1, 2. (a) Beni Israaˈeela biittan deˈiya henttanchati oottiyo issi issibay aybee? (b) Yelidaageeti henttancha mala gidiyoy aybiinee?

BENI Israaˈeela biittan deˈiya henttanchati darobaa genccidi deˈoosona. Eti gallassa suuluwaanne qamma kinchuwaa danddayiyoogaa xalla gidennan, qohiya doˈaappenne asaappe bantta wudiyaa naagana koshshees. Henttanchati bantta dorssaa ubba wode loytti xeelloosona; qassi sahettidaageeta woy qohettidaageeta akeekan oyqqoosona. Dorssa marati hara dorssatuppe shugo gidiyo gishshawu, eta dumma ogiyan oyqqoosona.—Doo. 33:13.

² Kiristtaane gidida aawaynne aayyiyaakka he henttanchatuugaa mala eeshshay deˈiyoogeeta gidana bessees. Eti bantta naata Yihoowa “seeraaninne zoriyan” dichana bessees. (Efi. 6:4) Hegee wolqqaama aawatetta! Seexaanay ba iita qofan ubbatoo naata qohanawu koyees; qassi nagarancha gidiyo gishshawu, naati iitabaa qoppana danddayoosona. (2 Xim. 2:22; 1 Yoh. 2:16) Intteyyo naati deˈiyaaba gidikko, eta waati maaddana danddayeetii? Intte intte naata heemmanawu maaddiya heezzubaa hagaappe kaallidi beˈana; hegeekka, eta eriyoogaa, miziyoogaanne kaalettiyoogaa.

3. Yelidaageeti bantta naatu “hanotaa” waati erana danddayiyoonaa?

³ Loˈˈo henttanchay ba dorssati payyakkonne eranawu eta huuphiyan huuphiyan loytti xeellees. Inttekka intte naatu hanotaa eranawu hegaadan oottana danddayeeta. Geeshsha Maxaafay, “Ne dorssati de7iyo hanotaa loittada era” yaagees. (Lee. 27:23) Yaatanawu, intte intte naati oottiyoobaa, oppiyoobaanne etawu siyettiyaabaa akeekana koshshees. Hegaadan oottanawu inttena aybi maaddana danddayii? Hegawu maaddiya waannabatuppe issoy, intte naatuura ubba wode haasayiyoogaa.

4, 5. (a) Naati bantta qofaa yelidaageetuyyo yootanaadan aybi maaddana danddayii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Intte naati intteyyo bantta qofaa unˈˈettennan yootanaadan ay oottidetii?

⁴ Daro aawatinne aayeti bantta naati yelaga gidiyo wode kaseegaadan etaara haasayennaagaa akeekidosona. Yelagati banttawu siyettiyaabaanne bantta qofaa yootanawu koyennan aggana danddayoosona. Intte naatu hanotaykka hegaa mala gidikko, waatana danddayeetii? Intte naˈay woy naˈiyaa inttenaara issibaa adussa saatiyawu haasayanaadan wodiyaa keeriyoogaappe ubba wode etaara issi issibaa haasayite. (Zaa. 6:6, 7) Intte etaara issi issibaa oottana danddayeeta. Qassi etaara hemettana, kaaˈananne so giddon oottiyoobaa issippe oottana danddayeeta. Hegaadan etaara issippe wodiyaa aattiyo wode, intte naati bantta qofaanne banttawu siyettiyaabaa yootanawu koyana danddayoosona.

⁵ Intte hegaadan oottinkka intte naati ba qofaa yootanawu koyennaba gidikko shin? Hara ogiyan haasayissana danddayeeta. Leemisuwawu, intte naˈiyaa waana peˈidaakko oychiyoogaappe intte waani peˈidaakko iyyo yootana danddayeeta. Hegaappe simmin, akka waana peˈidaakko babaa intteyyo yootana danddayawusu. Woykko issibaa xeelliyaagan i qofay aybakko eranawu a siranaadan oottenna ogiyan oychite. He allaalliyaa xeelliyaagan i laggetuyyo aybi siyettiyaakko o oychana danddayeeta. Hegaappe simmidi, a ba laggeta woyga zorana danddayiyaakko oychana danddayeeta.

