1, 2. Yihooway Muusessi immido oosoy aybee, qassi i Muusessi woygidi yootidee?

BIITTAA haariyaageetu ubbaappe wolqqaama uraa sinttan Yihoowa asaa gishshaa neeni haasayiyaakko neessi aybi siyettanaakko qoppa. Neeni hegaa danddayennabadan qoppada hirggennaaninne yayyennan waaya aggana. Haasayanawu waatada giigettuutee? Neeni ubbaa danddayiya Xoossay kiittidoogaa gidiyo gishshawu, minttada yootanawu ay oottana danddayay?

² Muusa hegaa malabay gakkiis. “Biittan sa7an ubban de7iya asaa ubbaappe aadhdhiya ashkke” asa gidida Muusee Gibxxe biittaa huqqunaappenne aylletettaappe Xoossaa asaa kessanaadan Yihooway Paaroonakko kiittiis. (Qoo. 12:3) Paarooni asa bonchenna otorettiya asa. (Kes. 5:1, 2) Gidikkokka, Paarooni heezzu miiloone gidiya ba aylleta he biittaappe yeddanaadan yootana mala Yihooway Muusa kiittana koyiis! Muusee, “Kawuwaakko baanaunne Israa7eelata Gibxxeppe kessanau taani oonee?” yaagidi Yihoowa oychidoy aybissakko akeekana danddayoos. Muusee hegaadan oottana danddayennabadan qoppennan aggenna. SHin Xoossay Muusee barkka gidennaagaa ayyo yootiis. Yihooway, “Taani nenaara gidana” yaagiis.—Kes. 3:9-12.

3, 4. (a) Muusee ayssi yayyidee? (b) Ne qofay Muuseegaa mala gidana danddayiyoy aybissee?

³ Muusee ayssi yayyidee? I Paarooni Xoossaa Yihooway  kiittidoogee yootiyoobaa siyenna giidi yayyennan aggenna. Muusee Israaˈeelati Yihooway banttana Gibxxeppe naxa kessanawu bana sunttidoogaa ammanokkona giidikka yayyiis. Yaatiyo gishshawu, Muusee Yihoowassi, “Eti tana ammanennan ixxikko, woikko taani odiyoogaa siyennan ixxidi, ‘GODAI neeyyo qonccibeenna’ giikko waanoo?” yaagiis.—Kes. 3:15-18; 4:1.

⁴ Yihooway Muusessi zaaridobaappenne hegaappe simmin hanidabaappe nuuni ubbay loˈˈobaa tamaarana danddayoos. Neeni xoqqa maatay deˈiyo uraa sinttan eqqa erennan aggana danddayaasa. SHin Xoossaabaanne a Kawotettaabaa ubbatoo nenaara gayttiya asawu yootanawu yayya eray? Yaanikko, Muuse hanotaappe ay tamaarana danddayiyaakko qoppa.

5. Yihooway Muusessi ayba wolqqaa immidee, qassi hegee i ammanettanaadan waati maaddidee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁵ Muusee i yootiyoobaa asay siyenna giidi yayyiyoogaa yootido wode, Xoossay sinttappe gakkanabawu giigettanaadan a maaddiis. Kessaabaa maxaafan deˈiya taarikee hagaadan gees: “GODAI [Muusa], ‘He ne kushiyan de7iyaagee aibee?’ yaagidi oichchiis. Oichchin, ‘Xam77aa’ yaagiis. Yaagin GODAI a, ‘Ane a sa7an ola’ yaagiis. Yaagin Muusee he gatimaa sa7an oliis; olin shooshsha kiyiis; yaatin, Muusee appe woxxiis. Hegaappe guyyiyan GODAI a, ‘Ne kushiyaa yeddada, a goinaa oiqqa’ yaagiis. Muusee yeddidi shooshshaa oiqqin, shooshshai a kushiyan simmidi, gatimau laamettiis. GODAI, ‘Hagee hanidoogee, . . . Xoossai neeyyo qonccidoogaa eti ammananaassa’ yaagiis.” (Kes. 4:2-5) Xoossaa wolqqan Muuse kushiyan gatimay shooshshawu laamettiis. He maalaalissiyaabay Muusa Xoossay kiittidoogaanne I awu maataa immidoogaa qonccissiis. Yihooway assi, “Ooratta malaatata an oottanau, neeni ha gatimaa ekkada ba” yaagiis. (Kes. 4:17) Hegee Xoossay ayyo maataa immidoogaa bessiyo gishshawu, Muusee ba biittaa asaa sinttaaninne Paaroona sinttan tumu Xoossaa gishshaa haasayanawu ammanettidi baana danddayees.—Kes. 4:29-31; 7:8-13.

