1. Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi, danobaa oottidi ba miyyiyan kaqettida bitaniyawu woygidee? (Luqaasa 23:39-43)

 YESUUSINNE danobaa oottidi A miyyiyan kaqettida naaˈˈu asati, waayiyaappe denddidaagan hayqqana hanoosona. (Luq. 23:32, 33) Danobaa oottida naaˈˈu asatikka Yesuusa bolli qilliiccido gishshawu eti A erissiyo ashkkarata gidennaagee qoncce. (Maa. 27:44; Mar. 15:32) SHin etappe issoy ba qofaa laammiis. I hagaadan giis: “Yesuusaa, neeni ne kawotettaa wolqqan yiyo wode, tana dogoppa.” Yaagin Yesuusi, “Hachchi taani neessi tumaa odays; neeni tanaara Gannatiyan deˈana” yaagiis. (Luqaasa 23:39-43 nabbaba. b) Ha danobaa oottida bitanee, Yesuusi sabbakido ‘saluwaa Kawotettaabaa’ ammanidoogaa bessiyaabi baawa. Qassi Yesuusi he bitanee saluwaa Kawotettaa gelanaagaa mule yootibeenna. (Maa. 4:17) Yesuusi sinttappe saˈay gannate gidanaagaa yootiiddi deˈees. Nuuni hegaadan giyoy aybissee?

2. Ba nagaraappe simmida, danobaa oottida bitanee Ayhuda asa giyoy aybissee?

² Danobaa oottida ba nagaraappe simmida bitanee Ayhuda asa gidennan aggenna. Danobaa oottida bitanee hankkuwawu hagaadan giis: “Neeni hagaa mala pirddan de7aiddakka Xoossaassi yayyikkii?” (Luq. 23:40) Ayhudati issi Xoossawu goynnikkonne, hara dereti daro xoossata ammanoosona. (Kes. 20:2, 3; 1 Qor. 8:5, 6) He danobaa oottidaageeti Ayhuda gidennaakko, Yesuusan ammanidaagee geella hagaadan giidi oychchana danddayees: “Neeni xoossatussi yayyikkii?” Yesuusi hara deretussi gidennan, ‘bayida dorssawu, Israaˈeela asawu’ kiitettiis. (Maa. 15:24) Xoossay hayqqidaageeta denttanaagaa  Israaˈeelatussi qonccissiis. Danobaa oottida, ba nagaraappe simmida bitanee hegaabaa erennan aggenna, qassi I yootidobay Xoossaa Kawotettan haaranaadan Yihooway Yesuusa hayquwaappe denttanaagaa ammaniyoogaa bessees. He bitanee Xoossay akka hayquwaappe denttanaagaa ammanennan aggenna.

3. Yesuusi Gannatiyaabaa yootido wode, danobaa oottida bitanee qoppidobay ayba gidana danddayii? Qonccissa. (Doomettaabaa 2:15)

³ Ba nagaraappe simmida, danobaa oottida bitanee Ayhuda asa gidiyo gishshawu I Addaamenne Hewaanibaa, qassi Yihooway etawu immido Gannatiyaabaa erees. Yaatiyo gishshawu, he danobaa oottida bitanee, Yesuusi yootido Gannatee ha saˈan keehi loˈˈiya soho gidiyoogaa ammanennan aggenna.—Doomettaabaa 2:15 nabbaba.

4. Yesuusi danobaa oottidaageetuppe issuwawu yootidobay nuuni ay qoppanaadan oottii?

⁴ Danobaa oottida bitaniyawu Yesuusi yootidobay, Gannatiyan deˈoy ay mala gidanaakko nuuni qoppanaadan oottana koshshees. Sarotettay kumido Kawuwaa Solomona haaruwaappe nuuni Gannatiyaa xeelliyaagan issi issibaa erana danddayoos. Geeshsha Maxaafay Yesuusi Solomonappe aadhdhiyoogaa yootees. Yesuusi banaara haariyaageetuura saˈaa loˈˈiya gannate oottanaagaa nuuni ammanettana danddayoos. (Maa. 12:42) ‘Hara dorssati’ Gannatiyan merinawu deˈanawu ay oottana koshshiyaakko eranawu koyiyoogee qoncce.—Yoh. 10:16.

