1. Daro yelagati oottido ufayssiyaabay aybee?

 LAYTTAN LAYTTAN daro shaˈu yelaga Kiristtaaneti xammaqettoosona. Neeni xammaqettadii? Neeni yaatido gishshawu gubaaˈiyan deˈiya ishanttinne michchontti ufayttoosona; qassi Yihoowaykka keehi ufayttees! (Lee. 27:11) Neeni oottido darobata takki gaada qoppa. Neeni daro layttawu Geeshsha Maxaafaa mintta xannaˈennan aggakka. Neeni yaatidoogee Geeshsha Maxaafay Xoossaa Qaalaa gidiyoogaa ammananaadan oottiis. SHin ubbaappe aaruwan, Geeshsha Maxaafaa xaafissidaagaa neeni eradasanne A siiqadasa. Neeni Yihoowa siiqido siiqoy keehi minnidi nena awu sheedhdhada xammaqettanaadan oottiis. Neeni keehi ufayssiyaaba kuuyadasa.

2. Nuuni ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

 ² Neeni xammaqettanaappe kase Yihoowan ammanettiyoogee metanaadan oottiya paacee nena gakkiis. SHin neeni dicciyo wode hara paaceti nena gakkana. Seexaanay neeni Yihoowa siiqiyoogaanne awu haggaaziyoogaa agganaadan oottanawu malees. (Efi. 4:14) Hegee ne bolli gakkanaadan neeni paqqadana koshshenna. Neeni Yihoowawu ammanettada deˈanaadaaninne awu haggaazanawu gelido qaalaa naagada deˈanaadan aybi maaddana danddayii? Kayma Kiristtaane gidanawu neeni ubbatoo baaxetana koshshees. (Ibr. 6:1) SHin neeni hegaa waata oottana danddayay? Ha huuphe yohuwan hegaa pilggana.

3. Xammaqettida ubba Kiristtaaneti ay oottana koshshii?

³ Nuuni ubbaykka xammaqetti simmidi, kiitettida PHawuloosi Efisoonan deˈiya Kiristtaanetussi zorido zoriyaa oosuwan peeshshana koshshees. “Gastta” Kiristtaane gidanaadan I eta  minttettiis. (Efi. 4:13) Hegee eti ubbatoo ayyaanaaban diccana koshshees giyoogaa. PHawuloosi ayyaanaabaa dichchaa issi naˈaa dichchaara geeddarssiyo wode, woyganawu koyidaakko akeekana danddayoos. Yelidaageeti yiira naˈaa siiqoosonanne an ufayttoosona. SHin I ubbatoo yiira gididi deˈana danddayenna. Guyyeppe, I “naatetta hanuwaa” aggana koshshees. (1 Qor. 13:11) Kiristtaanetu hanotaykka hegaa mala. Xammaqetti simmidi nuuni ubbatoo ayyaanaaban diccana koshshees. Nuuni yaatanawu maaddiya amarida qofata ane beˈoos.

4. Neeni ayyaanaaban diccanawu maaddana danddayiya eeshshati awugeetee? Qonccissa. (Piliphphisiyuusa 1:9)

⁴ Kaseegaappe aaruwan Yihoowa siiqa. Neeni kasekka Yihoowa loytta siiqaasa. SHin neeni Yihoowa siiqiyo siiqoy kaseegaappe aaruwan diccanaadan oottana danddayaasa. Waatada? Kiitettida PHawuloosi Piliphphisiyuusa 1:9n issi ogiyaa yootiis. (Nabbaba.) Piliphphisiyuusan deˈiya Kiristtaanetu siiqoy “gujji gujji diccanaadan” PHawuloosi woossiis. Yaatiyo gishshawu, nuuni Yihoowa siiqiyo siiqoy diccanaadan oottana danddayoos. Waatidi? ‘Tumu eratettaanne akeekaa’ demmiyoogan yaatana danddayoos. Nuuni Yihoowa loytti eriyo wode kaseegaappe aaruwan A siiqoos; qassi A eeshshaanne issibaa I oottiyo ogiyaa nashshoos. Nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowa ufayssanawu koyoos; qassi A mule azzanttanawu koyokko. I nuuni ay oottanaadan koyiyaakko, qassi hegaa waati oottana danddayiyaakko akeekanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottoos.

