1. Yelaga Kiristtaaneti daroti ufayssiyaabaa ay ay oottiiddi deˈiyoonaa?

NUUNI ufayssiya wodiyan deˈoos. Awudeegaappenne dumma ogiyan, miilooniyan qoodettiya asay ubba deriyaappe tumu goynuwau yiiddi deˈees. (Ajj. 7:9, 10) Daro yelagati shemppuwaa ashshiya Geeshsha Maxaafaa tumaa eranaadan harata maaddiyoogan, bantta deˈuwan ufayssiyaabaa beˈiiddi deˈoosona. (Ajj. 22:17) Issi issi yelagati Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogan asay kaseegaappe loˈˈo deˈuwaa deˈanaadan maaddiiddi deˈoosona. Harati kare biittaa qaalaa haasayiyaageetuyyo mishiraachuwaa mishettidi yootoosona. (Maz. 110:3; Isi. 52:7) Ha ufayssiya oosuwaa oottanau neeni waatana koshshii?

2. Yihooway yelagatussi aawatettaa immana koyiyoogaa Ximootiyoosa leemisoy waati qonccissii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

² Guyyeppe Xoossau haggaaziyoogan ufayssiya maataa demmanaadan maaddana danddayiyaabaa yelagatettan deˈaydda doorana danddayaasa. Leemisuwau, Lisxxira giyo kataman deˈiya Ximootiyoosi bau layttay 20 heera gidiyo wode misoonaawe gidanaadan maaddida loˈˈo dooruwaa dooridoogee qoncce. (Oos. 16:1-3) Ishantta wolqqaama yedettay gakkido, mati eqqida Tasalonqqe gubaaˈiyaa baanaadan PHauloosi Ximootiyoosau yootidoy hegaappe guutta aginay aadhi simmiina gidennan aggenna. PHauloosa he  katamaappe wolqqan kessidosona; shin i Ximootiyoosi ishantta minttettanaagaa ammanettiis. (Oos. 17:5-15; 1 Tas. 3:1, 2, 6) He maataa demmidoogan Ximootiyoosau aybi siyettidaakko qoppa.

3. Neeni ne deˈuwan doorana danddayiyo ubbabaappe aadhiyaabay aybee, qassi hegaa awude doorana danddayay?

³ Yelagatettay keehi koshshiyaabaa dooriyo wode. SHin, Yihoowau haggaazanau dooriyoogee hara ubba dooruwaappe aadhees. Yaatanau keehippe loˈˈo wodee awudee? Yihooway, “Ne yelagatettaa laittan nena Medhdhidaagaa qoppa” yaagees. (Era. 12:1) Bessiyaagaadan Yihoowa ‘qoppana’ danddayiyoy au loyttidi haggaaziyoogaa xallaana. (Zaa. 10:12) Xoossau kumetta wozanaappe haggaazanau kuuyiyoogee neeni doorana danddayiyo ubbabaappe aadhiya dooro. Hegee sinttanau ne deˈoy giiga gidanaadan maaddees.—Maz. 71:5.

4. Neeni Xoossau haggaaziyo haggaazuwan nena maaddana woy qohana danddayiya dooroti awugeetee?

⁴ Sinttanau ne deˈuwau maaddiyay neeni Yihoowau haggaazanau dooriyoogaa xalla gidennaagee qoncce. Leemisuwau, neeni aqo oyqqooshsha, oyqqikko oona ekko woy oona geloo, qassi ay ooso oottoo gaada qoppana danddayaasa. Ha allaalletuura gayttidaagan kuuyiyoobay keehi koshshiyaaba; shin neeyyo danddayettida keenan Yihoowau loytta haggaazanau koyiyaakkonne kasetada dooriyoogee loˈˈoba. (Zaa. 30:19, 20) Ayssi giikko, hegeeti issoy issuwaara gayttidaba. Neeni aqo deˈuwaaranne oosuwaara gayttidaagan dooriyoobay Xoossau haggaaziyo haggaazuwan maaddees woy qohees. (Luq. 14:16-20⁠ra gatta xeella.) Hara baggaara qassi, neeni Xoossau haggaazanau koyiyoogee aqo deˈuwaaranne oosuwaara gayttidaagan loˈˈobaa dooranaadan maaddees. Yaatiyo gishshau, ubbabaappe aadhiyaabaa kasetada doora.—Pili. 1:10.

