Taani Inggilizen Bilak Kantirii giyo moottan Darlasttane kataman 1935n yelettaas; he moottay Bilak Kantirii geetettidoy yan deˈiya daro paabirkkatuppe karetta cuway kiyiyo gishshataassa. Taayyo layttay 4 heera gidiyo wode, ta aawaynne aayyiyaa Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidosona. Qassi taayyo layttay 15 heera gidiyo wode, taani tumaa eridoogaa ammanettaas; yaatada taayyo layttay 16 gidiyo wode, 1952n xammaqettaas.

He wode, kushiyan oottiyoobatuyyo goˈettiyo miishshatanne kaamiyaanne hegaa mala harabatu miishshata giigissiya gita paabirkkan oosuwaa meezetiya oosanchcha gidaas. Yaatada issi dirijjitiyan gita oosuwaa oyqqanawu loohiyoogaa doommaas; qassi he oosuwan keehi ufayttaas.

Yuuyi xomoosiya issi ishay Willenhol giyo kataman deˈiya nu gubaaˈiyan saaminttawu gidduwan shiiqiyo shiiquwan Gubaaˈe Maxaafa Xinaatiyaa kaalettanaadan tana shoobbido wode, taani keehi koshshiyaabaa kuuyana bessiis. SHin kuuyanawu tawu deexxiis. Taani he wode naaˈˈu gubaaˈiyan shiiqays. Nu sooppe 32 kilo meetiriyaa gidiyaagaa haakkidi deˈiya Bramsgrove kataman ta oottiyoosawu matan deˈiya gubaaˈiyan saaminttaa gidduwaa shiiquwaa shiiqays. Qassi nu soo simmiyo wode, Willenhol kataman deˈiya gubaaˈiyan Woggaa galla shiiquwaa shiiqays.

Taani Yihoowa dirijjitiyaa maaddanawu koyido gishshawu, ta keehi dosiyo oosuwaa aggana koshshidaba gidikkonne, yuuyi xomoosiya ishay shoobbidoogaadan oottaas. Keehi ufayssiya deˈuwaa deˈanaadan oottiyaabaa kuuyana mala Yihooway ta deˈuwaa kaalettanaadan eeno giidoogan taani mulekka zilˈˈetta erikke.

Taani Bramsgrove gubaaˈiyan shiiqiyo wode, Aano giyo ayyaanaaban mino gidida puulanchcha michcheera erettaas. Nuuni 1957n eketti gelettidi, ubba wode aqinyetettaa, dumma aqinyetettaa, woradaa oosuwaanne Beeteelen haggaaziyoogaa mala, dumma dumma ufayssiya oosota Yihoowayyo oottida. Taani ta deˈo ubban keehi ufayttanaadan Aana tana loytta maaddaasu.

Nuuni 1966n, Giiliyaade Timirtte keettan 42ntta  kayan tamaaridoogan keehi ufayttida. Yaatidi Maalaawe maddabettida, he biittan deˈiya asay kehanne imattaa mokkiyaagaa gidiyo gishshawu, daro asay he biittaa Afirkkan siiquwan erettida biitta yaagees. Nuuni he biittan daro takkana danddayokko giidi qoppibookko.

Nuuni Usuppune 1, 1967n Maalaawe gakkida. Issi aginaa kumettaa he biittaa qaalaa tamaari simmidi, awuraajjaa oosuwaa doommida. He wode nuuyyo awanne, haray atto shaafaakka kanttidi baana danddayees giidi issoti issoti qoppiyo kaamee deˈees. SHin hegee tuma gidenna. Nu kaamee qeeri shaafatuppe haraa kanttana danddayenna. Hegaa bollikka, issi issitoo nuuni jagiira keettan takkoos, yaatiyo gishshawu balgguwan iray bukkiyo wode he keettay aattenna mala, kaaraappe garssaara sharaa malabaa mayzzoos. Misoonaawe oosuwaa hegaadan doommiyoogee ufayssennaba gidikkonne, he oosuwaa nuuni keehi dosoos!

Hosppune aginan kawotettay nu bolli metuwaa gattanaagaa akeekida. Maalaawe pirezidantte, Dottoriyaa Hastinz Bandi haasayidobaa taani eraadooniyan siyaas. I Yihoowa Markkati giiraa giirokkonanne polotikaaban kelttiyaa geloosona giidi yootiis. SHin he mootoy worddo. Hegawu gaasoy nuuni polotikaaban oossinne exatennaagaanne polotika dirijjite yame gidiyoogaa bessiya karddiyaa shammennaagaa gidiyoogaa nuuni ubbaykka eroos.