5. Gannatiyan deˈoy ay mala gidana gaada qoppay?

⁵ Gannatiyan deˈoy ay mala gidana gaada qoppay? Neeni Edene Gannatiyaa mala loˈˈiya sohuwaa qoppennan aggakka. (Doo. 2:7-9) Xoossaa asay “ba woiniyaa turaa kuwaaninne balasiyaa kuwan” uttanaagaa Mikiyaasi yootido hiraagaa neeni hassayennan aggakka. (Mik. 4:3, 4) Gidi palahiya qumay deˈanaagaa yootiya Geeshsha Maxaafaa xiqisetakka hassayana danddayaasa. (Maz. 72:16; Isi. 65:21, 22) Hegaa gishshawu, keehi loˈˈiya gannatiyan, malˈˈiya qumay kumido xarapheezaa matan uttidabadan qoppana danddayaasa. Mittatuppenne ciishshatuppe kiyiya sawuwan kumida carkkuwaa qoppana danddayaasa. Hayquwaappe denddidaageeta gujjin, so asaynne laggeti issippe miicciyoogaanne ufayssiya wodiyaa aattiyoogaa qoppana danddayaasa. He ubbabay coo aymo xalla gidenna. Hegee saˈan hananaagaa nuuni ammanettana danddayoos. Gannatiyan nuuni ufayssiya oosuwaakka oottana.

6. Nuuni Gannatiyan oottanabay aybee? (Misiliyaa xeella.)

⁶ Yihooway nuna nu oosuwan ufayttanaadan  oottidi medhdhiis. (Era. 2:24) Kiristtoosa SHaˈu Layttaa Haaruwaa wode nuussi daro oosoy deˈana. Gita waayiyaappe attiyaageetussinne hayquwaappe denddana daro miiloone asawu maayoy, qumaynne deˈiyo sohoy koshshees. He koshshiyaabata kunttanawu nuuni ufayssiya darobata oottana. Edene ataakiltte sohuwaa oottanaadan etawu odettido Addaameenne Hewaaniigaadan, nuuni saˈaa Gannate oottiyo ufayssiya oosuwaa oottana. Yihoowabaanne A halchchuwaabaa darobaa erenna hayquwaappe denddana daro miiloone asaa tamaarissiyoogeenne Yesuusa wodeppe kase deˈida ammanettidaageeta, eti hayqqi simmin aybi hanidaakko eranaadan maaddiyoogee ay keena ufayssanaakko qoppa!

7. Nuuni ay ammanettana danddayiyoo, qassi aybissi?

⁷ Nuuni Gannatiyan deˈiyo wode sarotettan deˈanaagaa, nuussi koshshiya ubbabay kumanaagaanne maaray mankkay deˈanaagaa ammanettana danddayoos. Aybissi? Yihooway ba Naˈaa haaruwan deˈoy ay mala gidanaakko amarida hanotan nuna bessido gishshataassa. Kawuwaa Solomona haaruwaabaa yootiya taarikee hegaa qonccissees.

8. Kawuwaa Daawiti Mazamure 37:10, 11, 29n deˈiya qofaa xaafi simmin he xiqisee waani polettidee? (Ha maxeetiyan “Nabbabiyaageetu Oyshaa” xeella.)

⁸ Aadhdhida eranchchanne ammanettida kawoy haariyoogaa doommiyo wode deˈoy ay mala gidanaakko, Kawuwaa Daawiti ayyaanay kaalettin xaafiis. (Mazamure 37:10, 11, 29 nabbaba.) Sinttappe yaana Gannatiyaabaa nuuni haratuura haasayiyo wode darotoo Mazamure 37:11 nabbaboos. Yesuusi Maatiyoosa 5-7n tamaarissidoban he xiqisiyaappe ekkidi yootidoogee, hegee sinttappe polettanaagaa qonccissiyo gishshawu, hegaadan oottiyoogee bessiyaaba. (Maa. 5:5) SHin Daawiti yootidobay Kawuwaa Solomona wodekka deˈoy ay malakko qonccissees. Solomoni Israaˈeela biittaa haariyo wode, “maattainne eessai goggiyo” biittan Xoossaa asay sarotettaaninne ishaluwan deˈiis. Xoossay hagaadan giis:  “Intte ta higgiyan biikko, . . . taani biittau sarotettaa immana; ooninne yashissennan intte xiskkana.” (Wog. 20:24; 26:3, 6) Solomona haaruwaa wode hegee polettiis. (1 Odi. 22:9; 29:26-28) Qassi iitati ‘deˈennaagaa’ Yihooway yootiis. (Maz. 37:10) Yaatiyo gishshawu, Mazamure 37:10, 11, 29n deˈiya qofay beni polettiis, qassi sinttappekka polettana.

