Taani Uddufune 19, 1940n Liibaanoosan Amiyun giyo kataman yelettaas. Amarida layttaappe simmin, nu soo asay Tripoli giyo katamaa biis; Xoossaa Yihoowa eriyaanne siiqiya ufayttiya so asay tana siiquwan yan dichchiis. Ichchashu naatu giddon taani wurssetta kaalo; heezzati maccaageeta naaˈˈati attumaageeta. Tana yelidaageeti xoqqu ootti xeelliyoobay miishshaa demmanawu oottiyoobaa gidenna. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa, gubaaˈe shiiqotanne harati Xoossaa eranaadan maaddiyoogaa nu soo asay keehi xoqqu ootti xeellees.

Tiyettida daro Kiristtaaneti nu gubaaˈiyan doosona. Hegeetuppe issoy Gubaaˈiyaa maxaafa xinaatiyaa kaalettiya Mishel Abuda. I tumaa Niwu Yorken siyidi, 1921n Liibaanoosan sabbakiyoogaa doommiis. Giiliyaade Timirtte Keettaappe anjjettida Aanonne Giwen Bivar giyo naaˈˈu yelagata I keehi bonchchiyoogaanne maaddiyoogaa taani loytta hassayays. Eti nuuyyo loˈˈo lagge gididosona. Daro layttappe guyyiyan, taani Amarkkan Aaniira gayttada keehi ufayttaas. Amarida wodiyaappe simmin, Wilferd Gucha gelada Inggilizen, Londdonen deˈiya macara biiruwan Beeteelen haggaaziya Giweniirakka gayttaas.

Taani yelagatettan deˈiyo wode Liibaanoosan amarida Yihoowa Markkati deˈikkonne, nuuni  Geeshsha Maxaafaappe eridobaa haratussi minttidi yootoos. Haymaanootiyaa kaalettiya amaridaageeti nuna eqettishin nuuni hegaadan oottida. Nu bolli gakkida amaridabaa taani awudenne dogikke.

Issi galla ta michchiya Saananne taani issi pooqe keettan haggaazishin issi qeesee nu deˈiyoosa yiis. Issi uri A xeesennan waayi aggana. Qeesee ta michchiyo cayiyoogaa doommiis. I keehi hanqqettidi Saano darajjaappe duge sugidi qohiis. Issi uri polisiyawu silkkiyaa dawalin I yiidi Saano kehatettan maaddiis. Eti qeesiyaa qasho keetti efiidi I shugguxiyaa gixxi uttidoogaa akeekidosona. Polisetu halaqay A hagaadan oychchiis: “Neeni oonee? Haymaanootiyaa kaalettiyaageeyye, woy danobaa oottiyaageeta kaalettiyaagee?”

Taani loyttada hassayiyo hara wodee nu gubaaˈee otobisiyaa keraa ekkidi nu katamaappe keehi haakkidi deˈiya kataman sabbakanawu biido wodiyaa. Heeraa qeesee nuuni oottiyoobaa siyidi nuna qohana mala daro asaa shiishshana gakkanaashin nuuni ufayssiya wodiyaa aattida. Eti nuna yashissidosona, ubba qassi nu bolli shuchchaa olidosona, yaatin ta aaway huuphiyan qooˈettiis. Taani A xeelliyo wode A sinttay suuttaa maayidoogaa hassayays. I ta aayeera otobisiyaakko bin, nuuni ubbay hirggiiddi eta kaallida. SHin, ta aayyiyaa ta aawaa sinttaa quccaydda hagaadan giidoogaa taani mule dogikke: “Eti bantta oottiyoogaa erenna gishshawu, hayyanaa Yihoowawu etawu atto ga.”

