1. Yihooway ba ashkkaratu woosaa darotoo waati zaarii?

 ISSI uri wozanappe woossido woosaa Yihooway ne baggaara zaarana danddayiyoogaa eray? Neeni gubaaˈe cima, gubaaˈiyawu oottiyaagaa, aqinye woy aassiyaagaa gidin, maaddana danddayaasa. Qassi neeni yelaga gidin gastta, woy isha gidin michcho gidin maaddana danddayaasa. Yihoowa siiqiya issi uri maaduwaa A oychchikko, darotoo cimatunne hara ammanettida ashkkaratu baggaara he uraa nu Xoossay keehi ‘maaddees’ woy minttettees. (Qol. 4:11) Hegaadan Yihoowawunne nu ishanttussi oottiyoogan keehi ufayttoos! Ubbasaa gakkiya harggee denddiyo wode, qassi daafabay woy yedetay gakkiyo wode nuuni nu ishantta maaddananne minttettana danddayoos.

2. Ubbasaa gakkiya harggiya wode harata maaddiyoogee metiyaaba gidana danddayiyoy aybissee?

² Ubbasaa gakkiya harggee nuuni issoy issuwaa maaddanawu metootanaadan oottana danddayees. Leemisuwawu, nuuni biidi nu laggeta oychchanawu koyikkonne, hegee qohiyaaba gidana danddayees. Miishshaa metootiyaageeti nunaara qumaa maanaadan nuuni shoobbanawu koyikkokka, hegeekka hanennaba gidana danddayees. Nuuni harata maaddanawu koyana danddayoos, shin nu soo asaa yarati sahettiiddi deˈikko, yaatiyoogee metiyaaba gidana danddayees. Nu ishantta maaddanawu koyidi nuussi danddayettidabaa oottiyo wode Yihooway ufayttees. (Lee. 3:27; 19:17) Nuuni waatana danddayiyoo?

3. Deeza deˈiyo gubaaˈiyaa cimatu hanotaappe nuuni ay tamaariyoo? (Ermmaasa 23:4)

 ³ Cimati oottana danddayiyoobaa. Neeni cima gidikko, dorssata loytta era. (Ermmaasa 23:4 nabbaba.) Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan ibaa denttido Deeza hagaadan gaasu: “Ta haggaazo citan deˈiya cimati, tanaaranne haratuura issippe haggaazoosona, qassi issippe allaxxoos.” b Hegee koronaa harggiya wodenne he harggiya gaasuwan I keettaa asaappe amaridaageeti hayqqido wode cimati O metootennan maaddanaadan oottiis.

4. Cimati Deezo loytti maaddana danddayidoy aybissee, qassi nuuni hegaappe ay tamaariyoo?

⁴ Deeza hagaadan gaasu: “Cimati taassi lagge mala gidiyo gishshawu, tawu siyettiyaabaanne tana qofissiyaabaa etawu yootanawu metootabeykke.” Cimati hagaappe ay tamaariyoonaa? Wolqqaama metoy gakkanaappe kase wudiyaa minttetta. Etawu lagge gida. Ubbasaa gakkiya harggiya gaasuwan neeni ne ishanttukkonne michchenttukko baada eta minttettanawu danddayennaba gidikko, hara ogetun minttettanawu baaxeta. Deeza hagaadan gaasu: “Issi issitoo issi gallassa giddon daro cimati tawu dawalidosona woy silkkiyan kiitaa kiittidosona. Eti yootido xiqiseti kase taani loytta eriyoogeeta gidikkonne, he xiqiseti tana minttettidosona.”

5. Cimati ishanttussinne michchonttussi koshshiyaabaa waati erana danddayiyoonaa, qassi eta waati maaddana danddayiyoonaa?