5, 6. Suurebaa dooriyoogee guyyeppe loˈˈobaa waati demissana danddayiyaakko leemisuwaa yoota. (Ha maxeetiyan, “Taani Naatettan Dooridobaa” giya huuphe yohuwaakka xeella.)

⁵ Neeni Xoossau haggaazanau doorikko, neeni oottanaadan i koyiyoobaa wotta dentta qoppada, ayyo waata haggaazanaakko kuuyana danddayaasa. Jaappaane biittaa asa gidida ishay hagaadan giidi xaafiis: “Tau layttay 14 gidido wode, gubaaˈe cimaara haggaazishin haggaazuwan taani ufayttennaagaa i akeekiis. I keha qaalan tana, ‘Yuichiro, soo baada xarapheezaa matan uttada Yihooway neessi oottidobaa yuushsha qoppa’ yaagiis. Taani i giidoogaadan oottaas. Taani amarida gallassau aggennan qoppaasinne woossaas. Ta xeelay loddan loddan laamettiis. Taani daro takkennan, Yihoowayyo ufayttada haggaaziyoogaa doommaas. Misoonaawetubaa nabbabiyoogee tana ufayssees; qassi Xoossau loytta haggaazanau qoppiyoogaa doommaas.”

⁶ Yuichiroy gujjidikka hagaadan giis: “Sinttappe Yihoowau kare biittan haggaazanau maaddiyaabaa dooranau qofaa qachaas. Leemisuwau, taani Inggilizettuwaa tamaaranau kuuyaas. Naaˈˈantto xekka timirttiyaa wurssido wode, aqinye gidada haggaazanau amarida saatiyau Inggilizettuwaa tamaarissanau qofaa qachaas. Taayyo layttay 20 gidin Monggooliyaa biittaa qaalaa tamaariyoogaa doommaas; qassi he biittaa ishantta oychanau baas. Naaˈˈu layttappe guyyiyan, 2007n, Monggooliyaa biittaa beˈanau baas. Taani amarida aqinyetuura sabbakanau baada daro asay tumaa eranau koyiyoogaa beˈido gishshau, yaa baada maaddanau koyaas. Taani issi issibaa giigissanau guyye Jaappaane baas. Taani Hosppune 2008ppe doommada Monggooliyaa biittan aqinye gidada haggaazays. Hagan deˈoy metees. SHin, asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyees; qassi taani eti Yihoowakko shiiqanaadan maaddays. Taani ubbaappe aadhiya deˈo ogiyaa dooridobadan taassi siyettees.”

7. Nuuni nu huuphessi doorana bessiyaabay aybee, qassi Muusee nuussi aybin leemiso gidii?

⁷ Yihoowa Markka gididi ba deˈuwan oottanabaa  ubba asay ba huuphe doorana koshshees. (Yaas. 24:15) Aqo oyqqana koshshiya koshshennaakko, oona ekkanaakko woy oona gelanaakko woykko ay ooso oottanaakko nuuni neessi yootana danddayokko. Neeni amaridaagaa xallaa loohana koshshiyo oosuwaa dooruutee? Yelaga Kiristtaanetuppe amaridaageeti hiyyeesa heeran deˈoosona; harati qassi dure kataman deˈoosona. Alame yuushuwan eta eeshshay, eray, eti deˈuwan beˈidobay, eta koshshaynne ammanoy issuwaagee haraagaappe keehi dummatees. Yelagatoo, intte beni Gibxxen deˈiya Ibraawe biittaa yelagati yelaga Muuseppe dummatiyoogaa keenaa issoy issuwaappe dummatana danddayeeta. I kawo keettan deˈiya ubbabaa demmiyo qaaday deˈees; shin hara Ibraaweti aylle. (Kes. 1:13, 14; Oos. 7:21, 22) Eti nuugaadan keehi koshshiyaabaa kuuyana bessiyo wodiyan deˈidosona. (Kes. 19:4-6) Eti ubbaykka bantta deˈuwan ay oottanaakko doorana koshshiis. Muusee suurebaa dooriis.—Ibraawe 11:24-27 nabbaba.

