1. Xoossay nena siiqiyoogee neessi aybi siyettanaadan oottii?

KIITETTIDA YOHAANNISI, “Xoossai siiqo” yaagiis. (1 Yoh. 4:8) Deˈuwaa immidaagee Xoossaa gidiyoogaa nuuni eroos. SHin ha xiqisee siiqoy appe yiyoogaa nuuni hassayanaadan maaddees. Yihooway nuna siiqees! A siiqoy nuuni woppu gaanaadaaninne ufayttanaadan oottees.

2. Maatiyoosa 22:37-40y yootiyoogaadan, ubbaappe gitatiya naaˈˈu azazoti woygiyaageetee, qassi naaˈˈantto azazuwawu azazettiyoogee issi issitoo nuna metiyoy aybissee?

² Kiristtaaneti siiquwaa bessanaakko woy agganaakko doorana danddayokkona. Hegee azazo. (Maatiyoosa 22:37-40 nabbaba.) Nuuni Yihoowa loytti eriyo wode koyro azazuwaa azazettiyoogee metennaba gidana danddayees. Ayssi giikko, Yihooway wottiyoobi baynnaagaa. I nuussi qoppeesinne kehees. SHin naaˈˈantto azazuwaa azazettiyoogee nuna metana danddayees. Aybissi? Nu mata shooro gidida nu ishanttinne michchontti nagaranchcha gidiyo gishshataassa. Issi issitoo nuussi qoppiyoogaa woy nuna siiqiyoogaa bessenna ogiyan haasayananne oottana danddayoosona. He azazuwawu azazettiyoogee nuna metanaagaa Yihooway erees. Hegaa gishshawu, I nuuni issoy issuwaa siiqana koshshiyoy aybissakko qassi waati siiqanaakko tamaarissanawu amarida asati Geeshsha Maxaafaa shaahota xaafanaadan oottiis. He xaafidaageetuppe issoy Yohaannisa.—1 Yoh. 3:11, 12.

3. Yohaannisi siiquwaabaa zaari zaaridi woygidee?

³ Yohaannisi ba dabddaabbiyan Kiristtaaneti siiqana bessiyoogaa zaari zaaridi xaafiis. Yohaannisi Yesuusa deˈuwaabaa  xaafido wode “siiquwaa” qassi “siiqiis” giya qaalaa hara heezzu Wonggeliyaa xaafidaageetuppe aaruwan darotoo goˈettiis. Yohaannisi ba Wonggeliyaanne hara heezzu dabddaabbeta xaafiyo wode awu layttay xeetaa heera. Geeshsha Maxaafaa shaaho gidida he maxaafati nuuni issibaa siiqoy denttettin oottana bessiyoogaa nuna tamaarissoosona. (1 Yoh. 4:10, 11) Gidikkonne, hegaa akeekanawu Yohaannisawu daro wodee koshshiis.

4. Yohaannisi harata ubbatoo siiqidee?

⁴ Yohaannisi yelagatettan deˈiyo wode ubbatoo siiquwaa bessibeenna. Leemisuwawu, issi wode Yesuusinne A erissiyo ashkkarati Samaariyaara kanttidi Yerusalaame biidosona. Samaariyan qeeri kataman deˈiya asay eta imatuwaa mokkibeenna. Yaatin Yohaannisi woygidee? I tamay saluwaappe yiidi he kataman deˈiya ubbaa maanaadan oychchiis! (Luq. 9:52-56) Yohaannisi hara wodekka ba mala kiitettidaageetussi siiquwaa bessibeenna. Inne A ishay Yesuusi Kawotettan gita sohuwaa immana mala bantta aayee baggaara oychchidaba milatoosona. Yaaqoobinne Yohaannisi oottidobaa kiitettida harati siyido wode keehi yiillotidosona! (Maa. 20:20, 21, 24) SHin Yohaannisi moorido he ubbabay deˈishinkka Yesuusi A siiqiis.—Yoh. 21:7.

5. Ha huuphe yohuwan nuuni ay xannaˈanee?

⁵ Yohaannisi oottidobaanne siiquwaa xeelliyaagan I xaafido amaridabaa nuuni ha huuphe yohuwan beˈana. Nuuni yaatiyo wode nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaa waati bessana danddayiyaakko akeekana. So asawu huuphe gidida issi uri ba soo asaa siiqiyoogaa bessana danddayiyo keehi koshshiya ogiyaabaakka akeekana.

