Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

GUJO TIMIRTTIYAA

Banddiraa Bonchuwaa, Dooruwaanne Wotaaddara Oosuwaa Gishshaa Oottiyoobaa

Banddiraa Bonchuwaa, Dooruwaanne Wotaaddara Oosuwaa Gishshaa Oottiyoobaa

Banddiraa bonchuwaa. Banddiraayyo ziggiyoogee woykko bessenna ogiyan a bonchiyoogee darotoo mazamuriyaa yexxiyoogaa gujjees. Yihoowa Markkati hegaa, ashshiyaagee Xoossaa gidennan Deriyaa woykko deriyaa kaalettiyaageeta gidiyoogaa bessiyo hanotadan xeelloosona. (Isiyaasa 43:11; 1 Qoronttoosa 10:14; 1 Yohaannisa 5:21) Hegaa mala kawotuppe issoy beni Baabiloone Kawuwaa Naabukadanaxoora. He wolqqaama kawoy, ba anggaaninne haymaanootiyau mishettiyoogan asay garamettanaadan oottanau gita misiliyaa essidi ba haaro garssan deˈiyaageeti banddiraa mazamuriyaadan muuziqay siyettishin goynnanaadan wolqqanttiis. Heezzu Ibraaweti, Sidiraaqi, Misaaqinne Abddanaagoy hayqo kaalettiyaaba gidikkonne he misiliyau goynnanau ixxis giidosona.—Daaneelaa, shemppuwaa 3.

Taarikiyaa xaafiya Karltten Heyis geetettiya bitanee, nu wodiyan “yelettido biittaa siiqiyo ammanuwau waanna malaataynne goynuwau goˈettiyo waannabay banddiraa. Asay banddiraa ekkidi aadhiyo wode attuma asay qophiyaa denttees; banddiraa bonchuwaassi, xaafiyaageeti danttuwaa xaafoosona; naati mazamuriyaa yexxoosona” yaagidi xaafiis. I gujjidikka, yelettido biittaa siiqiyoogau, Amarkkaa biittan Isiine Oyddan bonchiyoogaa mala “boncho gallassati,” “geeshshatinne gooba asati,” qassi ayyo “goyno keettati” deˈiyoogaa yootiis. Biraazila biittan olaa pirdda keettaa waanna prezddanttee, dere baalaa wode: “Aawaa biittaassi goynniyoogaadan . . . banddiraassikka bonchoy imetteesinne ayyo asay goynnees” yaagiis. Issi wode, Zi Inssaykloppidiya Amarkkaana geetettiya maxaafay “banddiray masqqaliyaadan boncho” yaagiis.

Qommoora odettida inssaykloppidee mata wode, biittaa bonchuwau yexxiyo mazamureti “biittaa siiqiyoogaa qonccissiyoobanne darotoo deriyaa woykko deriyaa ayssiyaageeta Xoossay kaalettanaadaaninne naaganaadan woossiyo woosaa gujjoosona” yaagiis. Yaatiyo gishshau, Yihoowau oottiyaageeti, biittaa bonchuwaassi yexxiyo mazamuriyaanne banddiraa bonchuwaa gujjiya, biittaa siiqiyoogaa bessiya baalata haymaanoote baaladan xeelliyoogee bessiyaaba. Yihoowa Markkatu naati Amarkkan deˈiya timirtte keettatun, banddirau bessenna bonchuwaa immanau woy bantta biittau ammanettidaageeta gidanaadan qaalaa gelanau ixxis giyoogaa xeelliyaagan, Zi Amarkkan Kaaraktter geetettiya maxaafay: “Galla galla oottiyo ha meezeti haymaanootiyaara gayttidaageeta gidiyoogaa pirddau shiiqida allaalletuppe Xoqqa Pirdda Keettay wurssettan maayiis” yaagiis.

WYihoowa asati Geeshsha Maxaafay kaafenna baalatun shaahettennaba gidikkonne, hegaadan oottanau haratussi deˈiya maataa bonchoosona. Eti banddiray issi biittaa malaata gidiyoogaa akeekidi, bessiya bonchuwaa immoosona. Qassi ‘deriyaa heemmiyaageeti Xoossaa ashkkara’ gididi oottiyoogaa akeekoosona. (Roome 13:1-4) Hegaa gishshau, Yihoowa Markkati “kawotuyyoonne sunttatettai de7iyo ubbatuyyo” woossanaadan imettida zoriyaa oosuwan peeshshoosona. Gidikkonne, nuuni hegaadan oottiyoy “nuuni Xoossaa milatiyoogan, geeshshatetta ubban, sarotettaaninne ashkketettan de7ana” koyiyo gishshataassa.—1 Ximootiyoosa 2:2.

