1. Nuussi ubbawu Xoossaappe yiya aadhdhida eratettay koshshiyoy aybissee? (Leemiso 4:7)

 NEENI kase issi gitabaa kuuya eray? Yaatikko neessi aadhdhida eratettay koshshiyoogaa neeni eriyo gishshawu hegaa demmanawu woossidoogee qoncce. (Yaaq. 1:5) Kawuwaa Solomoni hagaadan giis: ‘Aadhdhida eratettay ubbaappe aadhdhees.’ (Leemiso 4:7 nabbaba.) Solomoni haasayidoy coo aadhdhida eratettaabaa gidenna. I Xoossaa Yihoowappe yiya aadhdhida eratettaa yootiis. (Lee. 2:6) SHin, Xoossaappe yiya aadhdhida eratettay ha wodiyan nuna gakkiya metota nuuni genccanaadan maaddana danddayii? Nuuni ha huuphe yohuwan beˈanaagaadan, ee, nuna maaddana danddayees.

2. Nuuni tumuppe aadhdhida eranchcha gidana danddayiyo issi ogee aybee?

² Keehi aadhdhida eranchcha gidida naaˈˈu asati tamaarissidobaa xannaˈiyoogeenne oosuwan peeshshiyoogee nuuni tumuppe aadhdhida eranchcha gidana danddayiyo issi oge. Koyro, nuuni Solomonabaa beˈana. Geeshsha Maxaafay ‘Xoossay Solomonayyo aadhdhida eratettaanne zawi baynna akeekaa immidoogaa’ yootees. (1 Kaw. 4:29) Naaˈˈantto, saˈan deˈida asa ubbaappe aadhdhida eratettan laggetiyaabi baynna Yesuusabaa nuuni beˈana. (Maa. 12:42) Yesuusabay hiraagan hagaadan odettiis: “GODAA Ayyaanai, aadhdhida eratettaanne akeekaa Ayyaanai . . . a bolli shemppana.”—Isi. 11:2.

3. Nuuni ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

³ Xoossay Solomonayyoonne Yesuusayyo daro aadhdhida eratettaa immido gishshawu, nuussi ubbawu keehi koshshiyaabaa  xeelliyaagan eti loˈˈo zoriyaa zoridosona. Ha huuphe yohuwan, nuuni hegeetuppe heezzata beˈana: Miishshaa, oosuwaanne nubaa bessiyaagaadan xeellana koshshees.

4. Solomona aqoy Yesuusaagaappe waani dummatii?

⁴ Solomoni keehi dure gidiyo gishshawu loˈˈiyaanne injje keettan deˈiis. (1 Kaw. 10:7, 14, 15) SHin, Yesuusawu guutta aqoy deˈikkonne, awu keetti baawa. (Maa. 8:20) Gidoppe attin, ha naaˈˈu asatikka Xoossaa Yihoowappe aadhdhida eratettaa demmido gishshawu, aquwaa bessiyaagaadan xeellidosona.

5. Solomoni miishshaa waati xeellidee?

⁵ Solomoni ‘miishshay asa iitaappe kammidi ashshiyoogaa’ yootiis. (Era. 7:12) Nuuyyo miishshay deˈikko, nuussi koshshiyaabaanne nuuni koyiyo amaridabaa demmana danddayoos. SHin, Solomoni dure gidikkonne, miishshaappe aadhdhiyaabay deˈiyoogaa akeekiis. Leemisuwawu, I hagaadan giis: “Lo77o sunttai daro duretettaappe aadhdhees.” (Lee. 22:1) Miishshaa siiqiya asay bawu deˈiyaaban darotoo ufayttennaagaakka Solomoni akeekiis. (Era. 5:10, 12) Qassi nuussi deˈiya miishshay ay keena gidikkokka eesuwan xayana danddayiyo gishshawu, miishshay keehi koshshiyaaba giidi nuuni qoppana koshshennaagaa I yootiis.—Lee. 23:4, 5.