⁵ Neeni ne ishanttussinne michchonttussi koshshiyaabaa erana danddayiyo issi ogee yeellayenna oyshata eta oychchiyoogaa. (Lee. 20:5) Etawu gidiya qumay, xaleenne koshshiya harabay deˈii? Eti oosuwaappe yedetettidonaa woy keettaa keraa qanxxiyo miishshi etawu baawee? Kawotettay maaddiyaaba gidikko, nuuni hegaa oychchiyoogan maaddanaadan eti koyiyoonaa? Ishanttinne michchontti koshshiyaaban Deezo maaddidosona. Gidikkonne, cimati iyyo bessido siiqoynne eti Geeshsha Maxaafaa goˈettidi minttettidoogee O keehi maaddiis. A hagaadan gaasu: “Cimati tanaara issippe woossidosona. Eti woygidaakkonne taani mule hassayana danddayennaba gidikkonne, tawu siyettidabaa hassayays. Hegee, ‘Neeni nerkka deˈakka’ giidi Yihooway tawu yootiyoogaa mala.”—Isi. 41:10, 13.

6. Gubaaˈiyan deˈiya daroti harata maaddanawu waatana danddayiyoonaa? (Misiliyaa xeella.)

⁶ Harati oottana danddayiyoobaa. Cimati gubaaˈiyan bantta aawatettaa poloosona giidi qoppiyoogee bessiyaaba. SHin nuuni ubbay  harata minttettanaadaaninne maaddanaadan Yihooway koyees. (Gal. 6:10) Sahettida uraa maaddanawu guuttabaa oottikkokka hegee A keehi minttettana danddayees. Issi naˈi issi ishaa minttettanawu karddiyaa woy misiliyaa medhdhidi kiittana danddayees. Yelaga ishay issi michcheessi suuqiyaappe issi issibaa shammana woy harabaa oottana danddayees. Gubaaˈiyan deˈiya harati sahettida issi urawu qumaa kattidi efaana danddayoosona. Ubbasaa gakkiya harggiya wode gubaaˈiyan deˈiya ubbawu minttettoy koshshees. Nuuni shiiquwaa shiiqiyoy issippe gayttidi gidin woy biiduwan gidin, gubaaˈiyaappe simmin nu ishanttuuranne michchonttuura guutta wodiyawu haasayiiddi takkana danddayoos. Qassi cimatussikka minttettoy koshshees. Koronaa harggiyaa wode darotoo ishanttussinne michchonttussi darobaa oottida cimatussi, issi issi Yihoowa Markkati galatiyoogaa qonccissiya dabddaabbiyaa kiittidosona. ‘Issoy issuwaa minttettanawunne maaddanawu’ nuuppe koyettiyaabaa oottiyoogee keehi ufayssiyaaba!—1 Tas. 5:11.

7. Daafabay gakki simmin metana danddayiyaabay aybee?

⁷ Daafabay issi ura deˈuwaa liphida ayfee xeellanaashin keehi qohana danddayees. Daafabaa gaasuwan issotu issotu aqoynne keettay xayana, ubba qassi eti siiqiyoogeeti hayqqana danddayoosona. Ha keehi azzanttiyaabay nu ishanttunne michchonttu bollikka gakkees. Nuuni maaddanawu waatana danddayiyoo?

8. Cimatinne so asawu huuphe gididaageeti daafabay gakkanaappe kase waatana danddayiyoonaa?

⁸ Cimati oottana danddayiyoobaa. Cimatoo, daafabay gakkanaappe kasetidi intte ishantta maaddite. Gubaaˈiyan deˈiya ubbay qohuwaappe naagettanawunne cimatuura gayttanawu ay oottana koshshiyaakko eriyaakkonne shaakki erite. Kasetiya huuphe yohuwan ibaa denttido Marggaareta hagaadan gaasu: “Nu gubaaˈiyaa cimati gubaaˈiyawu koshshiyaabaa giya kifiliyan, xaraga tamay haˈˈikka nu heeran denddiyoogaa aggibeennaagaa minttidi yootidosona. Sunttati nuuni nu keettaa aggidi baanaadan yootikko woy hanotati keehi iita gidikko, sohuwaara aggidi baana koshshiyoogaa cimati nuussi yootidosona.” Keehi qohiya xaraga tamay ichchashu saaminttaappe guyyiyan denddido gishshawu, hegee koshshiya wodiyan imettida zore. So asaa goynuwaa wode, so asawu huuphe gididaageeti keettaa asay ubbay waatana koshshiyaakko tobbana danddayoosona. Neeninne ne naati kasetidi giigettikko, daafabay gakkiyo wode darin shabbirettekketa.

