1, 2. Maccaasee zerettaa aybippe naagana koshshidee, qassi aybissi?

GEESHSHA MAXAAFAN deˈiya koyro hiraagay Yihoowa halchoy waani polettanaakko akeekanawu keehi maaddees. Tumu Xoossay Edenen qaalaa gelido wode, “Taani nenanne [Seexaanaa] maccaasiyo, ne zerettaanne i zerettaa morkke kessana” yaagiis. He morkketettay ay keena wolqqaama gidanee? Yihooway, “I [maccaasee zerettay] ne [Seexaanaa] huuphiyaa qoxxana; neenikka a qirbbiyaa dukkana” yaagiis. (Doo. 3:15) SHooshshaynne maccaasiyaa suutta morkke gidiyo gishshawu, Seexaanay maccaasee zerettaa xayssanawu oottennabi baawa.

² Mazamuraawee Xoossay doorido asaa xeelliyaagan hagaadan woossiis: “Be7a! Ne morkketi ne bolli denddoosona; nena ixxiyaageeti ne bolli makkaloosona. Eti ne asaa bollan geeman yaa7oosona; neeni siiqiyo asatu bolli maqettoosona. Eti, ‘Haayite, eta kawotettaa xaissoos’ . . . yaagoosona.” (Maz. 83:2-4) Maccaasee zerettay yiyo yarati xayennaadan woy moorettennaadan eta naagana bessees. Yaatanawu, Yihooway ba halchoy  polettana mala hara maachata maacettiis.

3, 4. (a) Higgiyaa maachay oosuwan peˈidoy awudee, qassi Israaˈeela deree waatanawu qaalaa gelidee? (b) Higgiyaa maachay imettido gaasoy aybee?

³ Abrahaama, Yisaaqanne Yaaqooba zerettati corattidi miilooniyan qoodettiyaageeta gidido wode, Yihooway eta giddoppe Israaˈeela deriyaa dooriis. Yihooway Muuse baggaara he deriyawu Higgiyaa immidi etaara dumma maachaa maacettiis; qassi Israaˈeela deree he maachaa naaganawu qaalaa geliis. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “[Muusee] Maachchaa Maxaafaa ekkidi, asaassi nabbabiis; nabbabin eti, ‘GODAI yootidobaa ubbaa nuuni oottana; nuuni azazettana’ yaagidosona. Hegaappe guyyiyan, Muusee he suuttaa [yarshshido booratu suuttaa] ekkidi, asaa bolli caccafidi eta, ‘Be7ite, GODAI ha qaala ubban inttenaara wottido maachchaa suuttai hagaa’ yaagiis.”—Kes. 24:3-8.

⁴ Higgiyaa maachay Siinaa Deriyaa matan 1513 K.K. oosuwan peˈiis. He maachaa baggaara Yihooway beni Israaˈeela deriyaa dumma halchuwaa dooriis. Yihooway ‘eta daannaa, etawu higgiyaa immiyaagaanne eta kawo’ gidiis. (Isi. 33:22) Israaˈeelatu taarikee Xoossay kessido xillotettaa maraa eti naagiyo wode woy naagenna wode aybi hanidaakko qonccissees. Israaˈeelati eeqawu goynniya asatuppe machennaadan, qassi eta eeqawu goynnennaadan Higgee diggees; hegee Abrahaama zaree moorettenna mala immidoba.—Kes. 20:4-6; 34:12-16.

5. (a) Higgiyaa maachay Israaˈeelati waaniyo maataa demissii? (b) Xoossay Israaˈeelata ixxidoy aybissee?

⁵ Higgiyaa maachan beni Israaˈeelan qeeseti sunttettidi oottidosona; he qeeseti sinttappe asaa naatuyyo keehi gitabaa oottana qeesetuyyo leemiso. (Ibr. 7:11; 10:1) Higgiyaa maachay Israaˈeela deree ‘qeesetu kawotetta’ gidiyo maataa demissees; Israaˈeelati hegaadan oottanawu Yihoowayyo azazettana koshshees. (Kessaabaa 19:5, 6 nabbaba.) SHin Israaˈeelati azazettennan aggidosona. Abrahaamayyo waanna zeretta gidida Masee yiido wode eti a bonchibookkona; ubba ixxidosona. Hegaappe denddidaagan Xoossaykka he deriyaa ixxiis.