6. Yesuusi aquwaabaa bessiyaagaadan waati xeellidee? (Maatiyoosa 6:31-33)

⁶ Yesuusi aquwaabaa bessiyaagaadan xeelliis. I miyoogaaninne uyiyoogan ufayttiis. (Luq. 19:2, 6, 7) Issi wode, haattaa ayfe woyne eessaa oottiis; hegee I oottido maalaalissiyaabatuppe koyroogaa. (Yoh. 2:10, 11) Qassi I hayqqiyo gallassi alˈˈo maayuwaa maayiis. (Yoh. 19:23, 24) SHin, Yesuusi ba deˈuwan aquwaabaa xoqqu ootti xeellibeenna. I bana kaalliyaageetussi hagaadan giis: “Naa77u godatuyyo haarettanau danddayiyai ooninne baawa; . . . Xoossaassinne miishshaassi haarettanau danddayekketa.” (Maa. 6:24) Nuuni Kawotettaabaa kaseyikko, Yihooway nuussi  koshshiyaabaa immanaagaa Yesuusi tamaarissiis.—Maatiyoosa 6:31-33 nabbaba.

7. Issi ishay miishshaa bessiyaagaadan xeelliyoogan waani goˈettidee?

⁷ Nu ishanttuppenne michchonttuppe daroti miishshaa xeelliyaagan Yihooway zorido loˈˈo zoriyaa oosuwan peeshshido gishshawu goˈettidosona. Daaneela giyo aqo oyqqibeenna ishaa hanotaa qoppa. I hagaadan giis: “Taani yelagatettan ta deˈuwan Yihoowa haggaazuwaa aybippenne kaseyanawu kuuyaas.” Daaneeli ba deˈuwaa sima oottido gishshawu, daafaban qohettidaageeta maaddiisinne Beeteelen haggaaziis. I gujjidi hagaadan giis: “Taani kuuyidoban mule ziˈˈlettennaagaa tumuppe yootana danddayays. Taani ta deˈuwan aybippenne aaruwan miishshaa kaseyiyaakko, daro miishshaa demmana danddayiyoogee qoncce. SHin haˈˈi taassi deˈiya loˈˈo laggeta demmana danddayikke. Taani miishshan xeelaa wottiyaakko, Kawotettaabaa kaseyiyoogan haˈˈi ufayttiyoogaadan ufayttikke. Yihooway taassi immido anjjotuura ayba miishshikka laggetana danddayenna.” Nuuni miishshan gidennan, ayyaanaaban xeelaa wottiyo wode goˈettoos.

8. Solomoni oosuwaa bessiyaagaadan xeellidoogaa nuuni waati eriyoo? (Eranchchaa 5:18, 19)

⁸ Minnidi oottiyoogee issi uri keehi ufayttanaadan oottiyoogaa Solomoni yootiis. I hegee “Xoossaappe . . . imettida imota” gidiyoogaa yootiis. (Eranchchaa 5:18, 19 nabbaba.) I hagaadan giis: “Minnidi oottidoban ubban go77ai de7ees.” (Lee. 14:23) Solomoni I haasayiyoobay tuma gidiyoogaa eriis. I mino oosanchcha! I keettata keexxiis, woyniyaa turata tokkiis, dumma dumma ataakilttiyaa tokkiyo sohuwaanne haattaa dagayiyo sohuwaa zeeridi giigissiis. I katamatakka keexxiis. (1 Kaw. 9:19; Era. 2:4-6) Yaatanawu I minni oottiis, qassi hegee A ufayssiis. SHin Solomoni tumuppe ufayttanawu hegaappe aadhdhiyaabaa oottana koshshiyoogaa akeekiis. Qassi I Yihoowawu darobaa oottiis. Leemisuwawu, laappun layttan keexetti wurida Yihoowa goynuwawu goˈettiyo loˈˈiyaa beeta maqidasiyaa keexuwaa oosuwaa I kaalli xeelliis! (1 Kaw. 6:38; 9:1) Solomoni darobaa ootti simmidi, issi uri oottana danddayiyo aybippenne aadhdhiyaabay Yihoowawu haggaaziyoogaa gidiyoogaa akeekiis. I hagaadan giis: “Hekko ubbabai odettiis; hegaa gishshau, ubbabau kuushshai hagaa: Xoossaassi yayya; a azazuwaa naaga.”—Era. 12:13.