6. (a) Nuuni sabbakanawu biyo wode ay ekkidi baana koshshii, qassi aybissi? (b) “Xoossaa qaalai” waanidi ‘paxa deˈiyaakkonne’ waatidi ‘oottiyaakko’ qonccissa.

⁶ Nuuni haratussi Xoossaa kiitaa yootanawu biyo wode ay ekkidi biyo? Geeshsha Maxaafaa ekkidi boos; qassi hegaa goˈettanawu keehi koyoos. Issoti issoti Geeshsha Maxaafaa coo maxaafadan xeellikkokka, Yihooway ayyaanaa kaaletuwan xaafettida ba Qaalaa baggaara nuussi yootees. (2 PHe. 1:21) Geeshsha Maxaafay Xoossay ba Kawotettaa haaruwan polanawu qaalaa gelidobaa yootees. Kiitettida PHawuloosi, “Xoossaa qaalai paxa de7eesinne oottees” yaagidoy hegaassa. (Ibraawe 4:12 nabbaba.) Xoossaa qaalay waanidi paxa deˈii? Yihooway qaalaa gelido ubbabaa muleera polanawu ubbatoo oottees. (Isi. 46:10; 55:11) Issi uri Yihoowa Qaalaa xeelliyaagan hegaa akeekiyo wode, i Geeshsha Maxaafan nabbabiyoobay a deˈoy laamettanaadan maaddana danddayees.

7. Nuuni waatidi ‘tumatettaa qaalaa suuretettan yootana’ danddayiyoo?

⁷ Ee, Yihooway nuuni yootiyoobay ammanttiyaabanne appe yiidaba gidiyoogaa bessana danddayiyo paxa deˈiya ba Qaalaa nuussi immiis. PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetussi xaafi simmidi, ayyaanaaban ba leemisuwaa kaalliya Ximootiyoosi ‘tumatettaa qaalaa suuretettan yootanawu minnanaadan’ zoridoogee garamissiyaaba gidenna. (2 Xim. 2:15) Nuuni PHawuloosa zoriyaa waati oosuwan peeshshana danddayiyoo? Nuuni yootiyoobaa siyiyaageetu wozanaa denttettana danddayiya, akeekan doorido xiqisiyaa nabbabiyoogaana. Nuuni 2013n demmido ooratta traktteti hegaadan oottanaadan maaddiya ogiyan giigidosona.

8. Haggaazuwaa xomoosiya issi ishay trakttetubaa woygidee?

⁸ Ooratta traktteti ubbay issi mala ogiyan giigidosona. Hegaa gishshawu, hegeetuppe issuwaa waati goˈettanaakko erikko, eta ubbaa waati goˈettanaakko eroos. Amarkkan, Haway giyoosan deˈiya, haggaazuwaa xomoosiya ishay hagaadan giis: “Ha ooratta traktteti sooppe soo biidinne dabaaban haggaaziyoogan keehi maaddanaagaa akeekibookko.” He traktteti wayssennay aybissee? I he traktteti giigido hanotay asay sohuwaara zaaranaadan denttettiyo gishshawu, hegee darotoo etaara ufayssiya ogiyan haasayanaadan maaddiyoogaa akeekiis. I hegawu gaasoy trakttetun koyro sinttan deˈiya oyshaanne dooridi zaariyo zaaruwaa giidi qoppees. Keettaaway likke zaaro zaarennan agganaakko giidi hirggenna.