5-6. Nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowa waati siiqana danddayiyoo? Qonccissa.

⁵ Yesuusi wottiyoobi baynna ogiyan ba Aawaa eeshshaa bessiis. Nuuni Yesuusa loytti eriyo wode kaseegaappe aaruwan Yihoowa loytti siiqana. (Ibr. 1:3) Oyddu Wonggeleta xannaˈiyoogee Yesuusa loytti eriyo issi oge. Neeni ubba galla Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa hanno gakkanawu doommana xayikko, Yesuusabaa yootiya ha taarikiyaa nabbabiyoogan haˈˈi doommana danddayaasa. Yesuusabaa yootiya taariketa nabbabiyo wode, A eeshshata loytta akeeka. I harati A haasayissanawu yashshennaagaa; qassi qaretan guutta naata qoommees. (Mar. 10:13-16) Yesuusi kehanne siiqiyaagaa gidiyo gishshawu, erissiyo ashkkarati aynne yayyennan banttawu siyettiyaabaa awu yootoosona. (Maa. 16:22) Yaatiyoogan, Yesuusi saluwan deˈiya ba Aawaa milatiis. Yihoowaykka harati haasayissanawu yashshennaagaa. Nuuni woosan A haasayissana danddayoos. Nuuni woossiyo wode nuuyyo siyettiya ubbabaa awu yootana danddayoos. I nuna borennaagaa ammanettoos. I nuna siiqees; qassi nuuyyo qoppees.—1 PHe. 5:7.

⁶ Yesuusi asawu qarettees. Kiitettida Maatiyoosi hagaadan giis: “Daro asaa be7idi, heemmiya asi bainna dorssadan asai hirggiyo gishshaunne asaa maaddiyaabi bainna gishshau, asaayyo qarettiis.” (Maa. 9:36) Yihoowawu shin, aybi siyettii? Yesuusi hagaadan giis: “Saluwan de7iya intte Aawai ha guuttatuppe issoi bayyanaagaakka koyenna.” (Maa. 18:14) Hagee keehi ufayssiyaaba! Nuuni Yesuusa loytti eriyo wode, kaseegaappe aaruwan Yihoowa siiqoos.

7. Kayma Kiristtaanetuura wodiyaa aattiyoogee nena waati maaddana danddayay?

⁷ Qassi ne gubaaˈiyan deˈiya kayma ishanttuuranne michchonttuura wodiyaa aattiyoogaaninne eta loytta eriyoogan, Yihoowa kaseegaappe aaruwan siiqananne kayma Kiristtaane gidana danddayaasa. Eti ay keena ufayttiyaakko akeeka. Yihoowawu haggaazanawu kuuyidoban eti aynne zilˈˈettokkona. Yihoowa haggaazuwan demmido ufayssiyaabaa neessi yootanaadan eta oychcha. Neeni gitabaa kuuyana koshshiyo wode, eta zoriyaa oychcha.  ‘Daro zoriyaageeti deˈikko, saroy deˈiyoogaa’ hassaya.—Lee. 11:14.

8. Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa neeni sirikko, waatana danddayay?

⁸ Siriyoogaa agga.  Mentto 2n qonccidaagaadan, Seexaanay neeni ayyaanaaban loytta diccennaadan digganawu malees. I yaatiyo issi ogee Geeshsha Maxaafay tamaarissiyo amarida timirtteta siranaadan oottiyoogaana. Leemisuwawu, amarida asay nuuni lodda laamiyan yiido gishshawu Xoossay nuna medhdhibeenna giidi ammanttanawu malana danddayees. Neeni naatettan deˈiyo wode, hegaabaa waaya qoppana. SHin haˈˈi timirtte keettan hegaabaa tamaarana danddayaasa; ne asttamaareti yootiyoobay ammanttiyaaba milatana danddayees. SHin eti Medhdhidaagee deˈiyaakkonne, eranawu mule waayi baaxetana. Leemiso 18:17n, deˈiya maaraa hassaya: “Kasetidi daannan mootiya uri baarigaarai yiidi a oichchana gakkanaashin, ubbatonkka he urai xillo milatees.” Neeni timirtte keettan tamaariyo ubbabaa ammaniyoogaappe, Xoossaa Qaalay yootiyoobaa minttada xannaˈana koshshees. Nu xuufeta pilgga. Kase lodda laamiyan ammaniya ishanttanne michchontta oychcha. Nuna siiqiyaa Medhdhidaagee deˈiyoogaa eti ammaniyoy aybissakko eta oychcha. Hegaadan haasayiyoogee Medhdhidaagee deˈiyoogaa bessiya naqaashaa eranaadan nena maaddana danddayees.