Pirezidanttee Yihoowa Markkati ubbasan metuwaa medhdhiyoogaa yootidoogaa Masqqala aginan gaazeexan nabbabida. Polotika asay shiiqidosan I Yihoowa Markkatu oosoy mata wode muleera teqettanaagaa yootiis. Yaatiyo gishshawu, Xiqimita 20, 1967n nu oosoy muleera teqettiis. Yaatin darin takkennan, polisiyaa halaqatinne  immigreshiniyaa sunttati macara biiruwaa gorddanawunne misoonaaweta he biittaappe yedettanawu yaa biidosona.

Nuuni heezzu gallassaa qashetti simmin, Birttaanee haariyo Moorishes giyo biittaa yeddidosona. SHin, Moorishese biittaa sunttati nuuni misoonaawetettan yan deˈennaadan diggidosona. Yaatiyo gishshawu, haˈˈi Zimbbaabuwe geetettiya Rodeezhiyaa biidi haggaazanaadan kiitettida. Nuuni yaa gakkiyo wode, immigreshiniyan oottiya hanqqettida bitaniyaara gayttida, I “Intte Maalaawen deˈennaadan diggidosona. Qassi Moorishesenkka deˈennaadan diggidosona. Yaatin intteyyo injjetiyo gishshawu hagawu yiideta” yaagidi, nuuni yaa gelennaadan diggiis. Yaagin Aana yeekkaagaasu. Nuna oonne koyennabaa nuussi milatiis! He wode taani nu biitti Inggilize guyye simmanawu koyaas. Wurssettan, immigreshiniyaa sunttati nuuni qammaa macara biiruwan aqanaadan eeno giidosona; shin wonttetta gallassi eta waanna biiruwaa biidi erissanaadan yootidosona. Nuuni hitti giida, shin Yihooway nuna waati maaddanaakko beˈanawu danddayan naagiyoogaa aggibookko. Wonttetta gallassi saateppe guyyiyan, Zimbbaabuwe biittaa beˈanawu yiida asadan yan takkana danddayiyoogaa nuuni qoppennan nuussi yootidosona. He gallassi taani ay keena ufayttidaakko mule dogikke; hegee taani Yihooway nu ogiyaa kaalettiyoogaa ammananaadan oottiis.

Zimbbaabuwe macara biiruwan, Maalaawenne Moozambbike biittaa maaddaydda Haggaazo Kifiliyan oottiyo oosoy taayyo imettiis. He wode Maalaawen deˈiya ishantta wolqqaama yedetay gakkees. Ta oosuwaappe issoy Maalaawen woradaa xomoosiyaageeti kiittiyo irpporttiyaa birshshiyoogaa. Issi galla omarssi keehi qamissada oottiyo wode, ta ishanttanne michchontta keehi wadhdhidoogaa nabbabada yeekkaas. a SHin, eti Yihoowawu ammanettidoogee, eta ammanoynne genccay tana keehi minttettiis.—2 Qor. 6:4, 5.

Nu ishanttuppe Maalaawen attidaageetikka, baqatidi Moozambbike biidaageetikka, ayyaanaabaa qumaa demmanaadan nuuyyo danddayettida ubbabaa oottida. Maalaawen daro asay haasayiyo CHichchewa qaalan birshshiya citay Zimbbaabuwen issi ishaa aaho goshshaa gadee deˈiyo sohuwan oottanawu biis. I deˈiyo keettaanne biiruwaa etayyo kehatettan keexxiis. Eti yan kaseegaadankka Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta aggennan birshshidosona.

Maalaawen worada xomoosiyaageeti CHichchewa qaalaa awuraajjaa shiiquwaa layttan layttan Zimbbaabuwen shiiqanaadan nuuni giigissida. Eti shiiquwaa haasayatussi giigida xuufeta yaappe ekkidi boosona. Eti Maalaawe simmiyo wode, banttawu danddayettida keenan ishanttuyyo minttettiyaabaa yootanawu he xuufeta goˈettoosona. Woradaa xomoosiya he xala ishantti issi laytti Zimbbaabuwe yiido wode, eta minttettanawu Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettaa giigissida.