9, 10. (a) Nu traktteti nuuni Geeshsha Maxaafaa goˈettanaadan waati maaddiyoonaa? (b) Neeni darotoo goˈettada loˈˈo ayfiyaa demmido traktteti awugeetee, qassi aybissi?

⁹ Ubba trakttetikka akeekan doorido xiqisiyaa nuuni nabbabanaadan maaddoosona. Leemisuwawu, Metoynne Tuggay Xayanee? giyo trakttiyaa beˈa. Keettaaway ha oyshaa zaaruwaa “Ee, xayana” gin, “Akkay, xayenna” gin, woy “Geella xayana danddayees” ginkka, trakttiyaa gomppaa bessada harabaa gujjennan, “Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa beˈa” yaaga. Yaaga simmada, Ajjuutaa 21:3, 4 nabbaba.

¹⁰ Hegaadankka, Geeshsha Maxaafaa Ay Mala Maxaafadan Xeellay? giyo trakttiyaa goˈettiyo wode, trakttiyawu sintta baggan deˈiya heezzu zaarotuppe keettaaway awugaanne zaarana danddayees. Trakttiyaa gomppaa bessada “Geeshsha Maxaafay, ‘Xoossaa maxaafa ubban Xoossaa Ayyaanai de7ees’ yaagees” yaaga. Yaagada, “Ha xiqisiyan hara qofaykka deˈees” gaana danddayaasa. Hegaappe simmada Geeshsha Maxaafaa kessada 2 Ximootiyoosa 3:16, 17 muleera nabbaba.

11, 12. (a) Haggaazuwan ufayttanawu traktteta waata goˈettana danddayay? (b) Zaarettada oychanawu giigettanaadan traktteti nena waatidi maaddana danddayiyoonaa?

¹¹ Neeni trakttiyaa ay keenaa gujjada nabbabananne tobbana danddayiyaakko shaakka eranawu keettaawaa qofay maaddees. Asaa qofay ayba gidikkonne, etawu trakttiyaa immaasa; qassi Xoossaa Qaalaappe amaridabaa nabbabaasa. Neeni koyro gallassi issi woy naaˈˈu xiqise xalaalaa nabbabikkonne, hara gallassi gujja tobbanawu eta zaarettada oychana danddayaasa.

 ¹² Trakttetu ubbawu zokko baggan “Qoppana Koshshiyaabaa” giya sima huuphe yohuwaa garssan deˈiya oyshaanne xiqiseta zaarettada oychiyo wode tobbana danddayaasa. Leemisuwawu, Sinttappe Aybi Hanana Gaada Qoppay? giyo trakttiyaa immidaba gidikko, zaarettada oychiyo wode “Xoossay ha alamiyaa waatidi giigissanee?” giya oyshaa tobbana danddayaasa. He sohuwan deˈiya xiqiseti Maatiyoosa 6:9, 10nne Daaneela 2:44. Hayqqida Asay Denddanee? giyo trakttiyaa immido asaa zaaretta oychiyo wode, “Nuuni cimiyoynne hayqqiyoy aybissee?” giya oyshaa oychana danddayaasa; hegan deˈiya xiqiseti Doomettaabaa 3:17-19nne Roome 5:12.

13. Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommanawu traktteta waata goˈettana danddayiyaakko qonccissa.

¹³ Ha traktteti nuuni Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissanaadan maaddanawu giigidosona. Issi uri tarkttiyawu zokko baggan deˈiya QR kooddiyaa iskaane oottiyo wode, Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan minttettana danddayiya qofaa nu Weyb sayttiyan beˈees. Traktteti Xoossaappe Yiya Mishiraachuwaa! giyo brooshuriyaanne an deˈiya issi timirttiyaa yootoosona. Leemisuwawu, Ha Alamiyaa Haariyay Oonee? giyo trakttee he brooshuriyan deˈiya timirtte 5 yootees. Ufayssiya So Asaa Deˈuwau Koshshiya Waannabay Aybee? giyo trakttee timirtte 9 yootees. Traktteta eti giigidoogaadan goˈettikko, koyro gallassikka zaarettada oychiyo wodekka Geeshsha Maxaafaa ubbatoo loytta goˈettana danddayaasa. Hegee daro asaa Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissanawu maaddana danddayees. Haggaaziyo wode Xoossaa Qaalaa loyttada goˈettanawu harabaa ay oottana danddayay?