8. Bantta deˈuwan ay dooranaakko qoppiya yelagata maaddiyaabay aybee?

⁸ Intte yelagatettan loˈˈobaa dooranaadan Yihooway maaddees. I waati maaddii? Intte hanotay aybanne gidin intte goˈettana danddayiyo Geeshsha Maxaafaa maaraa i tamaarissees. (Maz. 32:8) Hegaa bollikka, inttena yelida Kiristtaanetinne gubaaˈe cimati intte he maaraa waatidi oosuwan peeshshana danddayiyaakko yuushshi qoppanaadan maaddana danddayoosona. (Lee. 1:8, 9) Sinttappe intte deˈuwan inttena goˈˈiya loˈˈobaa dooranaadan maaddana danddayiya geeshsha maxaafaa maaraa heezzaa ane beˈoos.

9. (a) Yihooway nuuni koyidobaa dooranaadan laˈatettaa immidi waati bonchidee? (b) ‘Kasetidi Xoossaa kawotettaa koyiyoogee’ waatanau maaddii?

⁹ Kasetidi Xoossaa kawotettaanne a xillotettaa koyite. (Maatiyoosa 6:19-21, 24-26, 31-34 nabbaba.) Yihooway nuuni koyidobaa dooranaadan laˈatettaa immidi nuna bonchiis. I intte intte yelagatettaa wodiyaappe ay keenaa Kawotettaabaa sabbakanau peeshshana koshshiyaakko yootenna. SHin nuuni kasetidi Kawotettaabaa koyanaadan maaddiya maaraa Yesuusi yootiis. I yootidobaa oosuwan peeshshiyoogan Xoossaa intte siiqiyoogaa, intte shooruwau qoppiyoogaanne merinaa deˈuwaa hidootaa nashshiyoogaa bessana danddayeeta. Intte aqo oyqqanaunne oosuwaa oottanau qoppiyo wode, intte dooriyoobay asatettau koshshiyaabau hirgganaadan oottiyaabakko, woy qassi intte Xoossaa Kawotettaunne a xillotettau mishettiyoogaa bessiyaabakko qoppite.

10. Yesuusi ufayttanaadan oottidabay aybee, qassi neeni ufayttanaadan oottiya dooroy aybee?

¹⁰ Haratussi oottiyoogan ufayttite. (Oosuwaa 20:20, 21, 24, 35 nabbaba.) Yesuusi deˈuwan keehi maaddiya ha maaraa kehatettan tamaarissiis. I ba sheniyaa poliyoogaappe ba Aawaa sheniyaa polido gishshau keehi ufayttiis. Ashkke asay Kawotettaa mishiraachuwaa siyiyoogaa beˈidoogee Yesuusa ufayssiis. (Luq. 10:21; Yoh. 4:34) Harata maaddiyoogee ufayssiyoogaa ne huuphe beˈennan aggakka. Neeni deˈuwan dooriyo waannatiyaabaa Yesuusi tamaarissido maaraadan doorikko, neeyyookka ufayttaasa Yihoowakka ufayssaasa.—Lee. 27:11.

11. Baaruki ufayttiyoogaa aggidoy aybissee, qassi Yihooway a woygidi zoridee?

¹¹ Yihoowayyo haggaaziyoogee nuna aybippenne aaruwan ufayssiyaaba. (Lee. 16:20) Ermmaasa xaafee Baaruki hegaa dogennan waayi aggana. Issi wode, i Yihoowau haggaaziyoogan ufayttiyoogaa aggiis. Yihooway assi hagaadan giis: “Neeni neeyyo gitabaa koyaiyye? Hegaa koyoppa. Aissi giikko, asaa ubbaa bollan taani iitabaa ehaana. . . . SHin neeni biidosan ubban taani nena haiquwaappe ashshana.” (Erm. 45:3, 5) Baaruki ufayttanaadan oottanabay aybee? A ufayssanay gitabaa koyiyoogeeyye Xoossau ammanettidi  haggaaziyoogan Yerusalaamee xayiyo wode attiyoogee?—Yaaq. 1:12.