Qassi haroode, nu yelettido kataman deˈiya nu dabbota oychchanawu biida. Haymaanootiyaa kaalettiya keehi erettida phaaphphaasiyaara yan ta aawaa aawaason gayttida. Nu soo asay Yihoowa Markka gidiyoogaa phaaphphaasee erees. Taayyo layttay usuppuna gidikkonne, I tana yeellayanawu hagaadan oychchiis. “Neeni ayssi xammaqettabeykkii?” Taani biron guutta naˈa gidiyo gishshawu xammaqettanawu Geeshsha Maxaafaabaa loytta erananne mino ammanoy deˈiyoogaa gidana koshshees gaada ayyo zaaraas. I ta yootidoban ufayttibeenna gishshawu, tana asaa karees giidi ta aawaa aawaassi yootiis.

SHin nu bolli gakkida hegaa mala iitabay guutta. Xaaxi waaxi xeelliyo wode, Liibaanoosa asay pashkkanne imattaa mokkiyaagaa. Hegaa gishshawu, nuuni daro asawu Geeshsha Maxaafaabaa yootidanne etappe darota xannaˈissida.

Taani tamaaraydda deˈiyo wode, issi yelaga ishay Liibaanoosa biittaa beˈanawu Venziwelappe yiis. I nu gubaaˈiyan shiiqota shiiqidi ta michchee Waafiira erettiis. Guyyeppe, eti aqo oyqqidi Venziwelan deˈanawu biidosona. Waafa ba xaafido dabddaabbiyan so asay ubbay Venziwela baanaadan ta aawaa ammanttanawu baaxetaasu. A nuna keehi laamotido gishshawu hegaadan oottaasu. Wurssettan, nuuni A yootidobaa siyidi baanawu kuuyida!

Nuuni 1953n Venziwela biidi kawo keettaa matan Karakasan deˈiyoogaa doommida. Taani he wodekka naˈa gidiyo gishshawu, kawoy keehi loˈˈiya zammaana kaamiyan issi issitoo kanttiyoogaa  xeelliyoogan keehi ufayttays. Gidoppe attin, ooratta biittaa, doonaa, wogaa, qumaanne carkkuwaa hanotaa meezetanawu tana yelidaageeti metootidosona. Metiyaabay gakkido wode eti ooratta hanotaa meezetiyoogaa biron doommoosona.

Ta aaway sahettiyoogaa doommiis. I minonne payya asa gidiyo gishshawu, I sahettidoogee nuuyyo oorattaba milatiis. I kase sahettidoogaa nuuni mule hassayokko. Kansseree he wode A oyqqoogee erettin I shuhettiis. I saaminttappe guyyiyan hayqqidoogee azzanttiyaaba.

Nuuni ay keena azzanidaakko yootanawukka deexxiyaaba. Taayyo he wode layttay 13. Ta aaway hayqqees giidi nuuni mule qoppibeenna gishshawu, zaarettidi mule ufayttennabadan nuussi siyettiis. Ta aayyiyaa ba azinay hayqqidoogaa ammananawu amarida wodiyawu metootaasu. SHin, nuuni hayqoy mittan maatankka deˈiyaaba gidiyoogaanne Yihooway maaddin genccidoogaa akeekida. Taani Karakasa naaˈˈantto xekka timirtte keettan tamaarada wurssiyo wode taassi layttay 16; taani nu soo asaa maaddanawu wozanappe koyaas.

He wode, ta michchiya Saana Giiliyaade Timirtte Keettaappe anjjettidi Veziwela simmida Ruben Araˈuha gelaasu. Eti Niwu Yorke biidosona. Taani yuniversttiyan tamaaranaadan nu soo asay kuuyido gishshawu, taani tamaaraydda ta michcheeranne I azinaara deˈanawu Niwu Yorke baas. Taani etaara deˈiyo wode Yihoowaara dabbotaa minttanaadan tana maaddidosona. Hegaa bollikka, Brukiliinen Isppeene qaalaa goˈettiya nu gubaaˈiyan kayma gidida daro ishantti doosona. Taani etappe naaˈˈatuura, hegeetikka Miltten Henshelaaranne Frederik Franzaara erettidoogan keehi ufayttaas; eti naaˈˈaykka Brukiliine Beeteelen haggaazidosona.

