1, 2. Kiristtaaneti ubbay loytti qoppana koshshiyo baalay awugee, qassi aybissi?

LAYTTAN layttan bonchiyo baalaabaa qoppiyo wode, neeni eesuwaara hassayiyoogee awugee? Issi biittay naxa kiyido gallassaa mala, he biittaa taarikiyan daro asay bonchiyo gallassaa hassayennan aggakka. SHin, issi biittan layttan layttan bonchettiya, 3,500ppe daro layttau takkida baalaa eray?

² Hegee Paasikaa. He baalay beni Israaˈeelati Gibxxe aylletettaappe kiyidoogaa qonccissees. Hegaa neeni xoqqu oottada xeellana koshshees. Ayssi giikko, hegee nena keehi maaddiyaaba. Neeni, ‘Ayhudati Paasikaa bonchiyaaba gidikkonne, taani Ayhuda gidikke. Yaatin, ha baalaabaa taani qoppana koshshiyoy aybissee?’ gaada qoppana danddayaasa. “Nuuni Paasikaa gallassaa bonchchiyo dorssai, Kiristtoosi yarshshettiis” giya xiqisiyaappe hegaa zaaruwaa demmana danddayaasa. (1 Qor. 5:7) Hegee woygiyoogee? Hegaa zaaruwaa demmanau, nuuni Ayhuda Paasikaabaanne he baalay Kiristtaanetu ubbau odettida azazuwaara waani gayttiyaakko loytti erana koshshees.

3, 4. Koyro Paasikaa baalay bonchettanaappe kase aybi hanidee?

³ Alame yuushuwan deˈiya daro miilooniyan qoodettiya Ayhuda gidenna asay koyro bonchettida Paasikaara gayttidaagan hanidabaa guuttaa erees. Eti hegaa Geeshsha Maxaafan Kessaabaa maxaafan nabbabennan aggokkona woy asay yootin siyennan aggokkona woy qassi hegaa xeelliyaagan giigida pilimiyaa beˈennan aggokkona.

⁴ Israaˈeelati daro layttau Gibxxen aylletettan deˈido wode, Yihooway ba asaa naxa kessidi yeddanaadan Paaroona oychana mala Muusanne a ishaa Aaroona  kiittiis. Otorancha gidida Gibxxe kawoy Israaˈeelata yeddenna gishshau, Yihooway he biittaa daro boshan shociis. Wurssettan, Xoossay Gibxxe biittan deˈiya bayra naata ubbaa woriya tammantta boshaa yeddiis; yeddin Paarooni Israaˈeelata kessidi yeddiis.—Kes. 1:11; 3:9, 10; 5:1, 2; 11:1, 5. 

5. Beni Israaˈeelati naxa kiyanau ay oottana koshshidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁵ SHin, Israaˈeelati naxa kiyanaappe kase ay oottana koshshidee? Wodee Laappune 21/22⁠n guyyeppe Niisaana * geetettida, Ibraaweti Abiiba giyo aginan 1513 K.K. heeraana. Niisaana 14⁠n oottanabau tammantta gallassaappe doommidi giigettanaadan Xoossay Israaˈeelatussi yootiis. Ibraawetu gallassay doommiyoy away wulliyo wode gidiyo gishshau, he gallassay away wulliyo wode doommiis. Niisaana 14⁠n keetta ubban issi dorssa (woy deeshsha) orggiyaa shukkidi, a suuttaappe amaridaagaa ekkidi qoriyaaninne qosilettan tiyana koshshees. (Kes. 12:3-7, 22, 23) So asay dorssaa ashuwaa xiixxidi irshshoy baynna oyttaaranne bonccuwaara maana koshshees. Xoossaa kiitanchay he biittaara aadhidi Gibxxetu bayra naata worana; shin azazettiya Israaˈeelati attana, yaatidi naxa kiyidi baana danddayoosona.—Kes. 12:8-13, 29-32.

