UNˈˈETTIYOOGAAPPE WOPPAA DEMMA
Unˈˈettiyoogaappe Woppaa Demma
Unˈˈettiyoogaappe woppu gaanawu koyikko, ne bollaa payyatettaabaa, haraatuura gayttiyo wode hanotaabaa, qassi ne halchchotanne deˈuwan neeni kaseyiyoobata, hegeetikka neeni tumu koshshiyaaba oottada xeelliyoobata qoppana koshshees. Ha huuphe yohoy neeni unˈˈettiyoogaa gencca aattanawunne geella guuttaa shemppanawu maaddiya, oosuwan peˈana danddayiya amarida maarata qonccissana.
Issi Gallassaa Deˈuwaabaa Xallaa Qoppa
“Wonttobau hirggoppite; aissi giikko, wonttoi bau hirggana.”—MAATIYOOSA 6:34.
Hegee Woygiyoogee? Galla galla deˈuwawu hirggiyoogee wottin deˈiyaaba. SHin hachchiigaa bolli wonttoogaa gujjada hirggaa yaa darissoppa. Issi gallassaa deˈuwaabaa xallaa qoppa.
-
Unˈˈettiyoogee hirgganaadan oottana danddayees. Yaatiyo gishshawu hagaa mala: Koyro, issi issi unˈˈoy attennaba gidiyoogaa era. Teqqana danddayennabatussi hirggiyoogee neeni yaa unˈˈettanaadan oottees. Naaˈˈantto, nuuni hirggidoogaadan darotoo hanennaagaa akeeka.
Ne Wolqqaa Keena Oottanawu Halchcha
“Bollappe yiya aadhdhida eratettai . . . [ashkke].”—YAAQOOBA 3:17.
Hegee Woygiyoogee? Bali baynnabay hananaadan qoppoppa. Neeppe woy haratuppe keehi darobaa naagoppa.
-
Ashkke gida, ne wolqqaa keena oottanawu halchcha, qassi neenikka haratikka oottana danddayennabay deˈiyoogaa era. Neeni yaatiyo wode, neenikka haratikka kaseegaadan unˈˈettekketa; qassi metootennan loˈˈo ayfiyaa demmeeta. Qassi ne balan miicca. Issibay moorettiyo wodekka neeni miiccikko, unˈˈettiyoogaappe woppu gaasanne ufayttaasa.
Nena Unˈˈissiyaabata SHaakka Era
“Woppa ayyaani de7iyo [asi] akeekanchcha.”—LEEMISO 17:27.
Hegee Woygiyoogee? Iitabaa qoppiyoogee ne qofaa moorana danddayiyo gishshawu, woppu gaanawu baaxeta.
-
Nena unˈˈissiyaabata shaakka era, qassi waatanaakko qoppa. Leemisuwawu, neeni unˈˈettiyo wode, nena qofissiyaabata, neeyyo siyettiyaabatanne ne eeshshaa akeeka; ubba qassi hegeeta xaafa. Nena unˈˈissiyo wode neeni waaniyaakko loytta eriyoogan, hegaa loyttada eqettana danddayaasa. Qassi nena unˈˈissiyaabata xayssiyo ogeta qoppa. Hegee hanennabaa gidikko, leemisuwawu, issibaa loˈˈo ogiyan oottiyo woy ne wodiyaa maara goˈettiyoogan darin qohettennan attiyo ogiyaa koya.
-
Neeni issibaa xeelliyo ogiyaa laammanawu baaxeta. Nena unˈˈissiyaabati hara ura unˈˈissennan aggana danddayoosona. He dummatettaa gaasoy issibaa xeelliyo ogiyaa gidana danddayees. Ha heezzu qofata beˈa:
-
Issi ura qofay iita gaanawu eesotoppa. Neeni salppiyan eqqidaashin issi uri ne sinttaara gelana danddayees. Izaawu qofay iita gaada neeni qoppikko, yiillotana danddayaasa. Yiillotiyoogaappe, I loˈˈobaa qoppiis gaada ayssi qoppikkii? Ne qofay likke gidana danddayees!