9. Kawuwaa Solomona haaruwaa xeelliyaagan Saaba kawiyaa woygadee?

⁹ Solomoni haariyo wode Israaˈeelati sarotettaaninne ishaluwan deˈiyoogaa Saaba kawiyaa siyaasu. Hegaa beˈanawu Yerusalaame gakkanawu A adussa ogiyaa manddarada yaasu. (1 Kaw. 10:1) A Solomona kawotettaabaa loytta beˈa simmada hagaadan gaasu: “Taayyo asai yootidoogee bagganne gakkenna. . . . Ubba wode ne sinttan eqqidi, ne aadhdhida eratettaa siyiya ne asatinne ne oosanchchati aiba ufaittiyoonaashsha!” (1 Kaw. 10:6-8) SHin Solomona haaruwaa wode hanidabay, Yihooway ba Naˈaa Yesuusa haaruwaa wode asawu oottanabawu leemiso.

10. Yesuusi Solomonappe aadhdhiyoy ayba ogetuunee?

¹⁰ Yesuusi Solomonappe ubbaban aadhdhees. Nagaranchcha gidida Solomoni moorido gita mooruwan guyyeppe Xoossaa asaa bolli metoy gakkiis. SHin Yesuusi aynne moori erenna; qassi I wottiyoobi baynna ogiyan haarees. (Luq. 1:32; Ibr. 4:14, 15) Seexaanay Yesuusa gita paaciyaa paaccikkokka I Xoossawu ammanettidi deˈiis. Kiristtoosi ammanettidi haarettennaadan oottiya nagaraa woy harabaa mule oottennaagaa bessiis. I nu Kawo gidiyoogee nuussi gita maata.

11. Yesuusaara haaranaageeti oonee?

¹¹ Yesuusinne aara issippe haarana 144,000ti, asawu koshshiyaabaa kunttananne saˈan Yihoowa halchchoy polettanaadan oottana. (Ajj. 14:1-3) Eti saˈan deˈiyo wode daro metuwaanne paaciyaa genccido gishshawu, saˈan deˈiyaageeta gakkiyaabaa eroosona. Yesuusaara haariyaageeti ay oottanee?

12. Yihooway 144,000tussi immana oosoy aybee?

¹² Yesuusinne aara haariyaageeti, Solomoni oottidoogaappe keehi aadhdhiya oosuwaa oottana. Kawuwaa Solomoni issi biittan deˈiya daro miiloone asaa xallawu koshshiyaabaa kunttiis. Gidoppe attin, Xoossaa Kawotettan haariyaageeti, kumetta saˈan deˈiya daro biiloone asawu koshshiyaabaa kunttana. Yihooway 144,000tussi gita maataa immiis!

13. Yesuusaara haaranaageeti asaa ayba ogiyan maaddanee?

¹³ Yesuusaagaadan, 144,000ti kawonne qeese gididi oottana. (Ajj. 5:10) Israaˈeelati Muuse Higgiyawu azazettido wode, eti payya gididi deˈanaadaaninne Yihoowakko shiiqanaadan qeeseti eta maaddidosona. Higgee “yaana lo77obaa eesho” gidiyo gishshawu, Xoossaa asay payya gididi deˈanaadaaninne Yihoowakko shiiqanaadan Yesuusaara haariyaageeti maaddana giidi qoppiyoogee bessiyaaba. (Ibr. 10:1) He kawotinne qeeseti saˈan deˈiya he Kawotettawu haarettiyaageetuura ayba ogiyan haasayanaakko nuuni haˈˈi erokko. Yihooway giigissanabay aybanne gidin, Gannate saˈan deˈanaageeti koshshiya kaaletuwaa demmanaagaa ammanettana danddayoos.—Ajj. 21:3, 4.

14. ‘Hara dorssatanne’ ‘amarida dorssaa wudiyaa’ issuwaa oottiyaabay aybee?

¹⁴ Yesuusi banaara haaranaageeta ‘amarida dorssa wudiyaa’ giidi xeegiis. (Luq. 12:32) I naaˈˈantto citaabaakka yootiis; I eta ‘hara dorssata’ giidi xeesiis. Ha naaˈˈu citati  issi wude. (Yoh. 10:16) He naaˈˈu citatun deˈiyaageeti ubbay ha wodiyan issippe oottoosona, qassi eti saˈay Gannate gidana gakkanaashin issippe oottiyoogaa aggokkona. Hegaappe simmin, ‘amarida dorssaa wudee’ saluwan deˈana; qassi ‘hara dorssati’ merinawu saˈan ufayttiiddi deˈana. SHin ‘hara dorssati’ Gannatiyan deˈanawu oottana koshshiyaabati deˈoosona.

15. (a) Kiristtoosa ishantti ‘hara dorssatuura’ ayba ogiyan hashetiyoonaa? (b) Xaliyaa shammiya ishaa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo? (Misiliyaa xeella.)