9. Meeliisi hanotaappe neeni ay tamaaradii?

⁹ Meeliiso giyo michchiyaa meretaabaa xannaˈidoogee siriyaa agganaadan O maaddiis. * A hagaadan gaasu: “Timirtte keettan asttamaareti lodda laamee tuma giidi asay qoppanaadan oottiya ogiyan tamaarissoosona. Koyro heeran, taani pilgganawu koyabeykke. Ayssi giikko, lodda laamee tuma gaada ammanana danddayays gaada yayyaas. SHin nu ammanuwawu naqaashay deˈanaadan Yihooway koyiyoogaa taani akeekaas. Yaatiyo gishshawu, pilggiyoogaa doommaas. Taani, Neessi Qoppiya Medhdhidaagee Deˈii? (Inggilizettuwaa) giya maxaafaa, Deˈon Deˈiyaabay Merettidee? (Amaarattuwaa) qassi Deˈuwaa Doomettaa—Oychchana Koshshiyo Ichchashu Oyshata (Amaarattuwaa) giya brooshureta nabbabaas. Hegee taassi koshshiyaaba. Hegaa taani kase oottidaba gidarkkinaashsha!”

10-11. Kandduwan geeshsha gidada deˈanaadan nena aybi maaddana danddayii? (1 Tasalonqqe 4:3, 4)

¹⁰ Pokkobaappe naagetta. Neeni panttatettaa layttan deˈiyo wode mattumaa gaytettaa koshshay  darana danddayees. Qassi issi issitoo harati nena hegawu denttettana danddayoosona. Seexaanay neeni yaatanaadan koyees. Neeni kandduwan geeshsha gidanaadan aybi maaddana danddayii? (1 Tasalonqqe 4:3, 4 nabbaba. *) Neeni Yihoowa woossiyo wode, neeyyo siyettiyaabaa awu yoota. Qassi I nena minttanaadan A oychcha. (Maa. 6:13) Yihooway nena qaxxayanawu gidennan, maaddanawu koyiyoogaa hassaya. (Maz. 103:13, 14) Geeshsha Maxaafaa ubba galla nabbabiyoogeekka nena maaddana danddayees. Qommoora ibaa denttido Meeliisa pokkobaa qoppennan agganawu baaxetaasu. A hagaadan gaasu: “Taani Geeshsha Maxaafaa ubbatoo nabbabiyoogee iita qofaa eqettanaadan tana maaddiis. Hegee taani Yihoowaba gidiyoogaanne awu haggaazanawu koyiyoogaa hassayissiis.”—Maz. 119:9.

¹¹ Ne metuwaa nerkka giigissanawu maloppa. Neeni baaxetaydda deˈiyoobaa nena yelidaageetussi yoota. He allaalliyaabaa haasayiyoogee metana danddayikkonne, yaatiyoogee keehi koshshiyaaba. Meeliisa hagaadan gaasu: “Taani xala gidanaadan woossaas. Yaatada ta metuwaabaa ta aawaara haasayaas. Hegaappe simmin, taani keehi woppu gaas. Yihooway tanan ufayttidoogaa eraas.”