6. Yihooway nuna siiqiyoogaa bessanawu ay oottidee?

⁶ Darotoo siiqoy loˈˈobaa haasayiyoogaa xallan qonccees giidi qoppoos. SHin, nuuni asaa wozanaappe siiqiyaaba gidikko, loˈˈobaa oottiyoogan eta siiqiyoogaa bessana koshshees. (Yaaqooba 2:17, 26⁠ra gatta xeella.) Leemisuwawu, Yihooway nuna siiqees. (1 Yoh. 4:19) Qassi I nuna siiqiyoogaa Geeshsha Maxaafan ufayssiyaabaa xaafissiyoogan yootiis. (Maz. 25:10; Roo. 8:38, 39) Gidoppe attin, Xoossay nuna siiqiyoogaa yootiyoogaa xalla gidennan oottiyoobankka bessidoogaa nuuni eroos. Yohaannisi hagaadan giis: “Xoossai nuna ba siiquwaa hagan bessiis; nuuni Kiristtoosa baggaara de7uwaa demmana mala, ba issi Na7aa ha sa7aa kiittiis.” (1 Yoh. 4:9) Yihooway ba siiqiyo Naˈay nu gishshawu waayettanaadaaninne hayqqanaadan eeno giis. (Yoh. 3:16) Yaatiyo gishshawu, Yihooway nuna siiqiyoogaa nuuni ammanettoos.

7. Yesuusi nuna siiqiyoogaa bessanawu ay oottidee?

 ⁷ Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqiyoogaa etawu yootiis. (Yoh. 13:1; 15:15) I etanne nuna ay keena siiqiyaakko haasayiyooba xalla gidennan oottiyoobankka bessiis. Yesuusi, “Ba shemppuwaa ba laggiyaayyo aattidi immiyoogaappe aadhdhiya siiqoi ooyyookka baawa” yaagiis. (Yoh. 15:13) Yihoowaynne Yesuusi nuussi oottidobaa nuuni qoppiyoogee ay oottanaadan nuna denttettii?

8. Koyro Yohaannisa 3:18y nu ay oottana koshshiyoogaa yootii?

⁸ Nuuni Yihoowawunne Yesuusawu azazettiyoogan eta siiqiyoogaa bessoos. (Yoh. 14:15; 1 Yoh. 5:3) Qassi Yesuusi nuuni issoy issuwaara siiqettanaadan azaziis. (Yoh. 13:34, 35) Nuuni nu ishanttanne nu michchontta siiqiyoogaa etawu yootana bessikkonne hegaa oottiyoogan bessana koshshees. (1 Yohaannisa 3:18 nabbaba.) Nuuni eta siiqiyoogaa bessana danddayiyo amarida ogeti aybee?

9. Siiqoy Yohaannisi ay oottanaadan denttettidee?

⁹ Yohaannisi ba aawaara takkananne moliyaa oyqqiyo miishshaa demissiya oosuwaa oottana danddayees. SHin, I harati Yihoowabaanne Yesuusabaa eranaadan ba deˈo laytta ubban maaddiis. Yohaannisi doorido deˈoy metennaba gidenna. I sabbakido gishshawu A yedettidosonanne harasaa yeddidosona. Hegee I cimido wode A bolli gakkida wurssettaba. (Oos. 3:1; 4:1-3; 5:18; Ajj. 1:9) Yohaannisi Yesuusabaa sabbakido gishshawu qashettido wodekka I harata siiqiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, I Paaximo giyo haruuruwan deˈiyo wode Ajjuutaa maxaafaa xaafidi gubaaˈeti “eesuwan hananau bessiyaabaa” erana mala hegaa etawu kiittiis. (Ajj. 1:1) Hegaappe guyyiyan, Yohaannisi Paaximo giyo haruuruwaappe birshshetti simmidi Yesuusa deˈuwaabaanne haggaazuwaabaa yootiya ba Wonggeliyaa xaafiis. I ba ishanttanne michchontta minttettanawunne maaddanawu heezzu dabddaabbetakka xaafiis. Ne deˈuwan issi issibaa aggabayiyoogan Yohaannisa leemisuwaa waata kaallana danddayay?

10. Neeni asaa siiqiyoogaa waata bessana danddayay?

¹⁰ Neeni ne deˈuwan oottanawu dooriyooban harata siiqiyoogaa bessana danddayaasa. Neeni ne wodiyaanne ne wolqqaa ubbaa miishshaa demmanawu woy erettida asa gidanawu baaxetiyoogan wurssanaadan Seexaanaa alamee koyees. SHin kumetta saˈan deˈiya Kiristtaaneti mishiraachchuwaa sabbakiyoogan asay Yihoowakko shiiqanaadan maaddiyoogan banttawu danddayettida keenan daro saatiyaa aattoosona. Ubba qassi issoti issoti ubbatoo sabbakoosonanne tamaarissoosona.

