naatettan keehi iitabay oosettishin beꞌiis. Eelayyo Hofiniinanne Piinihaasa giyo naaꞌꞌu attuma naati deꞌoosona. Sameeli, “Eela attuma naati iita asata; eti GODAA erokkona” yaagiis. (1 Sam. 2:12) Ha naaꞌꞌu qofay issoy issuwaa kaafees. Ha xiqisiyan “iita asata” geetetti birshshettida Ibraawetto qaalay “pattenna asata” giyoogaa. Hofiniininne Piinihaasi Yihoowa karidosona. Eti a geeshshatettaa maaraa kaallanawu, qassi banttappe koyettiyaabaa oottanawu mule koyibookkona. Hegaa gishshawu, nagaraa oottidosona.

¹² Xoossaa Higgee qeeseti oottiyoobaa yootees; qassi eti a dunkkaaniyan yarshshuwaa waati yarshshanaakkokka yootees. Hegee  higgiyan qonccidoogee bessiyaaba! He yarshshoy asay Xoossaa sinttan geeyanaadan, i eta anjjanawunne kaalettanawu halchidi eta nagaraa atto gaanaassi giigissido ubbabaa bessiyaaba. SHin Hofiniininne Piinihaasi banttanaara oottiya qeeseti yarshshuwaa karanaadan oottidosona. c

13, 14. (a) Dunkkaaniyan oosettiya nagaray ashkke asaa qohennan aggenna giyoy aybissee? (b) Eeli aawa, qassi qeese ubbatu halaqa gidiyo aawatettaa waati polennan aggidee?

¹³ Hegaa mala gita nagaray ubba wode oosettiyoogaa guutta naꞌay Sameeli beꞌidi, keehi dagammiyoogaa qoppa. Ayyaanaaban minettanawu hidootidi he boncho sohuwaa yiida hiyyeesa, ashkkenne naaqettida asati darotoo azzanidi woy yeellatidi simmiyoogaa i beꞌidoogee qoncce. Qassi Hofiniininne Piinihaasi Xoossaa dunkkaaniyaa penggen oottiya issi issi maccaasaara zinꞌꞌiyoogan Xoossaa higgiyaa kanttiyoogankka Yihoowa karidoogaa akeekido wode Sameeli keehi azzanidoogee qoncce. (1 Sam. 2:22) Geella hegaa giigissanawu Eeli issi issibaa oottana giidi i hidootennan aggenna.

¹⁴ Keehi moorettiiddi deꞌiya he hanotaa ay asappenne aaruwan giigissana danddayiyay Eela. I qeese ubbatu halaqa gidiyo gishshawu, dunkkaane giddon oosettiyaabay a aawatettaa garssan deꞌees. I eta aawa gidiyo gishshawu ba naata seerana bessees. Eti banttanakka he biittan deꞌiya hara darotakka qohidosona. SHin Eeli aawa, qassi qeese ubbatu halaqa gidiyo aawatettaa kiyibeenna. I eta loytti seeribeenna. (1 Sameela 2:23-25 nabbaba.) I ba naata mintti seerana bessees shin. Eti oottido nagaray eta worissiyaaba!

15. Yihooway Eelassi ay wolqqaama kiitaa kiittidee, qassi Eela soo asay he kiitay odettin waanidonaa?

¹⁵ Hanotay yaa iiti iiti biido gishshawu, sunttay odettibeenna issi “Xoossaa asi” Eelayyo biidi wolqqaama pirddaa kiitaa yootanaadan Yihooway kiittiis. Yihooway Eela, “Neeni ne naata taappe aattada aissi bonchchadii?” yaagiis. Hegaa gishshawu, Eela naati naaꞌꞌaykka issi gallassi hayqqin Eela soo asay keehi kayyottanaagaa, qassi eta zaree qeese gidiyo maataa zaarettidi demmennaagaa Xoossay yootiis. He wolqqaama kiitaa siyidi he keettaa asay laamettanee? He taarikee eti laamettibeennaagaa bessees.—1 Sam. 2:27–3:1.

16. (a) Sameeli dicci dicci biyo wode oottidobaa Geeshsha Maxaafay woygii? (b) Hegee ufayssiyaaba gidennee? Qonccissa.

