AMARKKAN pilgrime (yuuyidi xomoosiyaagaa) gididi oottiya, Jaappaanen yelettida ishay Masqqala 6, 1926n misoonaawe gididi Jaappaane simmiis. A mokkanawu naagiyaagee Kobi giyo kataman haratuura citan Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidaagaa; he wode konttiraatiyaa gelidi Wochiyo Keelaa ekkiyay a xalla. Geeshsha Maxaafaa Tamaareti koyro gita shiiquwaa Ichashe 2, 1927n, he kataman shiiqidosona. SHiiqida asaa qooday 36; qassi 8 asay xammaqettiis. Hegaadan doommidoogee keehi loˈˈo; shin he guutta citay Jaappaanen deˈiya 60 miiloone asawu Geeshsha Maxaafaa tumaa pooˈuwaa waatidi pooˈissana danddayii?

Mishettidi oottiya Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Geeshsha Maxaafaappe giigida haasayata erissanawu Uddufune 1927n zamachaa doommidosona. Osaka kataman ubbasan ishantti oge doonaaninne erissuwaa kaqqanawu giigissido gitaban koyro haasayaa erissuwaa kaqqidosona; qassi 3,000 shoobe woraqataa erettida asawu kiittidosona. Eti 150,000 shoobe woraqataa asawu immidosona; qassi Osaka katamaa waanna gaazexatuuninne 400,000 baabure tikkeetiyan he haasayaa erissidosona. Haasayaa shiishshiyo gallassi naaˈˈu horophilleti katamaappe bollaara paalliiddi 100,000 shoobe woraqataa laalidosona. “Xoossaa Kawotettay Keehi Matattiis” giya he haasayaa siyanawu 2,300 gidiya asay Osaka Asahi Addaraashaa kumidi shiiqiis. Issi shaˈa gidiya harati sohoy baynna gishshawu, guyye simmidosona. Haasayay wuri simmin, shiiqida asaappe 600ppe dariyaageeti bantta oyshaa zaaranaadan uttiigidosona. Hegaappe kaalliya aginatun, Kyotooninne Jaappaanen arggo baggan deˈiya hara katamatun asay Geeshsha Maxaafaappe giigida haasayaa siyiis.

Geeshsha Maxaafaa Tamaareti Xiqimita 1927n Tokyo kataman haasayaa shiishshanawu giigissidosona. Kaseegaadankka, xaaxi waaxiya moconay, parllaamaa yarati, haymaanootiyaa kaalettiyaageeti, olaa gadaawatinne erettida hara asati shoobettidosona. Erissuwaa kaqqiyo gitaban, gaazeexaaninne 710,000 shoobe woraqatan haasayaa asaa erissidosona; qassi Jaappaane waanna kataman heezzu haasayaa siyanawu shiiqida asaa qooday muleera 4,800.

Kolpporttereti (aqinyeti) Kawotettaa mishiraachuwaa asaa soo biidi yootiyoogan gitabaa oottidosona. Matsuˈe Isho giyo Jaappaane biittaa koyro kolpportteretuppe issinnanne Jizo giyo i azinay huuphessa baggan deˈiya Sapporon doommidi, Sendey, Tokyo, Yokohama, Negoya, Osaka, Kyoto, Okeyamanne Tokashima gujjin, Jaappaane biittaa oyddawu shaakkin heezzu kushe gidiya sohuwan haggaazidosona. Isho giyo michiyaanne Sakiko Tanaka giyo cima michiyaa kawotettan gita maatay deˈiyoogeeta haasayissanawu eta biittan erettida kemonas giyo maayuwaa maayidi biidosona. Etappe issinna qasho keettan deˈiya laybireeriyan wottanawu Zi Harp of God giyo maxaafaanne Diliverans giyo maxaafaa 300 oychaasu.

Katsuˈo Miˈurinne a machiyaa Hagina maxaafaa Michee Ishippe ekkidi, tumaa sohuwaara akeekidosona.  Eti 1931n xammaqettidi kolpporttere gididosona. Haruˈichi Yamadi, a machiyaa Taananne eta dabboti daroti 1930ppe guuttaa kasetidi Kawotettaa tumaa ekkidosona. Ha aqo laggeti kolpporttere gididosona; qassi Yukiko giyo eta naˈiyaa Tokyon Beeteelen oottanawu baasu.

Kaamee beni keehi alˈˈo, qassi ogeekka loˈˈo gidenna. Kazumi Minoˈurinne hara yelaga kolpporttereti keettadan giigissido, motoree baynna kaamiyaa goˈettidosona. Eti hegaa para gaariyaa laaggiya, guyyeppe Israaˈeela kawotuppe issuwaa gididaagaa sunttan Yeehu giidi sunttidosona. (2 Kaw. 10:15, 16) Hegeetuppe gita heezzatussi zananay 2.2 meetire, gomppay 1.9 meetire, qassi geesay 1.9 meetire; issuwaa issuwaa giddon usuppun aqinyeti aqana danddayoosona. Qassi naaˈˈu asi aqana danddayiyo, bishkkiliitiyan gooshettiya Yeehu geetettiya guutta 11ta Jaappaane macara biiroy giigissiis. Yeehu giyoogeeta giigissiyoogan maaddida Kiichi Iwasaki, “Yeehu giyoogeetu ubbawu dunkkaaneenne xomppiyaa pooˈissana mala maaddiya kaamiyaa baatiree deˈees” yaagiis. Kolpporttereti huuphessa baggan deˈiya Hokkeydon doommidi tohossa baggan deˈiya Kayushu gakkanaashin deriyaa kiyiiddinne deriyaappe wodhiiddi, qassi wombbaara kanttiiddi Yeehu giyoogeeta sugiiddinne goochiiddi Jaappaane biittan ubbasan tumaa pooˈuwaa pooˈissidosona.

Ikumatsu Ota giyo kolpportteree hagaadan giis: “Nuuni issi katamaa gakkiyo wode, nu Yeeha shaafaa doonan woy dembban essoos. Koyro, katamaa ayssiyaagaanne a mala erettida asata haasayissoos; yaatidi nu xuufeta erissanawu asaa soo boos. Mootta ubbaa gatti simmidi, hara katamaa boos.”

Kobi kataman deˈiya he 36 Geeshsha Maxaafaa Tamaareti he koyro gita shiiquwaa shiiqido wodee “guutta doomettaa” wode. (Zak. 4:10) Hegaappe ichashu layttaa takkidi, 1932n Jaappaanen haggaaziya 103 kolpportteretinne aassiyaageeti 14,000ppe dariya maxaafaa asawu immidoogaa yootidosona. Jaappaanen gita katamatun ha wodiyan asawu mishiraachoy odettiiddi deˈees; qassi he biittan ubbasan 220,000 gidiya aassiyaageeti pooˈuwaa pooˈissiiddi deˈoosona.—Jaappaanen xaafettida nu taarikiyaappe.