Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 16

MAZAMURE 64 Cahaa Ufayssan Issippe Cakkiyoogaa

Haggaazuwan Loytta Ufayttanawu Waatana Danddayay?

Haggaazuwan Loytta Ufayttanawu Waatana Danddayay?

“GODAAYYO ufaissan goinnite.”MAZ. 100:2.

TAMAARANABAA

Nuuni haggaazuwan kaseegaappe aaruwan ufayttanawu oottana danddayiyobata beꞌana.

1. Haggaazuwan haratuura haasayiyogaa xeelliyagan issotu issotu qofay aybee? (Misiliyakka xeella.)

 NUUNI Yihoowa asa gidiyogaadan saluwan deꞌiya nu Aawaa siiqiyo gishshawunne asay A eranaadan maaddanawu koyiyo gishshawu sabbakoos. Sabbakiyo oosuwan aassiya daroti ufayttoosona. Shin harati hegan ufayttanawu metootoosona. Aybissi? Issoti issoti dungguuxa gidiyo gishshataassanne eti gooba asttamaare gidana danddayokko giidi qoppiyo gishshataassa. Harati qassi shoobettennan asa soo biyogee ufayssennabadan qoppoosona. Amaridaageeti asay eta bolli hanqqettana giidi yayyoosona. Issoti issoti harati hanqqettanaadan oottokko giidi qoppoosona. He ishanttinne michchontti Yihoowa keehi siiqiyaba gidikkonne, eti erenna asawu mishiraachchuwa yootanawu metootidosona. Shin ha oosoy keehi koshshiyogaa eti eriyo gishshawu ubbatoo sabbakoosona. Yihooway etan keehi ufayttees!

Sabbakiyogan ufayttay? (Mentto 1 xeella)


2. Neeni haggaazuwan issi issitoo ufayttennaba gidikko, hidootaa qanxxana koshshennay aybissee?

2 Hegaadan qoppiyo gishshawu haggaazuwan ufayttanawu issi issitoo metootay? Hegaadan gidikko hidootaa qanxxoppa. Taani gooba asttamaare gidikke gaada qoppiyogee neeni ne huuphiya ziqqi oottiyogaanne asay ne bolli xeelaa wottanaadan koyennaagaa bessiyaba gidana danddayees. Qassi hegee neeni asaara palamettanawu koyennaagaa bessees. Ooninne harata yiilloyanawu koyenna; ubba etassi loꞌꞌobaa oottanawu baaxetiyo wode yaatanawu mule koyenna. Saluwan deꞌiya ne Aaway neessi paace gididabaa loytti eriyo gishshawu nena maaddanawu koyees. (Isi. 41:13) Paace gidiyabata waati xoonanaakko, qassi haggaazuwan waani ufayttanaakko maaddiya ichchashubata ha huuphe yohuwan beꞌana.

XOOSSAA QAALAY NENA MINTTANAADAN EENO GA

3. Xoossay erissidobaa yootiya Ermmaasi haratuyyo markkattanaadan A aybi maaddidee?

3 Beni wodekka Xoossaa ashkkarati deexo aawatettaa poliyo wode Xoossay yootidobay eti minnanaadan oottiis. Leemisuwawu, Xoossay erissidobaa yootiya Ermmaasa hanotaa beꞌa. Sabbakiyo aawatettaa Yihooway awu immido wode I yayyiis. Ermmaasi hagaadan giis: “Taani na7a. Taani waati haasayiyaakko erikke.” (Erm. 1:6) I xalatettan sabbakanaadan maaddidabay aybee? Yihooway yootidobay A minttettiis. I hagaadan giis: “GODAA qaalai ta meqettaa giddon qum77ettidi, eexxiya tama mala [gidiis.] . . . Taani giddon oiqqada ashshana gaada daafuraas.” (Erm. 20:8, 9) Ermmaasa haggaazo moottay keehi waayissiyagaa gidikkokka, I awaajjiyobay he oosuwa oottanawu awu koshshiya wolqqaa immiis.