¹⁶ He iita oosuwan guutta naꞌay Sameeli qohettideeshsha? Ha  taarikee he iitabaa yootikkokka, loꞌꞌobaa, hegeekka Sameeli suure asa gididi diccidoogaakka yootees. Koyro Sameela 2:18y, “Sameeli na7atettan de7iiddi, . . . GODAAYYO oottees” giyoogaa hassaya. Sameeli naatettan deꞌiyo wodekka, Xoossaayyo oottanawu qoppiis. He shemppuwan paydo 21 hara ufayssiyaabaa, “Na7ai Sameeli GODAA sinttan dicciis” yaagidi yootees. I dicci dicci biyo wode, saluwan deꞌiya ba Aawaara awu deꞌiya dabbotay minni minni biis. Yihoowaara hegaa mala mino dabbotaa medhiyoogee iitabaa oottennaadan naagees.

17, 18. (a) Yelaga Kiristtaaneti asay iitabaa oottikkokka, Sameela leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa? (b) Sameeli oottana bessiyaabaa oottidoogaa aybin eriyoo?

¹⁷ Qeese ubbatu halaqaynne a naati nagaraa eriiddi oottiyoogee, Sameelikka ba koyidobaa oottana danddayiyaabadan qoppanaadan oottana danddayees. SHin aawatettay deꞌiyoogeeta gujjin, harati iitabaa oottiyoogee i nagaraa oottanawu qoppanaadan mule denttettibeenna. Ha wodiyan deꞌiya daro yelaga Kiristtaanetikka, harati loꞌꞌo leemiso gidana xayikkonne, Sameela leemisuwaa kaallidi ‘Yihoowa sinttan diccoosona.’

¹⁸ Sameeli Yihoowayyo azazettido gishshawu ay demmidee? Geeshsha Maxaafay, “Na7ai Sameeli GODAA sinttaaninne asaa sinttan dicciisinne sabettiis” yaagees. (1 Sam. 2:26) He wode deꞌiya amarida loꞌꞌo asati Sameela nashshidosona. He naꞌay ammanettidi deꞌido gishshawu Yihoowaykka a nashshiis. Seelon oosettiya iitabaa ubbaa Xoossay xayssanaagaa Sameeli erees; shin hegee awude hananeeshsha giidi i qoppennan aggenna. Gido shin, issi galla qammi he oyshaa zaaruwaa demmiis.

19, 20. (a) Issi galla saꞌay wonttana hanishin Sameelaara gayttidaagan dunkkaaniyan hanidabaa yoota. (b) Sameeli a haasayissiiddi deꞌiyay oonakko waati eridee, qassi i Eela waati xeellidee?

¹⁹ Saꞌay wonttana hanikkokka, biron xumi uttiis; dunkkaaniyan eexxiya xomppeekka liiꞌꞌi liiꞌꞌi gees. Cenggurssi baynna he saatiyan Sameeli issi uri bana xeegiyoogaa siyiis. I bana xeegiday keehi cimanne ayfee galjjido Eela giidi qoppiis. Sameeli denddidi he cima bitaniyaakko ‘woxxi biis.’ Eeli ay koyidaakko eranawu Sameeli mela tohuwan woxxiiddi biyoogaa qoppa. Sameeli Eela bonchuwaaninne kehatettan haasayissiyoogee keehi ufayssiyaaba. Eeli he ubba mooruwaa oottidaba gidikkokka, i qeese ubbatu halaqa gididi Yihoowayyo oottiiddi deꞌees.—1 Sam. 3:2-5.

²⁰ Sameeli Eelayyo, “Neeni xeesin hekko yaas” yaagidi a xiskkuwaappe denttiis. SHin Eeli naꞌaa xeesibeennaagaa yootidi, ‘baada zinꞌꞌa’ yaagiis. SHin zaari zaaridikka hegaadan haniis! Wurssettan, aybi haniiddi deꞌiyaakko Eeli eriis. Yihooway oottanawu qoppidobaa ba asawu ajjuutan woy aymuwan yootiyoogaa aggoosappe daro wodee aadhiis; qassi hegee aybissakko akeekanawu metenna. SHin Eeli Yihooway ha naꞌaa haasayissiiddi deꞌiyoogaa akeekiis! Sameeli simmidi xiskkanaadan Eeli yootidi, Yihooway zaarettidi haasayissiyo wode i woygi zaarana bessiyaakko odiis. Sameeli hegaa siyiis. Sohuwaara, “Sameelaa, Sameelaa” yaagi xeegiyoogaa siyiis. Siyidi, “Yoota; taani ne ashkkarai siyais” yaagiis.—1 Sam. 3:1, 5-10.