6. Higgee aybiyyo goˈˈidee?

⁶ Israaˈeelati Yihoowayyo ammanettennan aggido gishshawu, eti qeesetu kawotetta gidana danddayibookkona; shin hegee Higgiyaa maachay aynne goˈˈibeenna giyoogaa gidennan. Higgee zerettaa qohuwaappe naagiisinne asaa naati Masiyaa akeekanaadan oottiis. Yesuusi saˈaa yiyo wode asay a akeekido gishshawu, he Higgee  maaddiis. Geeshsha Maxaafay, “Kiristtoosi higgiyau wolqqaa xaissiis” yaagees. (Roo. 10:4) Yaatin, qeesetu kawotetta gidana danddayiyaageeti oonne? Xoossaa Yihooway ooratta deriyaa giigissanawu hara maachaa maacettiis.

7. Yihooway Ermmaasa baggaara kasetidi ooratta maachaa xeelliyaagan ay yootidee?

⁷ Higgiyaa maachay attanaappe daro wodiyaappe kase, Yihooway hananabaa yootiya Ermmaasa baggaara i Israaˈeela deriyaara “ooratta maachchaa” maacettanaagaa kasetidi yootiis. (Ermmaasa 31:31-33 nabbaba.) Higgiyaa maachay asaa nagaraa atto giissanawu mehiyaa yarshshanaadan azazees; shin ooratta maachay hegaadan oottanaadan azazenna. Yaatin he maachay hegaa waati polanee?

8, 9. (a) Yesuusa suuttay demissii? (b) Ooratta maachaa maacettida asati ay demmana danddayiyoonaa? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁸ Daro wodiyaappe guyyiyan, Niisaana 14, 33 M.Ln, Yesuusi Godaa Kahuwaa essiis. Woyniyaa burccukkuwaa xeelliyaagan, ba ammanettida 11 ashkkaratuyyo i, “Hagee inttessi gukkiya ta suuttan maacettida ooratta maachchaa” yaagiis. (Luq. 22:20) Qassi Maatiyoosi xaafidoogaadan woyniyaa xeelliyaagan Yesuusi, “Hagee daro asaa nagarai atto geetettana gishshau gukkiya ta suuttaa; ta suuttai ooratta maachchaa” yaagiis.—Maa. 26:27, 28.

⁹ Yesuusa suuttay ooratta maachay goˈˈanaadan oottiis. Qassi a suuttay asaa nagara merinawu atto giissana danddayees. Yesuusi ooratta maachan goˈettiya asatuppe issuwaa gidenna. I nagari baynnaagaa gidiyo gishshawu, atto geetettana koshshenna. SHin, Xoossay Yesuusa suuttaa waagaa Addaame zareta maaddanawu goˈettana danddayees. Qassi asaa naatuppe issota issota geeshsha ayyanan tiyidi baassi “naata” oottana danddayees. (Roome 8:14-17 nabbaba.) Yihooway nagari baynna ba Naˈaa, Yesuusa xeelliyo ogiyan eta xeellana danddayees. Ayyanan tiyettidaageeti “[Kiristtoosaara] laattana,” qassi ‘qeesetu kawotetta’ gidana danddayoosona. Hegee Higgiyaa maachan deˈida beni Israaˈeelatuppe halida maata. Kiitettida PHeexiroosi “[Kiristtoosaara] laattana” asata xeelliyaagan hagaadan giis: “Xoossai xumaappe garamissiya ba poo7uwau inttena xeesiis; intte a ooratta oosuwaa yootanau doorettida zare; intte kawo qeeseta; geeshsha asanne Xoossaassi buzo asa.” (1 PHe. 2:9) Ooratta maachay keehi goˈˈiyaaba! Hegee Yesuusi erissiyo ashkkarati Abrahaama zerettawu naaˈˈantto shaaho gidanaadan maaddees.