6. Israaˈeelati ubbatoo layttan layttan Paasikaa bonchana koshshidoy aybissee?

⁶ Hanidabaykka hegaa; qassi Israaˈeelati naxa kiyido gallassaa hegaappe simmin layttan layttan hassayana koshshees. Xoossay etau, “Ha gallassai intteyyo hassayi hassayi bonchchiyo gallassa gido; intte yeletai ubbai GODAA baalaa bonchchite; hagaa woga oottidi merinau bonchchite” yaagiis. He aginan 14tta gallassaa baalaappe simmin laappun gallassau baalay bonchettana koshshees. Paasikaa gallassay Niisaana 14 gidikkonne, hosppun gallassa baalaukka Paasikaa giya sunttaa goˈettana danddayettees. (Kes. 12:14-17; Luq. 22:1; Yoh. 18:28; 19:14) Ibraaweti layttan layttan bonchana koshshiyo baalatuppe issoy Paasikaa.—2 Odiya 8:13.

7. Wurssettan bonchido Paasikaa wode Yesuusi essido baalay awugee?

⁷ Yesuusinne i kiittidoogeeti Muuse Higgiyaa kaalliya Ayhuda gidiyo gishshau, Paasikaa baalaa layttan layttan bonchidosona. (Maa. 26:17-19) Eti hegaa wurssettan bonchiyo wode, Yesuusi bana kaalliyaageeti hegaappe simmin layttan layttan bonchana koshshiyo ooratta baalaa, hegeekka Godaa Kahuwaa essiis. SHin eti he baalaa ay gallassi bonchana koshshii?

8. Paasikaa baalaabaanne Godaa Kahuwaabaa issi issi asay ay oychana danddayii?

⁸ Yesuusi Paasikaa wurssettan bonchosaara Godaa Kahuwaa essido gishshau, ha ooratta baalay Paasikaa gallassi bonchettana bessees. Gidoppe attin, ha wodiyan Ayhudati Paasikaa bonchiyo gallassay nuuni Kiristtoosa hayquwaa hassayiyo gallassaappe issi gallassan woy hegaappe dariya gallassan dummatana danddayiyoogaa akeekennan aggakka. Dummatiyoy aybissee? Xoossay Paasikaa baalaa doomettaa xeelliyaagan Israaˈeelata azazidobay he oyshaa zaaruwaa nuuni akeekanaadan maaddees. Niisaana 14⁠n dorssaa ay saatiyan shukkanaakko Xoossay ba asau yootiis; Paasikaa baalaa bonchiyoogaa doommiyoy he wode.—Kessaabaa 12:5, 6 nabbaba.

9. Kessaabaa 12:6⁠y yootiyoogaadan, Paasikaa dorssay ay saatiyan shuhettana bessii? ( “He Gallassi Ay Saatiyaanee?” giya saaxiniyaakka xeella.)

⁹ Kessaabaa 12:6⁠y yootiyoogaadan, dorssay “omarssi lankkilankkiyaagan” shuhettana  bessees. Jiwish Tanakh giyo birshshettaa gujjin issi issi Geeshsha Maxaafaa birshshettati he qofaa ‘away wulli simmin’ giidi birshshidosona. Harati qassi, ‘omarssan,’ ‘lenkkiyo wode,’ woy ‘away wulliyo heeran’ giidi birshshidosona. Hegaa gishshau, away wullidaba gidikkonne saˈay pooˈo deˈishin, Niisaana 14⁠y doommiyo wode dorssa orggee shuhettana koshshees.