Taani Maalaaweppe baqatidi Moozambbike kambbiyan deˈiya Yihoowa Markkata xomoosanawu Usuppune 1975n yaa baas. He ishantti cimatu citay deˈanaadan giigissido oorattabaa gujjin, Yihoowa dirijjitee mati kessido kaaletuwaa kaalloosona. He ooratta cimati dere haasayaa haasayiyoogaa, gallassaa xiqisiyaanne Wochchiyo Keelaa loytti qonccissiyoogaa, gita shiiqota giigissiyoogaanne hegaa mala hara daro oosota giigissoosona. Eti kambbiyan geeshuwaa, qumaa yezuwaanne sarotettaa naaguwaa kifilee deˈanaadan oottidi kambbiyaa gita shiiquwaa sohuwaadan giigissidosona. He ammanettida ishantti Yihooway maaddin darobaa oottidosona, qassi taani eta xomoosa simmada keehi minettaas.

Zambbiyaa macara biiroy 1978 heeran Maalaawen oosettiya oosuwaa maaddiyoogaa doommiis. Gidoppe attin, taani Maalaawen deˈiya ishanttussi qoppiyoogaanne woossiyoogaa aggabeykke. Hara darotikka hegaadan oottidosona. He wode taani Zimbbaabuwe Macara Biiruwaa Konttiyaa yara gidada oottiyo gishshawu, Maalaawen, Tohossa Afirkkaaninne Zambbiyan aawatettay deˈiyo ishanttuura nuuni issippe waanna biiruwaappe kiitettida ishanttuura darotoo shiiqida. SHiiqido wode ubban,  “Maalaawen deˈiya ishantta waati loytti maaddana danddayiyoo?” giya oyshaa tobbida.

Yedetay woppi woppi biis. Yaatin Maalaaweppe yedettin biida ishantti loddan loddan guyye simmidosona. He wode he biittan attida ishanttu bolli gakkiya yedetay kaseegaa keena wolqqaama gidenna. SHooro biittatikka Yihoowa Markkatu haymaanootee higgiyan erettanaadan oottidosona. Qassi eta oosuwaa teqqiyoogaa aggidosona. Mozambbike biittaykka 1991n hegaadan oottiis. SHin nuuni, ‘Maalaawen deˈiya ishantti awude laˈa kiyanddonaashsha?’ giidi qoppida.

Maalaawe polotikaa hanotay laamettin, kawotettay Yihoowa Markkatu oosuwaa teqqiyoogaa 1993n aggiis. Yaatin darin takkennan, taani issi misoonaawiyaara haasayishin I tana, “Maalaawe guyye simmuutee?” giidi oychchiis. He wode taayyo layttay 59 gidiyo gishshawu taani ayyo, “Taani haˈˈi cimaas!” yaagaas. SHin Oosuwaa Kaalettiya Citay nuuni Maalaawe simmanaadan kiittido dabddaabbee he galla nuussi gakkiis.

Nuuni Zimbbaabuwen haggaaziyoogaa dosiyo gishshawu kuuyanawu metootida. Ayssi giikko, Zimbbaabuwen haggaaziyoogan keehi ufayttoos, qassi darotuyyo mata lagge gidida. Nuuni koyikko Zimbbaabuwen takkana danddayiyoogaa Oosuwaa Kaalettiya Citay kehatettan yootiis. Yaatiyo gishshawu, nuuni nu ogiyaa nu huuphen dooridi Zimbbaabuwen takkana danddayoos. SHin Abrahaameenne Saara Yihoowayyo azazettanawu giidi cimido wodiyankka bantta injje keettaa aggidi biidoogaa nuuni he wode wotti dentti qoppidoogaa taani hassayays.—Doo. 12:1-5.

Yaatiyo gishshawu, Yihoowa dirijjitee yootido kaaletuwaa kaallanawu kuuyida; yaatidi nuuni Maalaaweppe kiyoosappe 28 laytta kumin, Usuppune 1, 1995n Maalaawe guyye simmida. Maalaawen taaninne hara naaˈˈu ishantti Macara Biiruwaa Konttiyaa yara gididi oottiyoogaa doommida; yaatidi Yihoowa Markkatu oosoy zaarettidi minni eqqanaadan sohuwaara darobaa oottida.

Yihooway nu oosoy eesuwan diccanaadan oottidoogaa beˈidi keehi ufayttida! Aassiyaageetu qooday 1993n 30,000 heera, shin hegaappe keehi diccidi 1998n 42,000ppe dariis. b Kaseegaappe gujji gujji biida oosuwaa maaddanawu ooratta macara biiroy keexettanaadan nuuni halchchidi oychchin, Oosuwaa Kaalettiya Citay eeno giis. Yaatiyo gishshawu, Lilongiwen 12 hekitaare biittaa shammida, qassi taani keexuwaa konttiyan oottanaadan sunttettaas.