11. Ammanettida aassiya daroti Yihoowanne bantta ishanttanne michchontta siiqiyoogaa waati bessidonaa?

¹¹ Daro Kiristtaaneti banttawunne bantta so asawu koshshiyaabaa kunttanawu ubba wode oottana koshshees. SHin he aassiyaageeti banttawu danddayettida ubban Xoossaa dirijjitiyaa ammanettidi maaddoosona. Leemisuwawu, amaridaageeti qohettidaageeta maaddoosona, harati keexuwaa oosuwaa oottoosona, qassi kumetta saˈan oottiyo oosuwaa ubbaykka miishshan maaddana danddayoosona. Eti hegaa oottiyoy Xoossaanne harata siiqiyo gishshataassa. Saaminttan saaminttan, gubaaˈe shiiqota shiiqiyoogaaninne yan qofaa yootiyoogan nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaa bessoos. Nuuni daafurikkonne he shiiqota shiiqoos. Nuuni qofaa yootanawu yayyikkonne yootoos. Qassi nuussi ubbawu metoy deˈikkonne shiiquwaappe kase woy shiiquwaappe simmin harata minttettoos. (Ibr. 10:24, 25) Nu alˈˈo ishanttinne michchontti oottido oosuwaa gishshawu nuuni eta keehi galatoos!

12. Yohaannisi ba ishanttanne michchontta siiqiyoogaa bessido hara ogee aybee?

 ¹² Yohaannisi ba ishanttanne ba michchontta siiqiyoogaa galatiyoogaa xallan gidennan, zoriyoogankka bessees. Leemisuwawu, Yohaannisi ba dabddaabbiyan ishanttanne michchontta eta ammanuwaa gishshawunne eta loˈˈo oosuwaa gishshawu galatikkonne nagaraa xeelliyaagan sittan zoriis. (1 Yoh. 1:8–2:1, 13, 14) Hegaadankka, nuuni nu ishanttanne nu michchontta eti oottido loˈˈobaa gishshawu galatana bessees. SHin issi uri Yihoowaara dabbotido dabbota mooriyaa iita xeelaa woy iita oosuwaa oottiyoogaa doommikko kehatettan I oottana bessiyaaba yootiyoogan siiqiyoogaa bessoos. Loˈˈo laggee issoy issuwaa zoriyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees; hegaa gishshawu issi laggiyaa zoranawu xala gidana koshshees.—Lee. 27:17.

13. Nuuni oottana koshshennabay aybee?

¹³ Issi issitoo, oottana bessennabaa oottennan aggiyoogan nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaa bessoos. Leemisuwawu, nuuni eti haasayidoban sohuwaara hanqqettana bessenna. Yesuusi saˈan deˈido wode hanidabaa qoppa. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati deˈuwaa demmanawu ba ashuwaa maananne ba suuttaa uyana koshshiyoogaa yootiis. (Yoh. 6:53-57) Erissiyo ashkkaratuppe daroti Yesuusi yootidobaa dosibeenna gishshawu A kaalliyoogaa aggidosona. SHin, Yohaannisa mala Yesuusawu ammanettida laggeti A aggidi bibookkona. Yesuusi yootidobaa eti akeekibeenna gishshawu hegan maalaalettennan aggokkona. Gidoppe attin, ammanettida Yesuusa laggeti I yootidobay worddo giidi qoppibeenna gishshawu hegan yiillotibokkona. SHin eti I haasayiyoobay tuma gidiyoogaa eriyo gishshawu an ammanettidosona. (Yoh. 6:60, 66-69) Nu laggeti haasayidoban nuuni elle hanqqettennan aggiyoogee keehi koshshiyaaba! Eti woyganawu koyidaakko qonccissanaadan oottoos.—Lee. 18:13; Era. 7:9.

14. Nuuni nu ishanttanne nu michchontta mule ixxana bessennay aybissee?

¹⁴ Yohaannisi nuuni nu ishantta woy michchontta ixxennaadankka yootiis. Nuuni he zoriyaa azazettana xayikko, Seexaanay nuna qohana danddayees. (1 Yoh. 2:11; 3:15) Koyro xeetu laytta wurssettan issotu issotu bolli hegee polettiis. He wode Xoossaa ashkkarati issoy issuwaa ixxanaadaaninne shaahettanaadan Seexaanay keehi maliis. Yohaannisi ba dabddaabbiyaa xaafiyo wode issoti issoti Seexaanaagaadan gubaaˈiyan shaahotettay deˈanaadan malidosona. Leemisuwawu,  Diyotirefeesi issi gubaaˈiyan gita shaahotettay deˈanaadan oottiis. (3 Yoh. 9, 10) Bolla gididi heemmiyaagee kiittido yuuyidi xomoosiya cimata I bonchchibeenna. Haray atto, I ixxiyo ishantta mokkiyaageetakka gubaaˈiyaappe kessanawu maliis. Hegee otoro! Ha wodiyankka Seexaanay Xoossaa asaa giddon shaahotettay deˈanaadan keehi maliiddi deˈees. SHaahotettay merettanaadan oottiya ixoy nu giddon mule deˈennaadan oottoos.