10. Issi issi asay Paasikaa dorssay awude shuhettees giidi qoppii; shin hegee ayba oyshay denddanaadan oottii?

¹⁰ Guyyeppe issi issi Ayhudati, beeta maqidasiyaa ehiido dorssaa ubbaa shukkiyoogee daro saate ekkees giidi qoppidosona. Hegaa gishshau, Kessaabaa 12:6⁠y yootiyoy Niisaana 14 wurssettaa heeran, hegeekka saateppe guyyiyan awa ayfee deshiyoogaa doommiyo wodiyaappe biidi he gallassi wullana gakkanaassi deˈiya wodiyaa giidi akeekidosona. SHin, hegaadan gidikko, qumaa miyoy awudee? Ayhuda haymaanootiyaa beniigaa eranchay Joonaatan Kilewans giyo Profeeseree hagaadan giis: “Ooratta gallassay away wulliyo wode doommees; yaatiyo gishshau, dorssay shuhettiyoy 14tta gallassaana, shin Paasikaa Baalay doommiyoynne qumaa miyoy 15tta gallassaana; gidoppe attin, ha gallassati Kessaabaa maxaafan kasiyaa kaallidi odettibookkona.” I Beeta Maqidasee 70 M.Ln xayanaappe kase Paasikaa Baalay waani bonchettiyaakko rabetu xuufee yootennaagaakka qonccissiis.— Geddi oottidi xaafiday nuna.

11. (a) Paasikaa gallassi 33 M.Ln Yesuusa aybi gakkidee? (b) Niisaana 15y, 33 M.Ln “daro bonchcho” sambbata geetettidoy aybissee? (Tohossa qofaa xeella.)

¹¹ Hegaa gishshau, ‘33 M.Ln bonchettida Paasikaa Baalaabaa shin?’ giidi oychiyoogee bessiyaabaa. ‘Paasikaassi anqqara dorssa shukkiyo’ gallassay matido gishshau, Niisaana 13⁠n Kiristtoosi PHeexiroosaunne Yohaannisau, “Nuuni Paasikaa Baalaa bonchchiyo gallassan maana qumaa biidi giigissite” yaagiis. (Luq. 22:7, 8) Hamuusa galla omarssi Niisaana 14⁠n away wulli simmin, Paasikaa Baalaa qumaa miyo ‘wodee gakkiis.’ Yesuusi ba kiittidoogeetuura he qumaa miis; yaatidi, Godaa Kahuwaa siraataa essiis. (Luq. 22:14, 15) He galla qammi Yesuusa oyqqidi shilootan essidosona. Yesuusi Niisaana 14⁠n usuppun saate heeran kaqettiis; qassi he galla saateppe guyyiyan hayqqiis. (Yoh. 19:14) Hegaa gishshau, nuuyyo ‘Paasikaa dorssa gidida Kiristtoosi’ Paasikaa dorssay shuhettiyo galla yarshshettiis. (1 Qor. 5:7; 11:23; Maa. 26:2) He Ayhudatu gallassay wuranau matiyo wode, hegeekka Niisaana 15⁠y doommanaappe  kase Yesuusi moogettiis. *—Wog. 23:5-7; Luq. 23:54.

12, 13. Paasikaa Baalaa bonchiyoogee Ayhudatu naata waati maaddii?

¹² Gibxxen bonchido koyro Paasikaa wode Israaˈeelati hegaa layttan layttan “merinau” bonchanaadan Xoossay azaziis. Layttan layttan bonchiyo he baalaa wode naati banttana yelidaageeta hegaa birshshettaa oychoosona. (Kessaabaa 12:24-27 nabbaba; Zaa. 6:20-23) Yaatiyo gishshau, Paasikaa Baalay naatikka ‘hassayiyooba.’—Kes. 12:14.

¹³ Yeletaappe yeletan Israaˈeelati bantta naata Paasikaa Baalaara gayttidaagan keehi koshshiyaabaa tamaarissidosona. Eti tamaarissiyo issibay Yihooway baassi goynniyaageeta naagana danddayiyoogaa. Yihooway deˈuwan deˈiya, ba asau qoppiyaanne eta naagiya Xoossa gidiyoogaa naati tamaaroosona. I “Gibxxeta woriiddi” Israaˈeelatu bayra naata naagido wode hegaa qonccissiis. I bayra naata ashshiis.