6. Haasayissiyo wode ezggana koyiyaageetanne shiiqanawu deexxennaageeta gidiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

⁶ Intte naati inttenaara haasayanawu koyanaadan, intte eti haasayana koyiyo wode siyiyaageetanne shiiqanawu deexxennaageeta gidana koshshees. Yelidaageeti bantta naatuura haasayanawu ubbatoo wode xayiyaaba gidikko, naati bantta metuwaa yootennan aggana danddayoosona. SHiiqanawu deexxennaageeta gidiyoogaa waati bessana danddayeetii? “Ay wodekka taakko yaana danddayaasa” giyoogaa xallay gidenna. Yelaga naati intte eta metuwaa xaasayi xeellanaadan woy intte eta hanqqettanaadan koyokkona. Daro aawatinne aayeti hegaara gayttidaagan loˈˈo leemiso gidoosona. Kaylo giyo tammanne uddufun laytta naˈiyaa, “Taani ta aawaara ubbabaa haasayays. Taani haasayiyo wode i kelttiyaa gelenna; qassi tana borennan ezggees. Yaatidi ubbatoo tana loˈˈobaa zorees” yaagaasu.

7. (a) Ekkanawu woy gelanawu qoppidi haratuura laggetiyoogaa malabaa bantta naatuura haasayiyo wode yelidaageeti waatana bessii? (b) Yelidaageeti akeekennan bantta naata waatidi yiilloyana danddayiyoonaa?

⁷ Ekkanawu woy gelanawu qoppidi haratuura laggetiyoogaa mala akeekan oyqqana koshshiyaabaa issi issitoo intte naatuura haasayana danddayeeta. Hegaa malabaa etaara haasayiyo wode eti hegaa waatidi suure oyqqana danddayiyaakko yootiteppe attin hegaa xeelliyaagan iitabaa xallaa yootoppite. Leemisuwawu, intte issi hooteeliyaa gelidi qumaa maanawu oychiyo wode qumaa aattiya uri moorettida qumaa miyoogee kaalettiyoobaa xallaa yootiyaakko waatuuteetii? Intte hegaappe kiyidi hara hooteeliyaa baana danddayeeta. Intte naatikka inttena zoriya oychiyo wode intte yootiyoobay ufayssennabaa  xalla gidikko, eti yiillotidi hara uraa zoriyaa oychana danddayoosona. (Qolasiyaasa 3:21 nabbaba.) Hegaa gishshawu, oottana bessiyaaba oottite. Emilo giyo yelaga michiyaa hagaadan gaasu: “Ta aawaynne aayyiyaa taani gelanawu qoppada laggetiyoogaa xeelliyaagan tanaara haasayiyo wode, taani laggetiyoogee bala gaada qoppanaadan oottokkona. Eti taani issi uraa loytta eriyoogeenne aqo laggiyaa demmiyoogee ufayssiyaaba gidiyoogaa yootoosona. Hegee taani hegaa xeelliyaagan etaara haasayanawu koyanaadan oottiis. Taani hegaa malabaara gayttidabaa ubbaa qosennan etawu yootana koyays.”

8, 9. (a) Naati yootiyoobaa kelttiyaa gelennan ezggiyoogee ayba goˈˈaa demissii? (b) Intte naati yootiyoobaa ezggiyoogee inttena waati goˈˈidee?

⁸ Hegaa xeelliyaagan Kayla, naati inttenaara haasayiyo wode intte danddayan ezggiyoogee shiiqanawu deexxennaageeta gidiyoogaa bessiyo oge gidiyoogaa yootaasu. (Yaaqooba 1:19 nabbaba.) Ba naˈiyo barkka dichiya Katiyo giyo issi aayyiyaa hagaadan gaasu: “Taani kase ta naˈiyaa tawu yootiyoobaa danddayan siyikke. A ba yootiyoobaa yootada wurssenna mala teqqays. A yootiyoobay tana sohuwaara salettees; qassi taani a yootiyoobaa siyada yiillotana koyikke. Ta eeshshay haˈˈi kaseegaa mala gidenna gishshawu, ta naˈee eeshshaykka laamettiis. A haˈˈi kaseegaappe aaruwan tanaara hashetawusu.”

⁹ Ronalda giyo issi aawaykka ba yelaga naˈeebaa hegaara issi malabaa yootiis. I hagaadan giis: “A banaara tamaariya issi naˈaa siiqidoogaa yootido wode, taani koyro keehi yiillotaas. SHin taani Yihooway ba ashkkarata danddayaaninne bessiyaagaadan oyqqiyoogaa wotta dentta qoppada, ta naˈiyo zoranaappe kase a yootiyoobaa siyiyoogee loˈˈo gidiyoogaa qoppaas. Hegaadan oottidoogee keehi maaddiis! Taani ta naˈee qofaa he wode akeekaas. A ba qofaa yoota simmin, taani iyyo yootiyoobaa siiquwan yootana danddayaas. Hegaappe simmin, taani zoriyoobaa a siyiyo gishshawu keehi garamettaas. A ba eeshshaa laammanawu wozanaappe koyiyoogaa yootaasu.” Intte intte naatuura ubbatoo haasayiyoogee eta qofaanne etawu siyettiyaabaa loytti akeekanawu maaddees. Hegee qassi eti loˈˈobaa kuuyanawu intte eta maaddanaadan oottees. *

10, 11. Intte naati tumaappe haakkennaadan waati maaddana danddayeetii?