 Oosuwaa Kaalettiya Citan oottiya Ishaa Gay Pirsi ooratta macara biiruwaa anjjissiyo haasayaa Uddufune 2001n haasayiis. Maalaawe ishanttuppenne michchonttuppe naaˈˈu shaˈaappe dariyaageeti he prograamiyan shiiqidosona; etappe daroti 40ppe dariya layttaappe kase xammaqettidosona. He ammanettida ishanttinne michchontti nu oosoy muleera teqettido wode daro layttawu wolqqaama yedetay gakkishin genccidosona. He ishantti hiyyeesa gidikkonne, ayyaanaaban keehi mino. Eti he wode ooratta Beeteele keettata xomoosido gishshawu keehi ufayttidosona. Eti Beeteelen biyoosa ubban, Kawotettaa mazamuriyaa Afirkkaa muuziqaadan yexxoosona; hegee taani ta deˈuwan beˈido aybippenne aaruwan he prograamiyan ufayttanaadan oottiis. He hanotay, metuwaa genccidi aattiya ammanettidaageeta Yihooway anjjiyoogaa bessees.

Macara Biiroy keexettidi wuri simmin, SHiiquwaa Addaraashaa anjjissanawu darotoo kiitettidoogan keehi ufayttaas. Hiyyeesa ishantti daroti deˈiyo biittatun SHiiquwaa Addaraashay eesuwan keexettanaadan giigissidoban Maalaawe ishanttikka goˈettidosona. Kase, amarida gubaaˈeti zaafiyaappe giigissido daase malaban shiiqoosona. Eti duppaappe giigissidoban kaaraa kammoosona, qassi madaban uttoosona. SHin guyyeppe, xuubiyaa xuggidi loˈˈiya shiiqo sohota keexxanawu minni oottiyoogaa doommidosona. Gidoppe attin, zalanggan uttiyoogaa dosoosona; ayssi giikko, zalanggan unˈˈettidikka daro asay uttana danddayees!

Daroti kayma Kiristtaane gidanaadan Yihooway maaddidoogaa beˈidoogankka keehi ufayttaas. Hegaappekka aaruwan tana ufayssida harabay Afirkkan deˈiya yelaga ishanttubaa. Eti bantta dosan maaddidosona, qassi oosuwaa oottiiddinne Yihoowa dirijjitee loohissiyo wode eesuwan darobaa tamaaridosona. Yaatiyo gishshawu, eti Beeteeleeninne gubaaˈiyan hara aawatettaa ekkidi oottanaadan hegee maaddiis. He biittan deˈiya ooratti sunttettida woradaa xomoosiyaageetikka gubaaˈeta minttettidosona; etappe daroti machchidaageeta. Eti naata yelanaadan daro asay, haray atto eta soo asaykka koyiyaaba gidikkokka, eti Yihoowayyo loytti haggaazanawu koyiyo gishshawu, ha iita alamiyan naata yelennan agganawu kuuyidosona.

Nuuni Afirkkan 52 layttaa haggaazi simmin tana guuttaa sakkido gishshawu, nuuni Birttaaniyan haggaazana mala Macara Biiroy oychchin Oosuwaa Kaalettiya Citay eeno giis. Nuuni nu oosuwaa keehi dosiyo gishshawu aggidi biyoogan azzanidaba gidikkonne, Birttaaniyaa Beeteele keettaa asay nuuni cimido ha wodiyan nuna loytti maaddees.

Yihooway ta ogiyaa kaalettanaadan eeno giidoogee ta deˈuwan taani kuuyido aybippenne aadhdhiyaaba gidiyoogaa ammanettays. Taani ta ogiyaa taayyo dooridaba gidiyaakko hagaa mala ufayssiya deˈo deˈana danddayikke. ‘Likke ogiyaa’ baanawu koshshiyaabaa Yihooway awudekka erees. (Lee. 3:5, 6) Yelagatettan, taani issi gita dirijjitiyan oosettiya ubbabaa eranawu keehi koyaas. SHin Yihoowa dirijjitee hegaappe aaruwan ufayssiya oosuwaa taayyo immiis. Taani Yihoowawu haggaazidoogee ta deˈuwan kasekka haˈˈikka keehi ufayttanaadan oottiis!