14. Kiristtaaneti bantta naati ay akeekanaadan maaddanau Paasikaa Baalaabaa goˈettana danddayiyoonaa?

¹⁴ Kiristtaaneti layttan layttan bantta naatussi he Paasikaa Baalaa birshshettaabaa yootokkona. SHin, hegaadan Xoossay ba asaa naagiyoogaa intte naata tamaarisseetii? Yihooway haˈˈikka ba asaa tumuppe naagiyoogaa intte wozanappe ammaniyoogaa etau yooteetii?” (Maz. 27:11; Isi. 12:2) Hegaabaa etau coo biddiyoogaappe, ufayssiya ogiyan intte naatuura haasayiyoogan etau yooteetii? Intte soo asay ayyaanaaban minnanaadan hegaa tamaarissanau baaxetite.

15, 16. Paasikaa Baalaabaanne Israaˈeelati Gibxxe biittaappe kiyidoogaabaa yootiya taarikiyaa Yihoowabaa ay qonccissanau goˈettana danddayiyoo?

¹⁵ Paasikaa Baalaappe tamaariyoobay Yihooway ba asaa naagana danddayiyoogaa xalla gidenna. Qassi i eta ‘Gibxxeppe, aylletettaa biittaappe kessidi’ ashshiis. Hegee woygiyoogaakko qoppa. Xoossay eta shaaraa tuussaaninne tamaa tuussan kaalettiis. Zoˈo Abbay haddirssaaranne ushachaara godadan eqqidaashin eti mela biittaara hemettidi biidosona. Eti pinnidi, he haattay Gibxxe olanchata kammishin beˈidosona. He wode Israaˈeelati hagaadan yexxidosona: “Taani GODAAYYO mazamuriyaa yexxana. Paraanne paraa toggidaagaa abban oliis. GODAI ta wolqqaanne ta mazamuriyaa; i tana ashshiyaagaa gidiis.”—Kes. 13:14, 21, 22; 15:1, 2; Maz. 136:11-15.

¹⁶ Neessi naati deˈikko, eti Yihooway ashshiyoogaa ammanettanaadan maadday? Eti neeni haasayiyoobaaninne kuuyiyooban hegaa ammaniyoogaa akeekana danddayiyoonaa? So Asaa Goynuwaa wode, Yihooway ba asaa waati ashshidaakko yootiya, Kessaabaa shemppo 12-15⁠n woy qassi Oosuwaa 7:30-36⁠n woy Daaneela 3:16-18, 26-28⁠n  deˈiyaagaa tobbana danddayeeta. Ee, Yihooway ba asaa ha wodiyankka ashshiyoogaa naatoy cimay ammanettana koshshees. I Muuse wode ba asaa ashshidoogaadan, nunakka sinttappe ashshana.—1 Tasalonqqe 1:9, 10 nabbaba.

17, 18. Koyro Paasikaa gallassi goˈettido suuttaabaa qoppiyoogee nuuni ay hassayanaadan oottii?

¹⁷ Tumu Kiristtaaneti Ayhudatu Paasikaa bonchokkona. He baalay Muuse Higgiyan deˈiyaaba; qassi nuuni he Higgiyaa kaallokko. (Roo. 10:4; Qol. 2:13-16) Nuuni Xoossaa Naˈaa hayquwaa hassayidi bonchoos. Gidikkokka, beni Gibxxen bonchiyoogaa doommido Paasikaa Baalan nuna maaddiya issi issibay deˈees.