12. Neeni loˈˈobaa waata kuuyana danddayay?

¹² Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata kaalla. Neeni gitaa gidiyo wode, nena yelidaageeti nebaa nerkka kuuyanaadan paqqadana danddayoosona. SHin haˈˈikka neeni erenna darobay deˈees. Neeni Yihoowaara dabbotido dabbotaa mooriyaabaa oottennaadan waana naagettana danddayay? (Lee. 22:3) Kaaro giyo michchiyaa loˈˈobaa kuuyanaadan bana maaddidabaa yootaasu. Neeni kayma Kiristtaane gidikko, ne deˈuwan ubbaban yaata yaatoppa giya higgiyaa koshshennaagaa A akeekaasu. A hagaadan gaasu: “Taani higgiyaa kaalliyoogaappe Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata akeekana koshshiis.” Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode nena hagaadan oychcha: ‘Ta nabbabiyoobay Yihoowa qofaabaa tawu ay yootii? Hegee taani loˈˈobaa oottanaadan maaddana danddayiya maarata yootii? Yootikko, taani hegaa oosuwan peeshshiyo wode waana goˈettanee?’ (Maz. 19:7; Isi. 48:17, 18) Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaaninne hegan deˈiya maarata wotta dentta qoppiyoogan Yihoowa ufayssiya loˈˈobaa metootennan kuuyana danddayaasa. Neeni ayyaanaaban ubbatoo dicciyo wode, issibaa xeelliyaagan Yihoowa qofaa akeekiyo gishshawu, ubbaban neeyyo higgiyaa koshshennaagaa akeekana.

13. Loˈˈo laggeti nena waati maaddana danddayiyoonaa? (Leemiso 13:20)

¹³ Yihoowa siiqiyaageetuura laggeta. Neeni kayma Kiristtaane gidanaadan laggeti maaddana danddayoosona. (Leemiso 13:20 nabbaba.) Saaro giyo michchiyaa koyro heeran darin ufayttukku. Guyyeppe, A zaarettada keehi ufayttanaadan oottidabay I deˈuwan haniis. Saara hagaadan gaasu: “Taani bessiya wodiyan loˈˈo laggeta demmaas. Issi yelaga michchiyaanne taani saaminttan saaminttan Wochchiyo Keelaa issippe giigettoos. Hara laggiyaa qassi, taani shiiquwan qofaa yootiyoogaa doommanaadan maaddaasu. Ta laggeti tana maaddido gishshawu, buzo xinaatiyaa xannaˈiyoogaanne kaseegaappe aaruwan woossiyoogaa doommaas. Taani Yihoowaara dabbotaa minttaasinne zaarettada ufayttaas.”

14. Juuleeni loˈˈo laggeta waati demmidee?

¹⁴ Loytti maaddiya asatuura waana laggetana danddayay? Haˈˈi cima gididi haggaaziya Juuleeni hagaadan giis: “Taani yelagatettan deˈiyo wode tanaara haggaaziyaageetuura  laggetaas. He laggeti minnidi haggaazoosona; qassi haggaazoy ay keena ufayssiyaakko akeekanaadan eti tana maaddidosona. Taani ubba wode haggaazuwaa haggaazanawu halchchaas. Layttan tanaara lagge gididaageetu xallaara laggetanawu koyido gishshawu, tawu loˈˈo laggeti baynnaagaa akeekaas. Qassi, taayyo loˈˈo laggeti baynna gaasoy layttan tanaara lagge gididaageetuura xalla taani laggetanawu koyido gishshaassa gidiyoogaa akeekaas. Guyyeppe taani tanaara Beeteelen haggaaziyaageetuppekka loˈˈo laggeta demmaas. Eta hanotay taani loˈˈobaa doorada allaxxanaadan tana maaddiis. Qassi hegee taani kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqanaadan oottiis.”

15. Laggetettaa xeelliyaagan PHawuloosi Ximootiyoosa mintti zoridobay aybee? (2 Ximootiyoosa 2:20-22)

¹⁵ Gubaaˈiyan deˈiya issi uraara wodiyaa aattiyoogee neeni Yihoowaara dabbotido dabbotaa moorana danddayiyoogaa akeekikko waatuutee? Koyro xeetu layttan Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti ayyaanaaban shugo gidiyoogaa PHawuloosi eriyo gishshawu, Ximootiyoosi etappe naagettanaadan mintti zoriis. (2 Ximootiyoosa 2:20-22 nabbaba.) Nuuni Yihoowaara dabbotido dabbotay keehi alˈˈo. Nuuni Yihoowakko kaseegaappe aaruwan shiiqanawu minni oottido gishshawu he dabbotaa mooriya laggeti nuussi deˈana bessenna.—Maz. 26:4.