21. Ha wodiyan Yihooway yootiyoobaa waati siyana danddayiyoo, qassi hegee keehi koshshiyoy aybissee?

²¹ Wurssettan, Yihooway yootiyoobaa siyiya ashkkari Seelon beettiis. Sameeli ba deꞌo laytta ubban Yihoowa siyiis. Neeni shin Yihooway yootiyoobaa ubbatoo siyay? Hegaadan oottanawu nuuni qamman saluwaappe cenggurssaa siyana giidi naagana bessenna. Ha wodiyan, Yihooway nuna ubba wode haasayissees gaana danddayoos. Xoossay ba Qaalaa Geeshsha Maxaafaa baggaara yootees. Xoossay yootiyoobaa siyiyaabanne hegaa oosuwan peeshshiyaaba gidikko, nu ammanoy minnana. Sameelikka hegaadan oottiis.

22, 23. (a) Sameeli yootanawu koyro yayyidobay guyyeppe waani polettidee? (b) Sameeli waani loꞌꞌo eeshshan erettiya asa gididee?

²² He galla qammi Sameeli Seelon keehi gitabaa beꞌiis; hegeekka i Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagaanne Xoossaa gishshaa haasayiyaagaa gididi Yihoowaara dumma dabbotaa medhiyoogaa doommiis. Eela soo asaa bolli mata wode bashshay gakkanaagaa yootana koshshiyo gishshawu, he naꞌay hegaa yootanawu koyro yayyiis. SHin Sameeli xalidi yootiis; Eelikka Xoossay yootido pirddaa siyiis. Takkennan, Yihooway giidobay ubbay polettiis; hegeekka, Israaꞌeelati Pilisxxeematuura olettanawu kiyidosona; Hofiniininne Piinihaasi  he galla hayqqidosona; qassi Eeli Yihoowa Taabootay omoodettidoogaa siyosaara dagammidi hayqqiis.—1 Sam. 3:10-18; 4:1-18.

²³ SHin Sameeli loꞌꞌo eeshshan erettiya, ammanettidi hananabaa yootiya asa gididi deꞌiis. Geeshsha Maxaafay ‘Sameeli dicciyo wode Yihooway aara deꞌiyoogaa,’ qassi i haasayidobaappe issi qaalinne saꞌan wodhennaadan oottidoogaa yootees.—1 Sameela 3:19 nabbaba.

24. Israaꞌeelati guyyeppe ay kuuyidonaa, qassi hegee wolqqaama nagara gididoy aybissee?

²⁴ Israaꞌeelati Sameela leemisuwaa kaallidi Yihoowayyo ammanettiya derenne mata dabbo gididonaa? CHiikka. Ubba guyyeppe, eti hananabaa yootiya uri banttana ayssanaadan koyennaagaa yootidosona. Eti bantta yuushuwan deꞌiya hara deriyaadan banttana ayssiya kawuwaa koyidosona. Yihooway kaalettin Sameeli eti koyidobaa poliis. SHin eti oottido nagaray ay keena wolqqaamakko Sameeli etawu yootiis. Eti ixxidoy asa gidennan Yihoowa! Hegaa gishshawu, Sameeli asaa Gelggalan shiishshiis.

25, 26. Israaꞌeelati Yihoowa keehi naaqqidoogaa akeekanaadan maaddanawu Sameeli Gelggalan ay oottidee?

²⁵ Sameeli Israaꞌeelata Gelggalan shiishshidi oottiyoobaa ane beꞌoos. He cima bitanee naatettaappe doommidi waani ammanettidi deꞌidaakko babaa etawu yootiis. Yaatidi, “Sameeli GODAAYYO waassiis.” I Yihooway dadaa yeddanaadan woossiis.—1 Sam. 12:17, 18.

²⁶ He iita boniyan ayba dadi wodhanee? Hagaa malabi mule hani erenna! Asay he qofaa siridaba woy Sameela bolli qilliiccidaba gidikko, eti balidoogaa sohuwaara akeekana. Saloy sohuwaara shaaraa dulkki aggiis. Carkkoy goshshan deꞌiya gisttiyaa wozanaa bashshiis. Dadaa gunttay hayttaa tulissees. Wurssettan iray bukkiis. Yaatin, asay waanidee? “Asai ubbai GODAANNE Sameela keehippe yayyiis.” Wurssettan, eta nagaray ay keena wolqqaamakko akeekidosona.—1 Sam. 12:18, 19.

27. Sameelaagaadan ammaniya asaa xeelliyaagan Yihoowawu aybi siyettii?

²⁷ He makkalancha asati wolqqaama nagaraa oottidoogaa akeekanaadan maaddiday Sameela Xoossaa Yihoowappe attin Sameela gidenna. Sameeli naatettaappe cimana gakkanaassi Xoossan ammanettiis. Qassi Yihooway a anjjiis. Yihooway ha wodiyankka laamettibeenna. Sameelaagaadan ammaniyaageeta ha wodiyankka maaddees.