-
Issi hanotan loˈˈobaa qoppa. Dottoriyaakko gelanawu woy horophilliyan baanawu naagaydda gamˈˈiyo saatiyan nabbabiyaaba woy oosoora woy imeyliyaara gayttidabaa xeellashikko, genccana danddayaasa.
-
Ubbatoo keehi koshshiyaabaa qoppa. Nena hagaadan oychcha, ‘Ha metoy wontto woy kaalliya saaminttan keehi koshshiya gita allaalle gidanee?’ Keehi koshshennanne keehi koshshiya allaalliyaa shaakka era.
-
Maaran Mankkan Oottanawu Baaxeta
“Ubbabaikka wogaaninne maaran hano.”—1 QORONTTOOSA 14:40.
Hegee Woygiyoogee? Ne deˈuwan ubbatoo maaran mankkan oottanawu baaxeta.
-
Nuuni amarida hanotan maaran mankkan deˈanawu koyoos. Haganaa sugiyoogee issibaa maaran mankkan oottennaadaaninne unˈˈettanaadan oottana danddayees; qassi daro oosoti polettennaadan oottana danddayees. Ha naaˈˈu qofata mala beˈa.
-
Hanana danddayiya prograamiyaa kessa, qassi hegaa mintta kaalla.
-
Neeni haganaa suganaadan oottiya eeshshata shaakka erada, eta giigissa.
-
Bessiyaagaadan Deˈanawu Baaxeta
“Daafuraaninne carkkuwaa oiqqanau yedettiyoogaa mala jaaman daafuridi demmiyo naa77u kushebaappe, woppan demmiyo issi kushebai darees.” —ERANCHCHAA 4:6.
Hegee Woygiyoogee? Ooso xallawu aqida asati “daafuridi demmiyo naa77u kushebaappe” beettiya goˈˈaa demmennan aggana danddayoosona. Eti oottidoban ufayttanawu wodee woy wolqqay etawu deˈennan aggana danddayees.
-
Oosuwaanne miishshaa bessiyaagaadan xeella. Miishshay dariyoogee keehi ufayttanaadan woy darin unˈˈettennaadan oottees giyoogaa gidenna. Ubba ufayssay xayanaadaaninne unˈˈettanaadan oottees. Eranchchaa 5:12y, “Duree ba duretettaassi ubba wode un77ettidi qoppiyo gishshau, xiskkuwaa xayidi de7ees” yaagees. Hegaa gishshawu, neeyyo deˈiya miishshaappe daruwaa kessoppa.
-
Allaxxanawu wodiyaa bazza. Neeni ufayssiyaabaa oottiyo wode unˈˈettiyoogaappe woppu gaana danddayaasa. SHin televizhiiniyaa xeelliyoogee maaddennan aggana danddayees.
-
Tekinoloojiyaa bessiyaagaadan goˈetta. Imeyliyaa, kiitaa, woy soshiyal miidiyaa saytiyaa ubbatoo xomoosiyoogaappe naagetta. Keehi koshshiyaaba gidana xayikko, ooso saatiyaappe kareera oosuwaara gayttida imeyliyaa xomoosoppa.
Ne Payyatettaa Naaga
“Bollaa minttiyoogee guuttaa go77ees.”—1 XIMOOTIYOOSA 4:8.
Hegee Woygiyoogee? Ubbatoo bollaa minttiyoogee payyatettay loˈˈo gidanaadan oottees.
-
Payyatettawu maaddiyaabaa meeze ootta. Bollaa minttiyoogee neessi loˈˈobay siyettanaadan oottana danddayees; qassi unˈˈissiyaabaa ne bollay loytti eqettanaadan maaddees. Bollawu maaddiya qumaa ma, qassi namisetoppa. Gidiyaagaa keenaa shemppa.