4. Nuuni Xoossaa Qaalaa nabbabiyogeenne wotti dentti qoppiyogee nuna waati maaddii? (Qolasiyaasa 1:9, 10)

4 Geeshsha Maxaafan Yihooway yootidobaappe Kiristtaaneti koshshiya minttettuwa demmoosona. Kiitettida Phawuloosi Qolasiyasan deꞌiya galchchawu xaafiyo wode, ‘Yihoowa sheniya loytti eriyogee ba ishantti ubbatoo loꞌꞌo oosuwa oottanaadan’ maaddiyogaa yootiis; qassi eti yaatiyogan Yihooway koyiyogaadan deꞌoosona. (Qolasiyaasa 1:9, 10 nabbaba.) Mishiraachchuwa sabbakiyogeekka he loꞌꞌo oosotuppe issuwa. Yaatiyo gishshawu nuuni Xoossaa Qaalaa nabbabiyo wodenne wotti dentti qoppiyo wode Yihoowa ammaniyo ammanoy minnees; qassi A Kawotettaabaa markkattiyogee keehi koshshiyoy aybissakko loytti akeekoos.

5. Nuuni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyogaaninne xannaꞌiyogan loytti goꞌettanawu waatana danddayiyoo?

5 Nuuni Xoossaa Qaalan loytti goꞌettanawu eesuwan nabbabana, xannaꞌananne wotti dentti qoppana koshshenna. Wodiya bazzana koshshees. Neeni nabbabiyo xiqisiya akeekanawu metootikko, hegaa coo gaada kanttoppa. He xiqisiya qonccissuwa demmanawu Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaꞌanawu Maaddiya Xuufiya woy hara xuufeta pilgga. Neeni wodiya bazzada xannaꞌikko, Xoossaa Qaalay tuma gidiyogaa kaseegaappe aaruwan ammanettaasa. (1 Tas. 5:21) Neeni loytta ammanettiyo wode ne eridobaa haratussi yootiyogan loytta ufayttaasa.

HAGGAAZUWAWU LOYTTA GIIGETTA

6. Nuuni haggaazuwawu loytti giigettana koshshiyoy aybissee?

6 Neeni haggaazuwawu loytta giigettikko, asaa haasayissanawu darin yayyakka. Yesuusi bana kaalliyageeta haggaazuwawu kiittanaappe kase eti giigettanaadan maaddiis. (Luq. 10:1-11) Eti Yesuusi tamaarissidobaa oosuwan peeshshido gishshawu, daro loꞌꞌobaa oottidosonanne keehi ufayttidosona.—Luq. 10:17.

7. Nuuni haggaazuwawu waani giigettana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

7 Nuuni haggaazuwawu waani giigettana danddayiyoo? Nuuni tumaa wozanappe waani loytti yootana danddayiyakko qoppana koshshees. Asay denttana danddayiyo qofatanne nuuni woygidi zaarana danddayiyakko qoppiyogeekka nuna maaddees. Qassi nuuni asaara haasayiyo wode woppu gaanawunne pashkki gaanawu baaxetana danddayoos.

Haggaazuwawu loytta giigetta (Mentto 7 xeella)


8. Kiristtaaneti kiitettida Phawuloosi leemisuwan qonccissido urqqaappe merettida miishsha mala gididoy ayba ogiyanee?

8 Kiitettida Phawuloosi ba ishanttussinne michchonttussi hagaadan giis: “Nuuyyo ha minjjai urqqaappe merettida miishsha giddon de7ees.” (2 Qor. 4:7) Ha minjjay aybee? Asaa ashshiya Kawotettaa mishiraachchuwa sabbakiyo oosuwa. (2 Qor. 4:1) Urqqaappe merettida miishshay aybee? Mishiraachchuwa haratussi yootiya Xoossaa ashkkarata qonccissees. Phawuloosa wode zalꞌꞌanchchati qumaa, woyniyanne miishsha mala alꞌꞌobata issisaappe harasaa efaanawu urqqaappe merettida xaaruwa goꞌettoosona. Hegaadankka, Yihooway alꞌꞌo gidida mishiraachchuwa nuussi hadaran immiis. Yihooway maaddin, nuuni ubbatoo sabbakanawu koshshiya minotettaa demmana danddayoos.