10. Ooratta maachay oosuwan peˈidoy awudee, qassi hegaa keena ayssi takkidee?

¹⁰ Ooratta maachay oosuwan peˈidoy awudee? Yesuusi saˈan deˈido wurssetta qammi hegaabaa yootido wode gidenna. He maachay oosuwan peˈana mala, Yesuusa suuttay gukkana, qassi a suuttaa waagay saluwan Yihoowassi imettana koshshees. Qassi geeshsha ayyaanay “[Kiristtoosaara] laattana” asatu bolli wodhana koshshees. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi erissiyo ammanettida ashkkarati Geeshsha ayyaanan tiyettido, PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, ooratta maachay oosuwan peˈiyoogaa doommiis.

11. Ooratta maachay Ayhudatinne Ayhuda gidenna asati ayyaana Israaˈeela gidanaadan waati maaddii, qassi ooratta maachaa maacettiyaageetu qooday aappunee?

¹¹ Yihooway Israaˈeelatuura ooratta maachaa maacettanaagaa Ermmaasa baggaara yootido wode Higgiyaa maachay ‘ceeggidooge e’ erettidaba gidikkokka, ooratta maachay oosuwan peˈana gakkanaashin koyro maachay aattibeenna. (Ibr. 8:13) Ooratta maachay oosuwan peˈiyo wode, Xoossay Ayhudatanne Ayhuda gidenna qaxxarettibeenna asaa shaakkennan xeellana; ayssi giikko, “qaxxarettiyoogee Xoossaa Ayyaanan oosettiya wozanaa qaxxarappe attin, xaafettida higgiyaana gidenna.” (Roo. 2:29) Xoossay ooratta maachaa etaara maacttiyoogan “higgiyaa eta qofan wottana; qassi eta wozanankka xaafana.” (Ibr. 8:10) Ooratta maachaa aara maacettiyaageetu qooday muleera 144,000; eti ooratta dere gidiya “Xoossaa Israaˈeela,” woykko ayyaana Israaˈeela geetettoosona.—Gal. 6:16; Ajj. 14:1, 4.

12. Higgiyaa maachaanne ooratta maachaa waati geeddarssana danddayiyoo?

¹² Higgiyaa maachaanne ooratta maachaa waati geeddarssana danddayiyoo? Higgiyaa maachaa maacettidaageeti Yihoowanne Israaˈeela zareta; ooratta maachaa maacettidaageeti qassi Yihoowanne ayyaana Israaˈeelata. Koyro maachawu gaannattidaagee Muusa; ooratta maachawu gaannattiyaagee qassi Yesuusa. Higgiyaa maachay oosuwan peˈidoy mehiyaa suuttaana; ooratta maachay oosuwan peˈidoy qassi Yesuusa suuttaana. Higgiyaa maachan Israaˈeela deriyaa kaalettidaagee Muusa; ooratta maachan deˈiyaageeta kaalettiyaagee qassi gubaaˈiyawu Huuphe gidida Yesuusa.—Efi. 1:22.

13, 14. (a) Ooratta maachay Kawotettaara gayttiyoy aybiinee? (b) Ayyaana Israaˈeelati saluwan Kiristtoosaara haarana mala koshshiyaabay aybee?

¹³ Ooratta maachay, saluwaa Kawotettan kawotanne qeeseta gidiya geeshsha deriyaa demissiyo gishshawu Kawotettaara gayttidaba. He deree Abrahaama zerettawu naaˈˈantto shaaho gidees. (Gal. 3:29) Hegaa gishshawu, ooratta maachay Abrahaama maachay polettanaadan oottees.