9. Cimati daafabay gakkanaappe kase, qassi daafabay gakki simmin waani hasheti oottiyoonaa?

⁹ Neeni haggaazo citaa kaalettiya cima gidikko, ne citan deˈiya ubbaa silkkeenne adrashay neessi deˈiyaakkonne shaakka era, qassi daafabay gakkanaappe kase hegaadan ootta. Eta adrashaanne silkkiyaa xaafa oyqqa, qassi hegee laamettidaakkonne xomoosa. Neeni hegaadan oottikko, daafabay gakkiyo wode aassiyaageeta huuphiyan huuphiyan demmada etawu koshshiyaabaa akeekana danddayaasa. Hegaa cimata shiishshiyaagawu sohuwaara yoota, qassi I woradaa xomoosiyaagaara gayttana. Ha ishantti issippe hashetidi oottiyo wode harata loytti maaddana danddayoosona. Xaraga tamay denddi simmin, Marggaareta deˈiyo woradaa xomoosiya ishay 36 saatiyawu xiskkibeenna; cimati bantta keetta aggidi biida 450 ishanttuuranne michchonttuura gayttanawunne etawu koshshiyaabaa kunttanawu baaxetiyo wode, woradaa xomoosiya ishay he oosuwaa darajjayanawu minni oottiis. (2 Qor. 11:27) Hegaa gishshawu, deˈiyo sohoy koshshiyo ubbati keettaa demmidosona.

10. Cimati ishantta minttettiyoogaa keehi koshshiyaabadan xeellana bessiyoy aybissee? (Yohaannisa 21:15)

¹⁰ Geeshsha Maxaafaa goˈettidi ishantta minttettiyoogeenne  unˈˈettidaageeta maaddiyoogee cimatu aawatetta. (1 PHe. 5:2) Cimati daafabay gakkiyo wode, ubba ishanttanne michchontta qohoy gakkibeennaagaa, qassi qumay, maayoynne shemppiyo sohoy etawu deˈiyoogaa shaakki erana koshshees. Gidikkonne, daafabaappe simmin daro aginawu ishanttussi Geeshsha Maxaafaappe minttettiyoogeenne qofan maaddiyoogee koshshees. (Yohaannisa 21:15 nabbaba.) Macara Biiruwaa Kontte gididi oottiyaanne daafabay gakkin qohettida daro ishanttuuranne michchonttuura gayttida Haaroldi hagaadan giis: “Qohoy gakki simmin hirggiyoogaa aggiyoogee wode ekkiyaaba. Eti kaseegaadan deˈiyoogaa doommana danddayoosona, shin siiqiyo hayqqidaageeta, xayida alˈˈo aqota woy iita hanotata waani kanttidaakko ubbatoo hassayana danddayoosona. Eti hegeeta hassayiyoogee ubbatoo azananaadan oottana danddayees. Hegee etawu ammanoy paccidoogaa bessiyaaba gidennan, wottin deˈiyaaba.”