¹⁰ Loˈˈo henttanchay ba wudiyaappe  dorssay bayana danddayiyoogaa erees. He dorssay guuttaa haakkidi maataa maanawu baana danddayees. He sohuwaappe guuttaa guuttaa haakkiiddi wudiyaappe shaahettees. Hegaadan issi naˈay leddan leddan tumaappe haakkana danddayees. I iita laggetuppe woy wodiyaa aattiyo iitabaappe denddidaagan qohettana danddayees. (Lee. 13:20) Hegaa malabaappe intte naˈaa waati naagana danddayeetii?

¹¹ Intte naata tamaarissiyo wode, eti giigissana koshshiyaabay deˈiyoogaa akeekikko eta sohuwaara maaddite. Eti banttawu deˈiya loˈˈo eeshshaa dichanaadan maaddite. (2 PHe. 1:5-8) So asaa goynuwaa aggennan shiiqiyoogee hegaadan oottanawu keehi maaddees. Xiqimita 2008 Nu Kawotetta Haggaazoy so asaa goynuwaa xeelliyaagan, “So asau aawatettay deˈiyoogeeti so asaa Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa ubbatoo loˈˈo hanotan kaalettiyoogan Yihoowa sinttan bantta aawatettaa polanaadan minttettoos” yaagees. Intte intte naata heemmanawu maaddiya he wodiyaa loytti goˈetteetii? Intte ayyaanaabaa kaseyiyoogaa naati keehi nashshiyoogaa akeekite.—Maa. 5:3; Pili. 1:10.

12. (a) Yelagati aggennan shiiqiyo so asaa goynuwaappe waani goˈettiyoonaa? (“ Eti Nashshoosona” giya saaxiniyan deˈiya qofaappe gujjada yoota.) (b) Neeni so asaa goynuwaappe waana goˈettadii?

¹² Kariso giyo issi yelagiyaa bantta So Asaa Goynoy eta keehi goˈˈidoogaa xeelliyaagan yootidobaa akeeka: “Nuuni uttidi issippe tobbiyoogaa keehi dosays. Hegee nuuni issoy issuwaa siiqanaadaaninne issippe ufayssiya wodiyaa aattanaadan maaddees. Nuuni nu So Asaa Goynuwaa ubba wode goynnanaadan ta aaway koyees. I hegaa xoqqu ootti xeelliyoogee taanikka xoqqu oottada xeellanaadan maaddiis. Hegee taani a bonchanaadaaninne nuna ayyaanaaban kaalettanaadan awu immettida aawatettawu haarettanaadan denttettiis.” Britino giyo hara yelagiyaa qassi hegaadan gaasu: “So asaa goynoy taani nu soo asaakko shiiqanaadan maaddiis. So asaa goynoy eti ta qofaa akeekanawu koyiyoogaanne tawu tumuppe qoppiyoogaa bessees. Qassi hegee nuuni issoy issuwaa siiqiyaanne ufayttiya so asaa gidanaadan maaddiis.” Yelidaageetu halchoy bantta naati Yihoowa siiqanaadan tamaarissiyoogaa. So asaa goynoy hegaadan oottanawu keehi maaddiyaabatuppe issuwaa. *

13. Issi naˈi Yihoowayyo haggaazanaadan waati denttettana danddayiyoo?

¹³ Loˈˈo henttanchay ba dorssata kaallanawunne naaganawu xamˈˈaa goˈettees. I xamˈˈaa goˈettiyo waana halchotuppe issoy ba dorssata “lo77o qooruwan” heemmanaassa. (Hiz. 34:13, 14) Aawanne aayo gidiyo gishshawu, intte halchoykka ayyaanaaban hegaara issi mala. Intte intte naati Yihoowayyo haggaazanaadan eta kaalettanawu koyeeta. Intte intte naati, “Abeet ta Xoossau, taani neeni koyiyoogaa oottanau dosais; ne higgee ta wozanaa giddon de7ees” yaagidi xaafida mazamuraawiyaagaadan qoppanaadan koyeeta. (Maz. 40:8) Hegaadan nashshiya yelagati bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppidi xammaqettoosona. Eti he gitabaa kuuyanaappe kase, koshshiyaagaa keena eraa demmana bessees; qassi Yihoowayyo oottanawu wozanaappe koyana bessees.