¹⁴ Kawotettaara gayttidaagan hara issibaykka polettana bessees. Ooratta maachay ayyaana Israaˈeelata demissees; qassi eti ‘Kiristtoosaara laattanaadan’ oottees. SHin eti saluwan Yesuusaara a Kawotettan kawotanne qeeseta gidanaadan oottiya hara maachaa koshshees

15. Yesuusi ammanettida ba erissiyo ashkkaratuura ayba maachaa maacettidee?

¹⁵ Yesuusi Godaa Kahuwaa essi simmidi, ammanettida ba erissiyo ashkkaratuura issi maachaa maacettiis; hegee Kawotettaa maachaa geetettees. (Luqaasa 22:28-30 nabbaba.) Hagee, hara maachaadan Yihooway asaara maachettidooba gidennan, Yesuusinne a kaalliya ayyaanan tiyettidaageeti maacettido maachaa. Yesuusi “ta Aawai tana sunttidoogaadan [“tanaara maacettidoogaadan,” NW]” giido wode, “Malkki-Xedeqi qeese gididoogaadan, [ikka] merinau qeese gidana” mala Yihooway aara maacettido maachaabaa yootidaba milatees.—Ibr. 5:5, 6.

16. Kawotettaa maachay ayyaanan tiyettida Kiristtaanetussi ay maataa demissii?

¹⁶ Ammanettida 11 erissiyo ashkkarati ‘paacettiyo wode Yesuusa yeggibaybookkona.’ Kawotettaa maachay eti saluwan aara deˈanaagaanne kawotanne qeeseta gididi haaranaagaa ammanettanaadan oottees. SHin he maataa demmiyaageeti 11tu xalla gidokkona. Bonchuwaa maayida Yesuusi kiitettida Yohaannisassi ajjuutan qonccidi, “Taani xoonada ta Aawaara a kawotaa araatan uttidoogaadan, xoonida urau tanaara ta kawotaa araatan uttiyo alaafetettaa immana” yaagiis. (Ajj. 3:21) Yaatiyo gishshawu, i Kawotettaa maachaa ayyaanan tiyettida 144,000 Kiristtaanetuura maacettiis. (Ajj. 5:9, 10; 7:4) Hagee eti saluwan  Yesuusaara haaranaagaa ammanettanaadan oottiya maacha. Hegee issi kawuwaa gelida maccaasee hanotaa mala; a he kawuwaa gelada aara issippe haarana danddayawusu. Geeshsha Maxaafay ayyaanan tiyettidaageeta Kiristtoosi ‘bullashettiyaaro,’ qassi Kiristtoosawu giigida ‘geeshsha geelaˈo’ yaagees.—Ajj. 19:7, 8; 21:9; 2 Qor. 11:2.

17, 18. (a) Hanno gakkanawu beˈido, Kawotettaara gayttida usuppun maachata qonccissa. (b) Nuuni Xoossaa Kawotettaa mintti ammanana danddayiyoy aybissee?

¹⁷ Ha naaˈˈu huuphe yohotun beˈido maachati ubbay Kawotettaa xeelliyaagan keehi gitaba gidida issi woy naaˈˈubaara gayttidaba. (“Xoossay Ba Halchuwaa Waatidi Polanee?” yaagiya kasetiya huuphe yohuwan de’iya sanxxarazhiyaa go’ettada.) Kawotettay ha maachatun baasettido gishshawu, halchidobay polettanaagee qonccee. Yaatiyo gishshawu, Xoossay ha saˈaassinne asaa naatussi koyro halchidobaa Masiyaa Kawotettaa baggaara polanaagaa keehi ammanettana danddayoos.—Ajj. 11:15.

¹⁸ He Kawotettay asaa naati merinawu anjjettanaadan oottanaagaa siriya uri deˈanee? Asaa naatu meto ubba merinawu qaarana danddayiyay Xoossaa Kawotettaa xalla gidiyoogaa asaassi ammanettidi yootana danddayoos. Ha tumaa haratussi mishettidi yootiyaageeta gidoos!—Maa. 24:14.