16. Neeni kessana koshshiyo halchchoti awugeetee?

¹⁶ Maaddiya halchchota kessa. Neeni ayyaanaaban mino gidanaadaaninne kaseegaappe aaruwan kayma Kiristtaane gidanaadan maaddiya halchchota kessa. (Efi. 3:16) Leemisuwawu, neeni ubbatoo buzo xinaatiyaa mintta xannaˈanawunne Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu kuuyana danddayaasa. (Maz. 1:2, 3) Woy ubbatoo wozanappe woossanawu baaxetana danddayaasa. Allaxxiyoobaa dooriyoogaara woy wodiyaa goˈettiyoogaara gayttidaagan neeni naagettana koshshennan aggenna. (Efi. 5:15, 16) Neeni ayyaanaaban loytta diccanawu minnada oottiyoogaa Yihooway beˈiyo wode ufayttees.

17. Harata maaddiyoogee nena waati maaddii?

¹⁷ Neeni hara asaa maaddiyo wode, kayma Kiristtaane gidana. Yesuusi hagaadan giis: “Ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa” woy  ufayttiyaagaa. (Oos. 20:35) Neeni ne wodiyaanne wolqqaa harata maaddanawu goˈettikko, keehi ufayttana. Leemisuwawu, neeni ne gubaaˈiyan deˈiya cimidaageetanne sahettiyaageeta maaddanawu halchchana danddayaasa. Geella, suuqiyaappe issi issibaa shammiyoogan woy elektiroonike miishshata waati goˈettanaakko bessiyoogan eta maaddana danddayaasa. Neeni isha gidikko, gubaaˈiyan deˈiya ishanttanne michchontta loytta maaddanawu gubaaˈiyawu oottiyaagaa gidanawu halchchana danddayaasa. (Pili. 2:4) Neeni haratussi Kawotettaa mishiraachchuwaa yootiyoogankka, eta siiqiyoogaa bessana danddayaasa. (Maa. 9:36, 37) Neessi danddayettiyaaba gidikko, ubba wode haggaazuwan Yihoowawu haggaazanawu halchcha.

18. Ubba wode haggaazuwaa haggaaziyoogee neeni ayyaanaaban diccanaadan waati maaddana danddayii?

¹⁸ Ubba wode haggaazoy neeni ayyaanaaban daro ogetun diccanaadan maaddees. Neeni aqinye gidikko, Kawotettaa Mishiraachchuwaa Yootiyaageetu Timirtte Keettan tamaarana, Beeteelen oottana woy Yihoowa dirijjitee goˈettiyo keettata keexxiyoogan maaddana danddayaasa. Aqinye gidada haggaaziya Katilino giyo yelaga michchiyaa hagaadan gaasu: “Taani kayma ishanttuuranne michchonttuura haggaazidoogee xammaqetta simmadakka, ayyaanaaban diccanaadan tana maaddiis. Eta hanotay taani Geeshsha Maxaafaa loytta xannaˈanaadaaninne tamaarissiyoogan qara gidanaadan maaddiis.”

19. Neeni ubbatoo ayyaanaaban diccikko, ayba anjjota demmanee?

¹⁹ Neeni ayyaanaaban ubbatoo diccikko, Yihooway nena daroban anjjana. Pattennabaa oottiyoogan ne wolqqaa coo wurssoppa. (1 Yoh. 2:17) Yaatikko, iitabaa kuuyiyoogan gakkana danddayiya azzanuwaappe neeni attana. Neeni halchchidobay polettananne neeni keehi ufayttana. (Lee. 16:3) Neeni haratuyyo loˈˈo leemiso gidiyoogee, ubba ishanttanne michchontta minttettees. (1 Xim. 4:12) Ubbaappe aaruwan, Yihoowa ufayssiyoogaaninne aara dabbotaa minttiyoogan beettiya sarotettaanne ufayssaa neeni demmana.—Lee. 23:15, 16.