12. Ramiroy ba deˈuwan ufayttanaadan oottidabay aybee?

¹² Ramiro giyo ishay haratussi oottiyoogan ufayssaa demmidaageetuppe issuwaa. I hagaadan giis: “Taani Andiis giyo Deriyaa heeran diccaas; nu soo asay hiyyeesa. Hegaa gishshau, ta bayra ishay taani yuniversttiyan tamaarana mala miishsha qanxxanaagaa yootiis; hegee keehi gitaba. SHin taani mata wode xammaqettada Yihoowa Markka gidaas; qassi issi aqinyee taani aara issi guutta kataman haggaazanaadan shoobbiis. Taani yaa baas; yaatada huuphiyaa qanxxiyoogaa tamaarada, tau koshshiyaabaa kunttanau huuphe keettaa dooyaas. Nuuni asay Geeshsha Maxaafaa tamaaranaadan shoobbin daroti ufayttidi siyidosona. Guyyeppe, taani he heeraa asay haasayiyo qaalaa goˈettiya mati eqqida gubaaˈiyaa baas. Taani kumetta wodiyaa haggaaziyoogaa doommoosappe tammu laytta gidiis. Asay ba qaalan mishiraachuwaa tamaaranaadan maaddiyoogaa keenaa tana ufayssana danddayiya hara oosoy baa.”

13. Yelagatettaa wodee Yihoowau loyttidi haggaazanau loˈˈo wode gididoy aybissee?

¹³ Yelagatettan Yihoowau haggaaziyoogan ufayttite. (Eranchchaa 12:1 nabbaba.) Neeni guyyeppe Yihoowayyo haggaazanau kasetada loˈˈo oosuwaa oyqqana bessees gaada qoppana koshshenna. Yelagatettaa wodee Yihoowau loyttidi haggaaziyoogaa doommanau loˈˈo wode. Daro yelagatussi so asaara gayttida aawatettay keehi darenna; qassi deexobaa oottanau etau payyatettaynne wolqqay deˈees. Neeni yelagatettan Yihoowau ay oottanau koyay? Neeni aqinye gidanau qoppana danddayaasa. Kare biittaa qaalaa haasayiyaageeta maaddanau koyana danddayaasa. Woy qassi ne gubaaˈiyan kaseegaappe loytta haggaaziyo ogeta akeekana danddayaasa. Neeni Xoossau haggaazanau halchidobay ayba gidikkonne, deˈuwau koshshiyaabaa kunttanau oottana bessees. Neeni ay keenaa loohana koshshii? Neeni ay dooranee?

14. Issi uri sinttanaa deˈuwaabaa halchiyo wode naagettana bessiyaabay aybee?

¹⁴ Nuuni beˈido Geeshsha Maxaafaa maarati heezzati oosuwaara gayttidaagan neeni ay kuuyanaakko maaddana danddayoosona. Tamaare keettan zoriyaa immiyaageeti heeran demmana danddayiyo oosuwaabaa eriyoogee qoncce. Woy qassi neeni deˈiyo heeran woy haggaazanau baana koyiyo heeran ayba ooso demmana danddayiyaakko neessi yootana danddayiya kawo ooso keettay deˈennan waayi aggana. Neeni hegaa mala sohuwaappe demmiyoobay maaddana danddayikkonne naagetta. Yihoowa siiqenna asay neeni alamiyaa siiqanaadan oottanau malana danddayees. (1 Yoh. 2:15-17) Neeni alamiyan deˈiyaabaa qoppiyo wode, ne wozanay nena sohuwaara cimmana danddayees.—Leemiso 14:15 nabbaba; Erm. 17:9.