-
Unˈˈettiyoogaa agganawu sijaaraa uyiyoogaa woy jallissiyaabaa goˈettiyoogaanne ushshaa likkiyaappe aattada uyiyoogaa agga. Hegee ne payyatettaa xayssiyoogaaninne ne miishshaa wurssiyoogan neeni yaa unˈˈettanaadan oottana danddayees.
-
Neeni keehi unˈˈettiyaaba gidikko akkamettana koshshees. Neeni akkamettanawu yayyana bessenna.
Kaseyana Bessiyaaba Kaseya
“Keehi koshshiyaabaa shaakkidi erite.”—PILIPHPHISIYUUSA 1:10, NW.
Hegee Woygiyoogee? Neeni kaseyana bessiyaaba loyttada qoppa.
-
Keehi koshshiya oosota kaseyada ne oottanabata xaafa. Hegee neeni keehi koshshiya oosota kaseyada oottanaadaaninne sohuwaara oottana koshshenna oosota, asa ootissanaageeta, woy ubba qassi mule agganaageeta shaakka eranaadan maaddana.
-
Issi saaminttawu, neeni ne wodiyaa waata goˈettidaakko xaafa oyqqa. Yaatada, ne wodiyaa loytta goˈettiyo ogiyaa koya. Neeni ne huuphiyaa loytta naagiyo wode, darin unˈˈettakka.
-
SHemppanawu wodiyaa bazza. Guuttaa shemppiyoogeekka nena gazddissananne darin unˈˈettennaadan oottana danddayees.
Maaduwaa Ekka
“Hirggiyoogee asa ufaissaa diggees; shin shonggaara de7iya haasayai a ufaissees.”—LEEMISO 12:25.
Hegee Woygiyoogee? Harati kehatettaaninne qaretan haasayiyo haasayay nena minttettana danddayees.
-
Ne hanotaa akeekiya uraara tobba. Ne wozanaabaa neeni yootiyo uri neeni hanotaa dummatiya ogiyan xeellanaadan woy ubba qassi neeni qoppennan aggido maaddiyaabaa akeekanaadan maaddana danddayees. Qassi nena qofissiyaabaa issi urawu yootiyoogee neeni woppu gaanaadan oottana danddayees.
-
Maaduwaa oychcha. Issibaa hara uri oottanaadan immana woy amaridabaa maaddanaadan oychchana danddayay?
-
Nenaara oottiya uri ne unˈˈettanaadan oottikko, hanotaa giigissiyo ogiyaa koya. Leemisuwawu, he uri neeyyo aybi siyettanaadan oottiyaakko kehatettaaninne hiillan yootana danddayay? (Leemiso 17:27) Hegee hanennaba gidikko, he uraara kaseegaappe guutta wodiyaa aattana danddayay?
Neessi Xoossaa Kaaletoy Koshshees
“Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti anjjettidaageeta.”—MAATIYOOSA 5:3.
Hegee Woygiyoogee? Nuuni asa gidiyo gishshawu, nuussi koshshiyaabay qumaa, maayuwaanne keettaa xalla gidenna. Nuussi ayyaanaabaykka koshshees. Ufayttanawu, nuuni hegee koshshiyoogaa akeekananne kunttana koshshees.
-
Woosay keehi maaddana danddayees. Xoossay ‘neeyyo qoppiyo gishshawu, nena hirggissiya ubbabaa A bolli olanaadan’ shoobbees. (1 PHeexiroosa 5:7) Woosaynne loˈˈobaa wotti dentti qoppiyoogee neeni sarotettaa demmanaadan maaddana danddayees.—Piliphphisiyuusa 4:6, 7.
-
Neeni Xoossaakko shiiqanaadan maaddiyaabata nabbaba. Ha maxeetiyan odettida maarati, ayyaanaaban nuussi koshshiyaabaa demmanaadan giigida Geeshsha Maxaafaappe ekettidosona. He maarati neeni ‘aadhdhida eranchchanne adussi qoppiyaagaa’ gidanaadankka maaddoosona. (Leemiso 3:21) Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu halchcha. Nabbabiyoogaa doommanawu Leemiso maxaafay loˈˈo gidana danddayees.