¹⁵ Ba nagaraappe simmida, danobaa oottida bitanee Kiristtoosi awu oottidobaa nashshiyoogaa bessana danddayiyo injjiyaa demmennan hayqqiis. Hegaappe dumma ogiyan nuussi ‘hara dorssatussi’ Yesuusi nuussi oottidobaa nashshana danddayiyo daro ogee deˈees. Leemisuwawu, ayyaanan tiyettida ishatuura hashetiyoogan, Yesuusa siiqiyoogaa nuuni bessoos. Yesuusi, hara dorssati ba ishantta kaafiyoogaa denddo oottidi etawu pirddanaagaa yootiis. (Maa. 25:31-40) Sabbakiyoogaaninne erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa minnidi oottiyoogan Kiristtoosa ishantta kaafana danddayoos. (Maa. 28:18-20) Eti giigissido, Merinawu Ufayttada Deˈa! giyo maxaafaa mala Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu maaddiya miishshata nuuni goˈettanawu koyiyoy hegaassa. Hanno gakkanawu neeni xannaˈissiyo uri baynnaba gidikko, neessi danddayettida keenan daro asaa xannaˈissanawu halchchuwaa kessana danddayaasa.

16. Nuuni Xoossaa Kawotettan deˈanawu haˈˈi waani giigettana danddayiyoo?

¹⁶ Gannatiyaa gelanaadan Yihooway koyiyo asa gidanawu, nuuni yaa gelana gakkanaashin naagana koshshenna. Nuuni haˈˈi haasayiyoobaaninne oottiyooban ammanettidaageeta gidanawu baaxetananne sima deˈuwaa deˈiyaageeta gidana koshshees. Qassi nuuni Yihoowawu, nu aqo laggiyawunne nu mala Kiristtaanetussi ammanettiyaageeta gidana danddayoos. Nuuni ha iita alamiyan deˈiiddi Yihoowawu azazettikko, Gannatiyan awu azazettiyoogee metenna. Ooratta alamiyan nuuni goˈettana hiillatinne eeshshati  nuussi deˈanaadankka baaxetana danddayoos. Ha maxeetiyan “‘Saˈaa Laattanawu’ Giigettadii?” giya huuphe yohuwaa xeella.

17. Nuuni kase oottido nagaraa gishshawu unˈˈettana koshshii? Qonccissa.

¹⁷ Nuuni kase gita nagaraa oottido gishshawu zilˈˈettiyoogaa agganawu baaxetanakka koshshees. Wozuwaa yarshshoy nuuni ‘eriiddi oottido nagaraa’ atto giissees giidi mule qoppana koshshenna. (Ibr. 10:26-31) SHin nuuni nu nagaraappe wozanappe simmikko, Yihooway sunttidoogeeta maaduwaa oychchikko, qassi nu eeshshaa laammikko, Yihooway nuussi muleera atto gaanaagaa ammanettana danddayoos. (Isi. 55:7; Oos. 3:19) Yesuusi Parisaawetussi giidobaa hassaya: “Taani nagaranchchata xeesanau yiidoogaappe attin, xillota xeesanau yabeikke.” (Maa. 9:13) Wozuwaa yarshshoy nu nagara ubbay atto geetettanaadan oottees.

18. Danobaa oottidi, Yesuusa miyyiyan kaqettidi hayqqida bitaniyaara ay haasayana koyay?

¹⁸ Yesuusaara haasayida danobaa oottida bitaniyaara neeni Gannatiyan haasayaydda deˈiyaabadan qoppa. Intte naaˈˈaykka Yesuusa yarshshuwaa nashshiyoogaa haasayeeta. Yesuusi saˈan deˈido wurssetta saatiyan aybi hanidaakko neessi yootanaadaaninne A oyshaa Yesuusi zaarido wode awu aybi siyettidaakko oychchana danddayaasa. Qassi Seexaanaa alamiyan wurssetta gallassatun deˈoy ay malakko I nena oychchana danddayees. He bitaniyaa mala asata Xoossaa Qaalaa xannaˈissiyoogee gita maata!—Efi. 4:22-24.

19. Gannatiyan deˈoy salettiyaagaa gidennay aybissee? (Koyro sinttan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹⁹ Gannatiyan deˈoy mule salettiyaaba gidenna. Nuuni ubbatoo loˈˈo asaara gayttananne ufayssiya oosuwaa oottana. Ubbaappe aaruwan, saluwan deˈiya nu Aawaa galla galla loyttidi erananne I nuussi immido ubbaban ufayttana. Nuuni ubbatoo abaanne I medhdhidobata xeelliyaagan tamaarana darobay deˈees. Nuuni adussa wodiyaa deˈido paydo ubban Xoossaa siiqiyo siiqoy yaa gujjana. Nuuni Gannatiyan merinawu deˈiyo hidootaa Yihoowaynne Yesuusi nuussi immido gishshawu keehi galatoos!