14, 15. Haggaazuwan PHawuloosa leemisuwaa waata kaallana danddayay?

¹⁴ PHawuloosi haggaazuwan ‘darotussi’ yootanawu wozanappe koyiis. (1 Qoronttoosa 9:19-23 nabbaba.) I “Aihudata zaaranau . . . , higgiyaappe garssaara de7iyaageeta zaaranau . . . , higgee bainnaageeta zaaranau . . . , ammanuwan shuggiyaageeta zaaranau” amottidoogaa akeeka. Ee, i “ai ogiyaaninne amarida asata ashshanau, ubba [asatussi]” yootanawu koyiis. (Oos. 20:21) Nu moottan ‘ubba asawu’ tumaabaa yootanawu giigettiyoogan, PHawuloosa leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo?—1 Xim. 2:3, 4.

¹⁵ Asaa waatidi haasayissanaakko Nu Kawotettaa Haggaazoy aginan aginan qonccissees. Hegaadan oottanawu mala. SHin intte moottan deˈiya asaa qofissiya harabay deˈikko, eta ufayssana danddayiyaabaa yootanawu giigetta. Neeni deˈiyo heeraabaa, yan deˈiya asaabaanne eta keehi qofissiyaabaa qoppa. Yaatada, eta qofissiyaabawu maaddiya xiqisiyaa qoppa. Woradaa xomoosiya issi ishaynne a machiyaa Geeshsha Maxaafaappe yootiyoogaa xeelliyaagan hagaadan giidosona: “Nuuni waanna qofaa qanttan yootikko, daro asay nuuni issi xiqisiyaa nabbabiyo wode siyanawu koyees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa dooyi oyqqidi saroti simmidi, xiqisiyaa nabbaboos.” Hagaappe kaallidi deˈiya, dumma dumma moottan loˈˈo ayfiyaa demmido amarida qofaa, oyshatanne xiqiseta neenikka haggaazuwan goˈettana danddayaasa.

16. Isiyaasa 14:7 haggaazuwan waatidi goˈettana danddayiyaakko yoota.

¹⁶ Neeni danoy darido heeran deˈiyaaba gidikko, issi uraa hagaadan oychana danddayaasa: “Issi gallassi, ‘Kumetta saˈay danuwaappe woppu giis. Asay ufayssan hombbocees’ giyo oduwaa siyana gaada qoppa eray? Hegee Geeshsha Maxaafan Isiyaasa 14:7n odettidaba. Sinttappe sarotettay kumido wodee yaanaagaa bessiya, Xoossay yootido darobaa Geeshsha Maxaafay yootees.” Hegaappe simmada, Xoossay yootido he ufayssiyaabatuppe issuwaa Geeshsha Maxaafaappe nabbaba.

17. Asa haasayissiyo wode Maatiyoosa 5:3 waata goˈettana danddayay?

 ¹⁷ Intte heeran deˈiya daro attumaasay so asawu koshshiyaabaa kunttanawu metootii? Metootikko, hagaadan oychada haasayaa doommana danddayaasa: “Issi asi ba soo asay ufayttanaadan ay keena miishshaa demmana koshshii?” Keettaaway zaari simmin, “Daro asay hegaappe keehi daro miishshaa demmees; shin eta soo asay ufayttenna. Yaatin keehi koshshiyaabay aybee?” yaaga. Yaagada, Maatiyoosa 5:3 nabbabada, Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan yoota.