14, 15. (a) Kiristtaane gidida aawaanne aayee halchoy aybee? (b) Yelagati tumaa sirana danddayiyoy aybissee?

¹⁴ Intte naati Yihoowaara dabbotaa minttanawu koyennaba, ubba bantta ammanuwaara gayttidabaa siriyaaba gidikkoshin? Eti Yihoowa siiqanaadaaninne Xoossay oottidobaa nashshanaadan tamaarissite. (Ajj. 4:11) Hegaa akeekiyo wode, eti Xoossawu goynnanawu koyana danddayoosona.

¹⁵ SHin intte naˈay tumaa siriyoogaa yootikko  shin? Yihoowayyo haggaaziyoogee aybippenne aaruwan goˈˈiyaaba gidiyoogaanne ufayssaa demmanaadan maaddiyoogaa eti akeekanaadan oottidi eta waatidi heemmana danddayeetii? Eti siranaadan oottida gaasoy aybakko koyro akeekite. Leemisuwawu, intte naˈay Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa maayenneeyye, ba laggetuyyo sabbakanawu yayyii? Intte naˈiyaa Xoossay kessido xillotettaa maaraa kaalliyoogee aadhida eratetta gidiyoogaa sirayiiyye, harati bana borennaadan yayyay?

16, 17. Yelidaageeti bantta naati Yihoowaara dabbotanaadan waati maaddana danddayiyoonaa?

¹⁶ Gaasoy ayba gidikkokka, intte naati tumaa siranaadan oottida ubbabaa qoranaadan eta maaddana danddayeeta. Waatidi? Daro aawatinne aayeti kaallidi deˈiya oyshatu malaa goˈettidi bantta naata maaddoosona: “Neeni Kiristtaane gidiyoogan neeyyo aybi siyettii? Kiristtaane gidiyoogee nena waati goˈˈidee? Yihoowayyo oottanawu gaada ay ay aggadii? Neeni ha wodiyan demmido goˈˈaynne sinttaappe demmana goˈˈay neeni Yihoowayyo oottanawu gaada aggidobaappe keehi dariyoogaa akeekadii? Aybin?” He oyshata hassayidi ufayssiyaanne keha ogiyan intte naata oychiteppe attin balaa qoranawu koyidi oychiya asadan oychoppite. Hegaa tobbiyo wode Marqqoosa 10:29, 30n deˈiya qofaa issippe tobbana danddayeeta. Issi issi yelagati Kiristtaanee gidiyo gishshawu aggidobaa issi baggan, demmido goˈˈaa qassi hara baggan woraqatan xaafoosona. Hegee eti giigissana bessiya issi issibaa akeekidi giigissanaadan maaddees. Xannaˈanawu koyiya asaa Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy giyo maxaafaa woy “Xoossaa Siiquwan” giyo maxaafaa xannaˈissiyaaba gidikko, nu naata shin loytti xannaˈissana koshshennee? Intte hegaadan oottiiddi deˈeetii?

¹⁷ Wodeppe, intte naati oossi oottanawu koyiyaakko banttawu doorana. Intte ammaniyoobaa intte naatikka coo ammanana giidi qoppoppite. Eti Yihoowaara banttawu dabbotana koshshees. (Lee. 3:1, 2) Intte naˈay Yihoowaara dabbotibeennaba gidikko, intte naˈaara baaso timirttiyaa ayssi tobbekketii? Intte naˈay woy naˈiyaa kaallidi deˈiyaagaa mala oyshaa qoppanaadan maaddite: “Xoossay deˈiyoogaa taani waatada erana danddayiyaanaa? Xoossaa Yihooway tawu tumuppe qoppiyoogaa ammananaadan oottiyaabay aybee? Yihooway kessido xillotettaa maaray tana goˈˈiyoogaa taani ammaniyoy aybisee?” Intte naˈay woy intte naati Yihoowa ogee aybippenne loˈˈo gidiyoogaa akeekanaadan danddayan maaddite; yaatidi loˈˈo henttancha gidiyoogaa bessite. *—Roo. 12:2.

18. Yelidaageeti Gita Henttanchaa Yihoowa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoonaa?

¹⁸ Tumu Kiristtaaneti ubbay Gita Henttanchaa leemisuwaa kaallanawu koyoosona. (Efi. 5:1; 1 PHe. 2:25) Yelidaageeti dorssan leemisettida bantta naatu hanotaa loytti erana koshshees; qassi Yihooway immana anjjuwa eti demmanaadan eta kaalettana koshshees. Intte naata tumaa ogiyan dichiyoogan ubbatoo eta heemmite!