Taani yuniversttiyan issi layttaa wurssana haniyo wode, ta deˈuwan ay oottaydda deˈiyaakko qoppiyoogaa doommaas. Yihoowayyo haggaazanawu halchchida Kiristtaanetubaa yootiya huuphe yohota Wochchiyo Keelaa maxeetiyan nabbabaasinne qoppaas. Nu gubaaˈiyan deˈiya aqinyetinne Beeteelen oottiyaageeti keehi ufayttiyoogaa akeekaas; qassi taanikka eta mala gidanawu koyaas. Gidoppe attin, taani xammaqettida Kiristtaane gidikke. Taani ta huuphiyaa Yihoowawu sheedhdhana koshshiyoogaa takkennan akeekaas. Yaatada taani Laappune 30, 1957n xammaqettaas.

Taani xammaqetta simmada, aqinye gidanawu qoppiyoogaa doommaas. Taani aqinye gidanawu keehi koyaas, shin hegee deexxanaagaa akeekaas. Taani yuniversttiyan tamaaraydda he haggaazuwawu prograamiyaa waatada injjeyana danddayiyaanaa? Taani yuniversttiyan tamaariyoogaa agganawu, Venziwela simmanawunne aqinye gidanawu kuuyiyoogaa xeelliyaagan nu soo asaynne taani daro dabddaabbiyaa xaafettida.

Taani Tamme 1957n Karakasa simmaas. SHin nu soo asaa hanotay loˈˈo gidennaagaa akeekaas. So asaappe issi uri miishshan eta maaddana koshshiis. Taani waata maaddana danddayiyaanaa? Taani bankke keettan oottanaadan shoobettaas,  shin aqinye gidanawu keehi koyaas. Taani hegaassi simmaas. Naaˈˈubaakka oottanawu kuuyaas. Unddenna layttawu, bankke keettan kumetta gallassaa oottaasinne aqinye gidada haggaazaas. Taayyo oosoy keehi daro gidikkonne taani keehi ufayttays!

Yihoowa keehi siiqiya Silviyo giyo loˈˈiya Jarmane biittaa michcheera erettada O machchido wodekka keehi ufayttaas. A bantta soo asaara Venziweli yaasu. Wurssettan, nuuni naaˈˈu naata yelida, nu naˈay Mishela (Mika), qassi nu naˈiya Samiiro. Qassi ta aayeeyyo koshshiyaabaa kunttiyoogaa doommaas. A nunaara daanawu yaasu. Taani aqinye gidada haggaaziyoogaa ta soo asawu koshshiyaabaa kunttanawu aggidaba gidikkonne, ubbatoo minnada sabbakays. Nuuyyo danddayettida ubban Silviyanne taani shemppo wodiyan kaafiya aqinye gididi haggaazoos.

Ha huuphe yohuwaa doomettan taani yootidobay tana gakkiyo wode, naati timirttiyaa wurissibookkona. Tawu deˈoy keehi munaasa gidiyoogaa taani erays, qassi bankke keettan oottiya harati tana bonchchoosona. SHin taani Yihoowayyo haggaaziyaagaa gidiyoogan loytta erettanawu koyays. Tana asay hegaadan xeellana mala taani oottana danddayiyoobaa ubbatoo qoppaas. Hegaa gishshawu, ta keettaayyiyaanne taani issippe uttidi miishshaa xeelliyaagan haasayida. Taani bankke keettan oottiyoogaa aggiyo wode, issi kutti keehi daro miishshaa demmana. Nuussi acoy baynna gishshawu, nuuni nu deˈuwaa sima oottikko, daro wodiyawu nuuyyo gidiya miishshay deˈana.