¹⁸ Israaˈeelati qosilettaaninne qoriyan tiyiyo dorssaa suuttay eta bayra naati paxa attanau maaddiis. Nuuni ha wodiyan, Paasikaa gallassankka hara gallassankka mehiyaa Xoossau yarshshokko. SHin hegaappe keehi aadhiya hara yarshshoy deˈees. Hegee ashshiyo asay merinau deˈana danddayees. Kiitettida PHauloosi ‘eta sunttay saluwan xaafettido, issippe shiiqida Xoossaa bayra naatubaa’ yootiis. Ha tiyettida Kiristtaaneti ‘caccafettida suuttan’ woykko Yesuusa suuttan paxa attoosona. (Ibr. 12:23, 24) Saˈan merinau deˈanau hidootiya Kiristtaanetikka paxa attiyoy he suuttaana. Eti “Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa daruwaadan, Kiristtoosa suuttan wozettida; hegan Xoossai nu nagaraa atto giis” yaagiyaagaa ubbatoo hassayidi ammanettana koshshees.—Efi. 1:7.

19. Yesuusi hayqqido hanotay nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagan keehi ammanettanaadan waati maaddana danddayii?

¹⁹ Paasikaa Baalau dorssay shuhettiyo wode, Israaˈeelati he dorssaa meqettaappe issuwaanne menttana koshshenna. (Kes. 12:46; Qoo. 9:11, 12) Ba deˈuwaa wozo yarshsho oottidi immida, ‘Xoossaa dorssaa’ Yesuusa meqettaabaa shin? (Yoh. 1:29) I iitabaa oottida naaˈˈu asatuppe gidduwan kaqettiis. Ayhudati kaqettida asatu meqettaa menttana mala PHilaaxoosa oychidosona. Yaatiyoogee eti naaˈˈu Sambbataa gallassa gidida Niisaana 15 gakkanaassi kaqetti uttennan eesuwan hayqqanaadan oottees. Wotaaddarati kaqetti uttida naaˈˈu iita asatu suyliyaa menttidosona; “shin Yesuusakko yiido wode i haiqqiichchidoogaa be7idi, a suiliyaa menttibookkona.” (Yoh. 19:31-34) Hegee Paasikaa dorssaagaa mala; yaatiyo gishshau, he dorssay Niisaana 14, 33 M.Ln Yesuusi yarshsho gidanaagau “eesho.” (Ibr. 10:1) Hegaa bollikka, hanidabay Mazamure 34:20⁠n odettidabaa polo; hegee nuuni hiraagaa mintti ammananaadan oottana koshshees.

20. Paasikaa Baalay Godaa Kahuwaappe aybin dummatii?

²⁰ Gidoppe attin, Paasikaa Baalay Godaa Kahuwaappe dummatiyoobay deˈees. Hegee Ayhudati bonchiyo Paasikaa Baalay, Kiristtoosi bana kaalliyaageeti ba hayquwaa hassayanau oottanaadan yootidobau eesho gidennaagaa bessees. Beni Gibxxen, Israaˈeelati dorssaa ashuwaa miikkonne a suuttaa uyibookkona. Hegee Yesuusi ba erissiyo ashkkarata azazidobaappe dumma. I “Xoossaa kawotettan” kawotanaageeti oyttaa maananne woyniyaa uyana koshshiyoogaa yootiis; hegeeti a ashuwaunne a suuttau malata. Kaalliya huuphe yohuwan hegaabaa loyttidi beˈana.—Mar. 14:22-25.

21. Nuuni Paasikaa Baalaabaa eriyoogee maaddiyaaba gididoy aybissee?

²¹ Paasikaa Baalay Xoossaa asaa taarikiyan keehi koshshiyaaba; qassi nuuni ubbay hegaappe darobaa tamaarana danddayoos. Yaatiyo gishshau, Paasikaa Baalaa ‘hassayidi bonchana’ bessiyay Kiristtaaneta gidennan Ayhudata gidikkonne, Kiristtaaneti hegaabaa erananne appe goˈˈiyaabaa tamaarana koshshees; ayssi giikko, “Xoossaa maxaafa ubban Xoossaa Ayyaanai de7ees.”—2 Xim. 3:16, 17.