XALATETTAA DEMMANAWU WOOSSA

9. Nuuni asawu yayyiyogaa waati aggana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

9 Nuuni issi issitoo asawu yayyana danddayoos. Yaatikko yayyiyogaa waati aggana danddayiyoo? Kiitettidaageeti sabbakennaadan azazettido wode woossido woosaa akeeka. Eti yayyennan aggidi, “[Yihoowa] qaalaa kumetta xalan yootanaadan” I eta maaddana mala woossidosona. Yihooway eta woosaa sohuwara zaariis. (Oos. 4:18, 29, 31) Nuunikka issi issitoo yayyikko Yihooway nuna maaddanaadan woossana koshshees. Asawu yayyiyogaa aggada, asaa siiqanaadan maaddana mala Yihoowa woossa.

Xalatettaa demmanawu woossa (Mentto 9 xeella)


10. Yihooway nuuni abaa markkattanaadan waati maaddii? (Isiyaasa 43:10-12)

10 Yihooway nuuni A Markkata gidanaadan dooriis; qassi nuuni xala gidanaadan maaddanawu qaalaa geliis. (Isiyaasa 43:10-12 nabbaba.) I hegaadan oottiyo oyddu ogeta ane beꞌoos. Koyruwan, nuuni mishiraachchuwa yootiyo wode ubban Yesuusi nunaara deꞌees. (Mat. 28:18-20) Naaꞌꞌanttuwan, nuna maaddanaadan Yihooway kiitanchchata sunttiis. (Ajj. 14:6) Heezzanttuwan, nuuni tamaaridobaa hassayanaadan maaddiya geeshsha ayyaanaa Yihooway nuussi immees. (Yoh. 14:25, 26) Oyddanttuwan, issippe sabbakanaadan Yihooway nuussi ishanttanne michchontta immiis. Yihoowaynne siiqiya ishanttinne michchontti nuna maaddiyo gishshawu, xala gidanawunne ubbatoo sabbakanawu koshshiya ubbabay nuussi deꞌees.

HANOTAADAN HANA, QASSI UBBATOO LOꞌꞌOBAA QOPPA

11. Neeni haggaazuwan daro asaa waata demmana danddayay? (Misiliyakka xeella.)

11 Son daro asaa demmabeenna gishshawu hidootaa qanxxadii? Nena hagaadan oychchana danddayaasa: ‘Ta moottan asay haꞌꞌi awan deꞌii?’ (Oos. 16:13) ‘Eti ooso sohuwan deꞌiyonaa, woy giyaa biidonaa?’ Yaanikko daro asaa demmanawu ogiyappe ogiyan markkattana danddayay? Joshuwa giyo ishay hagaadan giis, “Giyaa heeraaninne asay dariyo hara sohotun hemettaydda markkattiyo injjiya demmaas.” Qassi inne A machchiya Brejeta daro asaa omarssaaninne Woggaa saateppe guyyiyan son demmoosona.—Efi. 5:15, 16.

Neeni sabbakiyo saatiyanne sohuwa laamma (Mentto 11 xeella)


12. Issi uri ammaniyobaa woy A qofissidabaa waati erana danddayiyoo?

12 Neeni haasayissiyo uri ne yootiyobaa koyro heeran siyanawu koyennaba gidikko, I ammaniyobaa woy A qofissidabaa eranawu mala. Joshuwinne Brejeta asaa haasayissiyo wode trakttiyawu koyro sinttan deꞌiya oyshaa goꞌettoosona. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafaa Ay Mala Maxaafadan Xeellay? giya trakttiya goꞌettidi eti hagaadan goosona: “Issi issi asati Geeshsha Maxaafaa Xoossaa Qaalaadan xeelloosona; harati qassi hegaadan xeellokkona. Neeni shin?” Yaatiyogan eti darotoo asaara tobboosona.