11. So asawu ubbatoo koshshiyaabay aybee?

¹¹ ‘Yeekkiyaageetuura yeekkite’ giya zoriyaa cimati oosuwan peeshshoosona. (Roo. 12:15) Daafabay gakkin qohettidaageeta Yihooway, qassi ishanttinne michchontti haˈˈikka siiqiyoogaa cimati etawu yootana koshshees. Cimati so asay woossiyoogaa, xannaˈiyoogaa, shiiqota shiiqiyoogaanne sabbakiyoogaa malabata aggennan oottanaadan maaddoosona. Qassi daafabay xayssana danddayennabatun naati bantta xeelaa wottana mala yelidaageeti maaddanaadan cimati minttettana danddayoosona. Yelidaageetoo, Yihooway intte naatussi ubbatoo Dabbo gidiyoogaanne I ubbatoo eta maaddiyoogaa eta hassayissite. Qassi kumetta saˈan deˈiya ishanttinne michchontti intte naata maaddanawu giigi uttidoogaa eta hassayissite.—1 PHe. 2:17.

12. Daafaban qohettidaageeta maaddanawu harati ay oottana danddayiyoonaa? (Misiliyaa xeella.)

¹² Harati oottana danddayiyoobaa. Ne heeran daafabay gakkikko, neeni waata maaddana danddayiyaakko cimata oychcha. Bantta keettaa aggi biidaageeti woy daafaban qohettidaageeta maaddiyaageeti amarida wodiyawu ne son shemppanaadan oottana danddayaasa. Metootida aassiyaageetussi koshshiya qumaa, woy harabaa immana danddayaasa. Daafabay gakkidoy neeni deˈiyo sohuwaappe haakkidi deˈiya heeraana gidikkokka, maaddana danddayaasa. Waatada? Qohettidaageetussi woossiyoogaana. (2 Qor. 1:8-11) Kumetta saˈan oosettiya oosuwawu miishshaa immiyoogan, daafaban qohettidaageeta maaddiyo oosuwaa  kaafana danddayaasa. (2 Qor. 8:2-5) Daafaban qohettida heeraa neeni baanawu koyikko, qohettidaageeta maaddanawu waatana danddayiyaakko cimata oychcha. Neeni maaddanaadan shoobettikko, loytta maaddanaadan loohissoy neessi imettana danddayees.

13. Nu oosoy teqettido biittan deˈiya ishantta gakkiya metoy aybee?

¹³ Nu oosoy teqettido biittan, yedetay gakkiyoogee deˈoy keehi metanaadan oottees. He biittan deˈiya ishantta miishshay metiyoogaa, sahuwaanne siiqiyoogeeti hayqqiyoogaa mala metoy gakkana danddayees. SHin nu oosoy teqettidoogaappe denddidaagan, cimati minttettoy koshshiyoogeeta biidi oychchanawu, woy etaara laˈatettan haasayanawu metootana danddayoosona. Kasetiya huuphe yohuwan abaa beˈido Anddira hegaa malabay gakkiis. A haggaazo citan deˈiya issi michchiyo miishshay metiis. Guyyeppe O kaamiyaa daafay gakkiis. A darotoo shuhettana koshshikkonne hegee maaddibeenna. Nu oosoy teqettidoogeenne ubbasaa gakkiya harggee deˈishinkka, ishantti maaddanawu banttawu danddayettidabaa oottidosona; qassi haniiddi deˈiyaabaa Yihooway erees.

14. Cimati Yihoowan ammanettiyoogan haratussi waani leemiso gidana danddayiyoonaa?

¹⁴ Cimati oottana danddayiyoobaa. Anddiru woossiis, qassi bawu danddayettidabaa oottiis. Yaatin, Yihooway A woosaa waati zaaridee? He michchiyo loytti maaddana danddayiya gubaaˈiyan deˈiya darota denttettiyoogaana. Amaridaageeti he michchiyo aakime keettaa efiidosona. Harati qassi O maaddanawu miishshaa immidosona. Eti he michchiyo maaddanawu banttawu danddayettidabaa oottanaadan Yihooway eta denttettiis; qassi eti hashetidi oottidoogaa I anjjiis. (Ibr. 13:16) Cimatoo, nu oosoy teqettiyo wode harati issoy issuwaara maadettanaadan minttettite. (Erm. 36:5, 6) Ubbaappe aaruwan, Yihoowan ammanettite. Neeni nu ishanttussinne michchonttussi koshshiyaabaa kunttanaadan I nena maaddana.