18. Ermmaasa 29:11 harata minttettanawu waatada goˈettana danddayay?

¹⁸ Intte heera asay mata wode gakkida daafaban qohettidee? Qohettikko, hagaadan gaada haasayaa doommana danddayaasa: “Taani issi minttettiyaabaa intteyyo yootanawu yaas. (Ermmaasa 29:11 nabbaba.) Xoossay nuussi qoppido heezzubaa ereetii? I nuussi qoppidobay ‘sintta wodiyaa,’ ‘ufayssaanne’ ‘sarotettaa.’ Nuuni keha deˈuwaa deˈanaadan i koyiyoogaa eriyoogee ufayssennee? SHin hegaa mala deˈuwaa demmana danddayiyoo?” yaaga simmada, Mishiraachuwaa giyo brooshuriyan hegawu haniya timirttiyaa bessa.

19. Ajjuutaa 14:6, 7 haymaanootiyaa mintti kaalliya asaa haasayissiyo wode waatidi goˈettana danddayiyaakko qonccissa.

¹⁹ Ne heeran deˈiya asay haymaanootiyaa mintti kaallii? Kaallikko, hagaadan gaada haasayaa doommana danddayaasa: “Nena kiitanchi haasayissiyaakko, i yootiyoobaa siyuutii? (Ajjuutaa 14:6, 7 nabbaba.) Kiitanchay ‘Xoossaayyo yayyite’ yaagiyo gishshawu, he Xoossay oonakko eriyoogee keehi koshshiyaaba gidennee? Kiitanchay i ‘saluwaanne saˈaa medhidaagaa’ gidiyoogaa yootiis. Yaatin, he Xoossay oonee?” yaaga simmada, Mazamure 124:8n deˈiya, “Nu maadoi saluwaanne sa7aa medhdhida GODAAPPE yees” giya qofaa nabbaba. Nabbaba simmada, haroode Xoossaa Yihoowabaa gujjada qonccissanaagaa yoota.

20. (a) Issi urawu Xoossaa sunttaa yootanawu Leemiso 30:4 waati goˈettana danddayiyoo? (b) Neeni haggaazuwan harata loytta maaddanawu goˈettiyo xiqisee awugee?

²⁰ Issi yelagaara haasayaa doommanawu hagaadan gaana danddayaasa: “Keehi koshshiya oysha oychiya xiqisiyaa neeyyo nabbabanawu koyays. (Leemiso 30:4 nabbaba.) Ha xiqisee yootiyoobay asawu hanennaba gidiyo gishshawu, nuna Medhidaagaabaa yootiyaaba gidana bessees. I ay mala Xoossakko nuuni waatidi erana danddayiyoo? Hegaa Geeshsha Maxaafaappe nena bessanawu koyays.”

21, 22. (a) Akeekan doorido xiqisee issi uraa deˈuwaa waati laammana danddayii? (b) Neeni haggaaziyo wode ay oottanawu murttadii?

²¹ Akeekan doorido xiqisiyaa siyidi asay waananaakko erakka. Leemisuwawu, Awusttiraaliyan naaˈˈu Yihoowa Markkati issi maccaasee soo biidosona. Etappe issoy o, “Xoossaa sunttaa eray?” gi oychidi, Mazamure 83:18 nabbabiis. Maccaasiyaa hagaadan gaasu: “Tawu kirqqi giis! Eti bi simmin, hara Geeshsha Maxaafaa birshshettatun Xoossaa sunttaa beˈanawu 56 kilo meetiriyaa kaamiyaa laaggada maxaafa keetti baas; hegaappe simmin, he sunttaa qaalaa kochan beˈaas. Xoossaa sunttay Yihoowa gidiyoogaa ammanada, taani erennabay harabaykka deˈana danddayees gaada qoppaas.” Hegaappe simmin sohuwaara, anne guyyeppe o machida bitanee Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidi xammaqettidosona.

²² Xoossa Qaalay asaa deˈuwaa laammees. Issi uri Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode, Yihooway qaalaa gelidobaa mintti ammanees. He ammanoy qassi i tamaaridobaa oosuwan peeshshanaadan denttettees. (1 Tasalonqqe 2:13 nabbaba.) Geeshsha Maxaafaa qofay nuuni yootiyo aybippenne aaruwan wolqqaama. Danddayettiyo wode ubbatoo nuuni Xoossaa Qaalaa goˈettana koshshiyoy hegaassa. A Qaalay paxa deˈees!