9. Yesuusi ba oosuwaa bessiyaagaadan waati xeellidee?

⁹ Yesuusi minni oottiis. I yelagatettan anaaxe gididi oottiis. (Mar. 6:3) Yesuusa aawaynne aayyiyaa daro naati deˈiyo bantta soo asawu koshshiyaabaa kunttanawu minni oottiyo wode I eta maaddido gishshawu, eti A galatidoogee qoncce. Qassi wottiyoobi baynna asa gidida Yesuusi anaaxe gididi oottiyo wode daro asay I oottiyoobaa shammanawu koyennan aggenna! Yesuusi ba oosuwan keehi ufayttennan aggenna. SHin, I mino oosanchcha gidikkonne, Yihoowawu haggaazanawu ubbatoo wodiyaa bazziis. (Yoh. 7:15) Guyyeppe, sabbakiyaagaa gidido wode, I yootiyoobaa ezggiyaageeta hagaadan zoriis: “Merinaa de7o qumau, . . . oottiteppe attin, samiya qumau oottoppite.” (Yoh. 6:27) Qassi Yesuusi Maatiyoosa shemppo 5-7 gakkanawu tamaarissidoban hagaadan giis: “Intte huuphessi saluwan miishsha dagayite.”—Maa. 6:20.

10. Nuuni mino oosanchcha gidikko, nuna metana danddayiyaabay aybee?

¹⁰ Xoossaappe yiya aadhdhida eratettay  nuuni oosuwaa bessiyaagaadan xeellanaadan nuna maaddees. Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu ‘loˈˈobaa minni oottanaadan’ tamaarida. (Efi. 4:28) Nuna ootissiyaageeti nuuni ammanettiyaageetanne minni oottiyaageeta gidiyoogaa darotoo akeekoosona; qassi eti nuuni oosuwaa oottiyo ogiyaa keehi nashshiyoogaa nuussi odana danddayoosona. Hegee nuuni daro saatiyaa oottanaadan denttettana danddayees; ayssi giikko, nuna ootissiyaageeti Yihoowa Markkatubaa loˈˈobaa qoppanaadan nuuni koyoos. SHin nuuni yaatikko, nu soo asaara wodiyaa aattanawu woy Yihoowawu oottanawu gidiya wodee nuussi deˈennan aggana danddayees. Keehi koshshiyaabata oottana mala daro wodiyaa demmanawu nuuni issi issibaa laammana koshshees.

11. Issi ishay oosuwaa bessiyaagaadan xeelliyoogaabaa ay tamaaridee?

¹¹ Wiiliyama giyo yelaga ishay oosuwaa bessiyaagaadan xeelliyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa bana ootissida ishaappe tamaariis. Wiiliyami hagaadan giis: “[Ha ishay] oosuwaa bessiyaagaadan xeelliyoogan keehi loˈˈo leemiso. I minni oottees, qassi I loˈˈo oosuwaa oottiyo gishshawu ba dambbaynnatuura awu loˈˈo gaytotettay deˈees. SHin I omarssi ba oosuwaa essidi ba wodiyaanne wolqqaa ba soo asawunne Yihoowawu goˈettees. Garamissiyaabay taani eriyo keehi ufayttiya asatuppe I issuwaa!” *

12. Solomoni babaa bessiyaagaadan xeelliyoogaa waati bessidee, shin hegaa waati aggidee?

¹² Solomoni Yihoowawu ammanettidi goynnido wode, babaa bessiyaagaadan xeelliis. I yelagatettan, oottana danddayennabay deˈiyoogaa akeekido gishshawu, kaaletuwaa demmanawu Yihoowa oychchiis. (1 Kaw. 3:7-9) Solomoni ba haaruwaa doomettan, otorettiyoogee keehi qohiyoogaakka akeekiis. I  hagaadan giis: “Otoruwaa geeduwaa bashshai kaallees; ayyuwaa geeduwaakka kunddettai kaallees.” (Lee 16:18) Solomoni ba zoriyaa guyyeppe oosuwan peeshshennan aggidoogee azanttiyaaba. I kawoti simmidi amarida wodiyaappe guyyiyan otorettiyoogaa doommidi Xoossaa higgiyawu azazettibeenna. Leemisuwawu, Ibraawe kawuwawu imettida higgetuppe issoy “A wozanaa balettennaadan, kawoi cora maccaasaa ekkoppo” giyaagaa. (Zaa. 17:17) Solomoni he higgiyawu azazettennan ixxidi 700 machchotanne 300 baakkota shiishshiis; hegeetuppe daroti eeqawu goynniyaageeta! (1 Kaw. 11:1-3) Solomoni hegee bana qohenna giidi qoppennan waayi aggenna. SHin Solomoni Yihoowawu azazettennan ixxidoogaappe denddidaagan guyyeppe A iitabay gakkiis.—1 Kaw. 11:9-13.