15. Yedetay nuna gakkiyo wode nu ishanttuura waanidi issippetettan deˈana danddayiyoo?

¹⁵ Harati oottana danddayiyoobaa. Nu oosoy teqettiyo wode, guutta citatun nu ishanttuura shiiqana danddayoos. Awudeegaappenne aaruwan nuuni sarotettan deˈiyoogee keehi koshshiyaaba. Issoy issuwaara gidennan, Seexaanaara olettite. Ne ishaa mooruwaa atto ga, woy merettida metuwaa sohuwaara giigissanawu baaxeta. (Lee. 19:11; Efi. 4:26) Issoy issuwaa maaddite.  (Tii. 3:14) Harati he michchiyo maaddidoogan haggaazo citay goˈettiis. Eti so asaadan, issoy issuwaara keehi matattidosona.—Maz. 133:1.

16. Qolasiyaasa 4:3, 18 maaraadan, yedetay gakkido nu ishanttanne michchontta waatidi maaddana danddayiyoo?

¹⁶ Sunttati nu oosuwaa teqqikkokka, daro shaˈu ishanttinne michchontti Yihoowawu haggaazoosona. Etappe amaridaageeti bantta ammanuwaa gishshawu qashettidosona. Nuuni etassinne eta soo asaassi woossana danddayoos; qassi etikka qashettanaagaa erikkonne he ishanttussinne michchenttussi ayyaanaaban, asatettaabaaninne higgiyaara gayttidaban koshshiyaaban maaddanawu baaxetiyaageetussikka woossana danddayoos. c (Qolasiyaasa 4:3, 18 nabbaba.) Ne woosay ha ishanttanne michchontta ubbaa maaddana danddayiyoogaa mule dogoppa!—2 Tas. 3:1, 2; 1 Xim. 2:1, 2.

17. Intte yedetawu haˈˈi waani giigettana danddayeetii?

¹⁷ Inttenne intte soo asay yedetawu haˈˈi giigettana danddayeeta. (Oos. 14:22) Hanana danddayiya iitabaa ubbaa qoppanawu maloppite. Yihoowaara intte dabbotaa minttite, qassi intte naatikka yaatanaadan maaddite. Intte issi issitoo unˈˈettikko, inttessi siyettiya ubbabaa Xoossawu yootite. (Maz. 62:7, 8) Intte Yihoowan ammanettiyo gaasuwaa so asay issippe tobbite. d Daafabawu intte kasetidi giigettiyoogaadan, yedetawukka kasetidi giigettiyoogeenne Yihoowan ammanettiyoogee intte naati xala gidanaadaaninne woppu gaanaadan maaddana.

18. Sinttappe nuna aybi naagii?

¹⁸ Xoossay immiyo sarotettay nuuni woppu gaanaadan oottees. (Pili. 4:6, 7) Ha wodiyan nuna qohana danddayiya ubbasaa gakkiya harggee, daafabaynne yedetay deˈishinkka, he sarotettaa baggaara Yihooway nuuni woppu gaanaadan oottees. I minnidi oottiya cimatu baggaara nuna minttettees. Qassi nuuni ubbay issoy issuwaa maaddanaadan I denttettees. Sarotettay deˈiyo ha wodiyan haˈˈi nuna gakkana wolqqaama metuwawu, ubba qassi ‘gita waayiyawu’ giigettana danddayoos. (Maa. 24:21) Gita waayiyaa wode, nuuni sarotettan deˈananne haratikka hegaadan oottanaadan maaddana koshshees. He gita waayiyaappe simmin nuuni unˈˈettanaadan oottiya metoy deˈenna. Yihooway nuussi immanawu koyiyo merinawu xayenna sarotettaa nuuni demmana.—Isi. 26:3, 4.