15, 16. Oosuwaara gayttidaagan neeyyo loˈˈo zoriyaa immana danddayiyay oonee?

¹⁵ Neeni oottana danddayiyo dumma dumma oosuwaa era simmada, loˈˈo zoriyaa oychana koshshees. (Lee. 1:5) Neeni Geeshsha Maxaafaa maaraa kaallada oosuwaa doorana mala nena maaddana danddayiyay oonee? Yihoowakka nenakka siiqiya, qassi nebaanne ne hanotaabaa loyttidi eriya asay yootiyoobaa siya. Eti neeni oottana danddayiyoobaanne oottanau koyiyoobaa yigga xeellanaadan maaddana. Eti yootiyoobay neeni ne halchuwaabaa wotta yeggada qoppanaadan maaddana danddayees. Ne aawaynne ne aayyiyaa Yihoowa siiqiyaageeta gidikko, hegee gita anjjo! Ne gubaaˈe cimatikka ayyaanaaban nena kaalettana danddayiyaageeta. Hegaa bollikka, aqinyetinne woradaa xomoosiyaageeti kumetta wodiyaa haggaazanau dooridoy aybissakko eta oycha. Eti aqinye gididi haggaaziyoogaa waatidi doommidonaa, qassi banttau koshshiyaabaa waati kunttiyoonaa? Haggaaziyoogan ayba anjjo demmidonaa?—Lee. 15:22.

¹⁶ Nena loyttidi eriya uri akeekan zorana danddayees. Leemisuwau, neeni timirtte keettan minna tamaaranau koyenna gishshau naaˈˈantto xekka timirttiyaa aggada aqinye gidanau koyikko shin? Nena dosiya uri ne qofaa akeekana danddayees. Yaatiyo gishshau, neeni minnada tamaariyoogee hidootaa qanxxennaadan maaddiyoogaa eranaadan i maaddana danddayees. Neeni Yihoowau merinau haggaazanau koyikko, he eeshshay keehi koshshiyaaba.—Maz. 141:5; Lee. 6:6-10.

17. Nuuni ay mala dooro doorennaadan naagettana koshshii?

¹⁷ Yihoowau haggaaziya ubbaa ayyaanaaban qohiyaabay, hegeekka eta Yihoowappe haassana danddayiyaabay gakkees. (1 Qor. 15:33; Qol. 2:8) SHin, issi issi oosoy haraappe aaruwan ayyaanaaban qohana danddayees. Intte heeran issoti issoti doorido oosoy eti ‘bantta ammanuwaa bashshanaadan’ oottidee? (1 Xim. 1:19) Xoossaara deˈiya dabbotaa mooriyaabaa doorennaadan naagettiyoogee loˈˈoba.—Lee. 22:3.

18, 19. Issi uri aqinye gidanau halchana xayikko, ay oottana koshshii?

¹⁸ Neeni Yihoowau haggaazanau wozanappe koyikko, neeni oottanaadan i shoobbiyoobaa yelagatettan deˈaydda pola. Hagee Yihoowau ufayttada haggaazanau maaddiyaabaa kuuyiyo wode.—Maz. 148:12, 13.

¹⁹ Hara baggaara qassi, neeni Yihoowau kaseegaappe loytta haggaazanau halchana xayikko shin? Ammanuwan minnanau baaxetiyoogaa aggoppa. PHauloosi Yihoowappe anjjuwaa demmanau ay oottidaakko qonccissiis. I hagaadan giis: “Intteppe amaridaageetuyyo aibiininne dumma qofai de7ikko, hegaakka Xoossai intteyyo qonccissana. Gidikkokka, nuuni hanno gakkanaassi de7ido maaraadan, ane sinttau boos.” (Pili. 3:15, 16) Yihooway nena siiqiyoogaa hassaya. I zoriyoobay aybippenne aaro. Neeni yelagatettan loˈˈobaa dooranaadan nena i maaddana danddayees.