15. So asawu huuphe gidida uri ay hassayana koshshii?

¹⁵ So asawu huuphe gidida uri ba so asaa siiqiyoogaa bessiyo issi ogee deˈuwawu koshshiyaabaa etawu kunttiyoogaa. (1 Xim. 5:8) SHin hegaappe keehi aadhdhiyaabay so asay Yihoowaara dabbotidi deˈanaadan maaddiyoogaa gidiyoogaa I hassayana koshshees. (Maa. 5:3) So asawu huuphe gididaageetussi Yesuusi loˈˈo leemiso gidiyoogaa qoppa. Yesuusi barchchiyaa mittan kaqettidi hayqqana haniyo wodekka ba so asawu qoppiyoogaa Yohaannisa maxaafay nuussi yootees. Yesuusa woriyo sohuwan Yohaannisi Yesuusa aayyee Mayraami matan eqqiis. Yesuusi gita waayiyaa waayettiiddikka Yohaannisi Mayraamissi koshshiyaabaa kunttanaadan oychchiis. (Yoh. 19:26, 27) Mayraamissi koshshiyaabaa kunttiya ishanttinne michchontti Yesuusassi deˈiyoogee qoncce gidikkonne, he wode etappe issoynne Yesuusa kaalliyaaba milatenna. Hegaa gishshawu Yesuusi Mayraamissi koshshiyaabaa kunttiyaanne A Yihoowawu aggennan haggaazanaadan minttettiya issi uri deˈanaadan koyiis.

16. Yohaannisawu deˈiya aawatettay aybee?

¹⁶ Yohaannisawu daro aawatettay deˈees. I kiitettidaagaa gidiyo gishshawu minnidi sabbakana koshshees. Qassi I machchidaagaa gidiyo gishshawu ba so asawu koshshiyaabaa kunttananne etawu Xoossaara mino dabbotettay deˈanaadan eta maaddana koshshees. (1 Qor. 9:5) Ha wodiyan so asawu huuphe gididaageeti appe tamaariyoobay aybee?

17. So asawu huuphe gidida issi uri ba so asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee?

¹⁷ So asawu huuphe gidida issi ishawu daro aawatettay deˈana danddayees. Leemisuwawu, I ba oosuwaa oottiyo wode Yihooway sabettanaadan koyiyo gishshawu minnidi oottana bessees. (Efi. 6:5, 6; Tii. 2:9, 10) Hegaa bollikka, ishanttanne michchontta minttettiyoonne sabbakiyo oosuwan leemiso gidiyoogaa mala aawatettay gubaaˈiyan awu deˈana danddayees. Qassi I ba keettaayeeranne ba naatuura Geeshsha  Maxaafaa ubba galla xannaˈiyoogee keehi koshshiyaaba. I eti payya gididi deˈanaadaaninne ufayttanaadan oottido ubbabaa gishshawunne Yihoowawu mata dabbo gididi deˈanaadan maaddido gishshawu A keehi galatoosona.—Efi. 5:28, 29; 6:4.

18. Yohaannisi ay ammanettidee?

¹⁸ Yohaannisi daro layttaa deˈido gishshawu ba deˈuwan ufayssiya darobaa beˈiis. Ammanuwaa shugissiya daro metotikka A gakkidosona. SHin I ba ishanttanne michchontta siiqanaadan Yesuusi azazidobaa azazettanawu ubbatoo baaxetiis. Hegaappe denddidaagan, Yohaannisi Yihoowaynne Yesuusi A siiqiyoogaanne ay metuwaanne genccanaadan eti wolqqaa immanaagaa ammanettiis. (Yoh. 14:15-17; 15: 9, 10; 1 Yoh. 4:16) Yohaannisi ba ishanttanne michchontta siiqiyoogaanne hegaa haasayiyoobaaninne oottiyooban bessennaadan Seexaanaynne A alamee diggana danddayeenna.

19. Koyro Yohaannisa 4:7y nuuni ay oottanaadan minttettii, qassi aybissi?

¹⁹ Nuunikka Yohaannisaagaadan oonanne siiqenna Seexaanay haariyo ha alamiyan deˈoos. (1 Yoh. 3:1, 10) I nu ishanttanne michchontta siiqiyoogaa nuna digganawu koyikkonne nu paqqadana xayikko, I hegaadan oottana danddayenna. Nuuni nu ishanttanne michchontta siiqanawu qassi eta siiqiyoogaa haasayiyoobaaninne oottiyooban bessanawu murttidaageeta gidoos. Nuuni hegaadan siiqettiyo wode Yihoowa so asaa yara gidiyoogan keehi ufayttana.—Koyro Yohaannisa 4:7 nabbaba.