Polotikaa dooruwaa. Tumu Kiristtaaneti haratussi deˈiya dooriyo maataa bonchoosona. Eti asay doorennaadan denttettokkona; qassi doorettida sunttatuyyo haarettoosona. Gidikkokka, deretettatu polotika allaalletun mule gelokkona. (Maatiyoosa 22:21; 1 PHeexiroosa 3:16) Dooriyoogee gidde gidido biittatun woykko dooriyoosaa beenna asata keehippe ixxiyo hanotay deˈiyo biittatun issi Kiristtaanee ay oottana koshshii? Sidiraaqi, Misaaqinne Abddanaagoy Duura dembbaa gakkanaashin biidoogaa hassayidi, hegaa mala hanotan deˈiya issi Kiristtaanee a zoriya wozanay diggana xayikko, dooriyo sohuwaa baanau qofaa qachana danddayees. Gidikkonne, i ba gaxatetta equwaa moorennaadan naagettees. Kaallidi deˈiya usuppun baaso siraatata i akeekana koshshees.

  1. Yesuusa kaalliyaageeti ‘saˈaabaa gidokkona.’—Yohaannisa 15:19.

  2. Kiristtaaneti Kiristtoosanne a Kawotettaa kalˈˈatoosona.—Yohaannisa 18:36; 2 Qoronttoosa 5:20.

  3. Kiristtaane gubaaˈee ammanuwan issippetettay deˈiyoogaa; qassi a giddon deˈiyaageeti Kiristtoosaagaa mala siiquwan issippetettaa medhidaageeta.—1 Qoronttoosa 1:10; Qolasiyaasa 3:14.

  4. Sunttettiya issi ura dooriya asi he uri oottiyooban oyshettees.—1 Sameela 8:5, 10-18ninne 1 Ximootiyoosa 5:22n xaafettida qaalati oyqqido baaso siraatata akeeka.

  5. Israaˈeeleti banttana haariya asa koyidoogaa Yihooway bana ixxidobadan xeelliis.—1 Sameela 8:7.

  6. Kiristtaaneti dumma dumma polotikaa xeelay deˈiyo asatuyyo Xoossaa Kawotettaa aysuwaabaa yootiyo wode xalatettan yootana bessees.—Maatiyoosa 24:14; 28:19, 20; Ibraawe 10:35.

Wotaaddaratu oosuwaara gayttida oosuwaa gishshaa oottiyoobaa. Issi issi biittan, wotaaddara oosuwaara gayttida oosuwaa oottanau koyennaageeti hegaara gayttenna hara oosuwaa amarida wodiyau oottanaadan Kawotettay koyees. Hegaa mala allaalliyan kuuyanau koshshiyo wode, nuuni hegaa xeelliyaagan woossanau, kaymida nu mala Kiristtaaniyaara geella hegaa denttidi tobbanaunne hegaappe he allaalliyaa xeelliyaagan nuuni tamaaridobaa baaso oottidi, zoriya wozanaa goˈettiyoogan kuuyana bessees.—Leemiso 2:1-5; Piliphphisiyuusa 4:5.

Xoossaa Qaalay nuuni “deriyaa haariyaageetussinne godatettai de7iyoogeetussi . . . azazettanaunne lo77o ooso ubbaa oottanau giigettanaadan, . . . ashkketettaa . . . bessiyaageeta gidanaadan” yootees. (Tiitu 3:1, 2) Hegaa nu qofan wottidi, kaallidi deˈiya oyshata nuna oychana danddayoos: ‘Taani oottanaadan koyettida wotaaddara oosuwaara gayttibeenna oosuwaa oottiyoogee Kiristtaane gaxatetta equwaa mooriyaabee, woykko worddo haymaanootiyan tana shaalliyaabee?’ (Mikkiyaasa 4:3, 5; 2 Qoronttoosa 6:16, 17) ‘Taani ha oosuwaa oottiyoogee Kiristtaane gidiyoogee kaalettiyo aawatettaa poliyoogee deexxanaadan oottiyaabee, woykko hegaa polennaadan diggiyaabee?’ (Maatiyoosa 28:19, 20; Efisoona 6:4; Ibraawe 10:24, 25) ‘Hara baggaara qassi, hegaa mala oosuwaa oottiyoogee ayyaana oosuwaa aahuwan oottanaadan, ubba kumetta wodiyau haggaazanaadan danddayissiyaabee?’—Ibraawe 6:11, 12.

Issi Kiristtaanee qashettiyoogaappe wotaaddara oosuwaara gayttibeennabaa oottanau akeekan kuuyikko, hara Kiristtaaneti a kuushshaa bonchana bessees. (Roome 14:10) I hegaa mala oosuwaa oottana bessennabaadan qoppiyo wodekka, harati a qofaa bonchana bessees.—1 Qoronttoosa 10:29; 2 Qoronttoosa 1:24.