13. Yesuusi bana ziqqi oottidoogaa wotti dentti qoppiyoogan nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

¹³ Yesuusi babaa bessiyaagaadan xeelliisinne bana ziqqi oottiis. I saˈaa yaanaappe kase, Yihoowayyo haggaaziyo wode maalaalissiya darobaa oottiis. ‘Saluwaaninne saˈan deˈiya ubbabay’ Yesuusa baggaara merettiis. (Qol. 1:16) Yesuusi xammaqettiyo wode, I ba Aawaara deˈido wode oottidobata hassayennan waayi aggana. (Maa. 3:16; Yoh. 17:5) SHin, Yesuusi hegaa hassayido wode otorettibeenna. Qassi, I bana ooppenne xoqqu xoqqu ootti erenna. Yesuusi “asaayyo oottanaunne daro asaa wozanau ta shemppuwaa immanau yiidoogaappe attin, asi tau oottanau yabeikke” giidi saˈaa yiido gaasuwaa ba erissiyo ashkkaratussi yootiis. (Maa. 20:28) I barkka aynne oottana danddayennaagaakka yootiis. (Yoh. 5:19) Yesuusi bana keehi ziqqi oottiis! I nuuni kaallana bessiyo loˈˈo leemiso.

14. Nubaa bessiyaagaadan xeelliyoogaabaa Yesuusappe ay tamaarana danddayiyoo?

¹⁴ Yesuusi bana kaalliyaageeti banttabaa bessiyaagaadan xeellanaadan tamaarissiis. Issi wode, I etawu hagaadan giis: “Intte huuphiyan de7iya binnaana ubbaikka qoodan de7ees.” (Maa. 10:30) Ubba qassi nuuni nubaa iitabaa qoppiyaageeta gidikko, ha qofay nuna keehi minttettees. Hegee saluwan deˈiya nu Aaway nuuyyo loytti qoppiyoogaanne  nuna xoqqu ootti xeelliyoogaa bessiyaaba. Yihooway nuuni baassi goynnanaadan eeno giikko, qassi ooratta alamiyan nuuni merinawu deˈana bessiyaabadan qoppikko, I baliis giidi nuuni qoppana koshshenna.

15. (a) Nuuni nubaa bessiyaagaadan xeellana koshshiyoogaa Wochchiyo Keelay ay yootidee? (b) Sinttaa 24n deˈiya misiliyan qonccidaagaadan, nuuni nubaa bessiyaagaappe aaruwan qoppikko, ayba anjjoti nuuppe haliyoonaa?

¹⁵ Nuuni nubaa bessiyaagaadan xeellana koshshiyoogaa Wochchiyo Keelay 15 layttappe kase yootiis: “Nuuni otorettiyaageeta gidana gakkanaashin nubaa bessiyaagaappe aaruwan qoppana koshshenna. Qassi nuuni unˈˈettana gakkanaashin nuna guutti xeellana koshshenna. Nuuni mino gididobaanne shugo gididobaa akeekiyoogan nubaa bessiyaagaadan qoppanawu baaxetana koshshees. Issi Kiristtaane maccaasiyaa hegaa hagaadan yootaasu: ‘Taani keehi iita asa gidikke, qassi keehi loˈˈo asakka gidikke. Hara asaagaadan taani mino gididobaynne shugo gididobay deˈees.’” * Nuuni nubaa bessiyaagaadan xeellana koshshiyoy aybissakko loytti akeekida.

16. Yihooway nuna loˈˈobaa zoriyoy aybissee?

¹⁶ Yihooway ba Qaalaa baggaara nuuyyo loˈˈo kaaletuwaa immees. I nuna siiqiyo gishshawu nuuni ufayttanaadan koyees. (Isi. 48:17, 18) Nu deˈuwan Yihoowaabaa kaseyiyoogee aybippenne aaruwan nu ufayttanaadan oottiyaaba. Yaatiyo wode, miishshaa, oosuwaa, woy banttabaa bessiyaagaappe aaruwan xeelliyaageeta gakkiya daro metuwaappe naagettoos. Nuuni ubbay aadhdhida eranchcha gidanawunne Yihoowa ufayssanawu murttidaageeta gidoos.—Lee. 23:15.