Yaatiyoogee metiyaaba gidikkonne, ta siiqo machchiyaanne ta aayyiyaa tana loytti maaddidosona. Yaatiyo gishshawu, taani zaarettada aqinye gidaas. Hegan keehi ufayttaas! Taani aqinye gidada haggaazanawu giigettaas, shin nuuni he wode hara ooratta imotaa demmida.

Silviya shahaara gidiyoogaa nu dottoree issi galla yootiis. Nuuni naaˈˈaykka maalaalettida! Hegee keehi ufayssiyaaba gidikkonne, aqinye gidanawu taani kuuyidoogaabaakka qoppaas. Taani haˈˈikka aqinye gidada haggaazana danddayiyaanaa? Nu soo asa yara gidiya hara ura mata wode demmanawu yeemuwan naagiyoogaa doommida. SHin taani aqinye gidada haggaazana danddayiyaanaa gaada qoppiyoogaa aggabeykke.

Nu halchchidobaa haasayi simmidi, taani haˈˈikka aqinye gidada haggaazana koshshiyoogaa kuuyida. Nu naˈay Gabreeli Hosppune 1985n  yelettiis. Gidoppe attin, taani bankke keettaa oosuwaa aggada Tamme 1985n zaarettada ubba wode aqinye gidada haggaaziyoogaa doommaas. Guyyeppe, taani Macara Biiruwaa Konttiyaa yara gidaas. SHin macara biiroy deˈiyoy Karakasana gidenna gishshawu, taani saaminttan naaˈˈu woy heezzu gallassaa 80 kilo meetire gidiyaagaa simerettada oottana koshshiis.

Macara biiroy La Viktoriya giyo kataman deˈiyo gishshawu, Beeteele matan deˈanawu ta soo asa ubbay La Viktoriya baanawu kuuyiis. Nu ubbawu hegee gita laame. Taani ta soo asaa keehi nashshayssinne galatays. Eta hanotay keehi maaddiis. Ta michchiya Baha nu aayeessi koshshiyaabaa kunttanawu eeno gaasu. Miki aqo oyqqidaba gidikkonne, Samiiranne Gabreeli haˈˈikka son doosona. Hegaa gishshawu, eti La Victoriyaa baanawu Karakasan deˈiya bantta laggeta aggidosona giyoogaa. Qassi, ta siiqo Silviya daro asay deˈiyo waanna katamaa aggada guutta katamaa meezetana koshshiis. Harabay qassi, nuuni ubbay guutta keettan deˈiyoogaa meezetana koshshiis. Ee, Karakasappe La Viktoriya baanawu darobaa aggida.

SHin hanotay haranttuwaakka laamettiis. Gabreeli aqo oyqqido gishshawu Samiira sooppe kiyana koshshiis. He wode, Silviyanne taani 2007n Beeteelen oottanawu shoobettida, haˈˈikka yan haggaazoos. Nu bayra naˈay Miki gubaaˈiyaa cima, qassi ba machchee Monikiira aqinye gididi haggaazees. Gabreelikka gubaaˈe cima, qassi ba machchee Ambiriira Xaaliyan haggaazees. Samiira aqinye gidada haggaazawusinne ba son uttada Beeteele oosuwaa maaddawusu.

Ee, taani ta deˈuwan gita gidida darobaa kuuyana koshshiis. Gidikkonne, taani mule zilˈˈettikke. Kuuyidoban taani keehi ufayttays. Taani Yihoowawu oottido ubbabaa gishshawu A keehi galatays. Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa taani daro layttawu akeekaas. Nuuni laammana koshshiyoobay guutta woy gita gidin, “asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya” sarotettaa I immana danddayees. (Pili. 4:6, 7) Silviyanne taani Beeteelen haggaaziyoogaa dosoos, qassi nuuni nu deˈuwan Yihoowa ubbatoo kaseyido gishshawu, nu kuuyido ubbabaa I anjjidoogaa akeekoos.