13. Nuuni sabbakiyo wode asay siyana xayikkokka nu halchchuwa polida gaana danddayiyoy aybissee? (Leemiso 27:11)

13 Nuuni sabbakiyo wode asay siyana xayikkokka nu halchchuwa polida. Ayssi giikko, Yihoowaynne Yesuusi koyiyobaa nuuni oottido gishshataassa; hegeekka markkattiyo oosuwa. (Oos. 10:42) Mishiraachchuwa yootanawu nuuni asa demmennan aggiyo woy nu yootiyobaa asay siyennan ixxiyo wodekka, nuuni saluwan deꞌiya nu Aawaa ufayssiyogaa eriyo gishshawu keehi ufayttoos.—Leemiso 27:11 nabbaba.

14. Hara ishay woy michchiya haggaazo moottan siyanawu koyiya uraa demmiyo wode nuuni ufayttana danddayiyoy aybissee?

14 Hara ishay woy michchiya haggaazo moottan siyanawu koyiya uraa demmiyo wodekka nuuni ufayttana danddayoos. Wochchiyo Keelay nu oosuwa, bayida naꞌaa koyiyogan leemisees. Cora asay daro sohotun he naꞌaa koyiis. He naꞌay beettiyo wode A demmida uraa xalla gidennan, ubba asaykka ufayttees. Hegaadankka, galchchan deꞌiya ubbay harati Yesuusa kaalliyageeta gidanaadan hashetidi oottoos. Moottan deꞌiya asa ubbawu sabbakanawu galchchan deꞌiyageeti ubbay hashetana koshshees; qassi issi uri shiiquwa shiiqiyogaa doommiyo wode nuuni ubbay ufayttoos.

YIHOOWANNE NE SHOORUWA SIIQIYOGAA BESSA

15. Maatiyosa 22:37-39 oosuwan peeshshiyogee nuuni haggaazuwan loytti ufayttanaadan waati maaddii? (misiliyakka xeella.)

15 Nuuni Yihoowanne nu shooruwa siiqiyogaa bessiyo wode kaseegaappe aaruwan loytti sabbakana danddayoos. (Maatiyosa 22:37-39 nabbaba.) Yihooway nuuni he oosuwa oottiyo wode beꞌidi ay keena ufayttanaakko, qassi asay Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyogaa doommidi ay keena ufayttanaakko qoppa! Nuuni yootiyobaa siyidi Yihoowawu haggaazanawu dooriyageeti merinawu deꞌana danddayiyogaakka hassaya.—Yoh. 6:40; 1 Xim. 4:16.

Nuuni Yihoowanne nu shooruwa siiqiyogee haggaazuwan loytti ufayttanaadan maaddees (Mentto 15 xeella)


16. Nuuni sooppe kiyana danddayenna wode haggaazuwan waani ufayttana danddayiyoo? Leemisuwa yoota.

16 Neeni issi issi hanotaappe denddidaagan sooppe kiyana danddayenna uree? Yaatikko neeni Yihoowanne ne shooruwa siiqiyogaa bessana danddayiyo ogiya qoppa. Koronaa harggiya wodiyan Samuꞌelinne Daaniya bantta sooppe kiyana danddayibookkona. He waayissiya wodiyan eti silkkiyaninne dabddaabbiyan ubbatoo markkattidosona; qassi Geeshsha Maxaafaa xinaateta Zuumiyan xannaꞌissidosona. Saamuꞌeli I kansseriya akkamettiyo aakime keettan banaara gayttidaageetussi markkattiis. I hagaadan giis: “Nuna metoy gakkiyo wode nuuni unꞌꞌettananne arggaacana danddayoos; qassi nu ammanoy paacettana danddayees. Nuuni Yihoowawu haggaaziyogan ufayttanawu koyoos.” He wode Daaniya kunddido gishshawu heezzu aginawu sooppe kiyana danddayabeykku. Hegaappe simmin usuppun aginawu goomman biya wombbaray iyyo koshshiis. A hagaadan gaasu: “Taani danddayiyo ubbabaa oottanawu baaxetaas. Tana xomoosanawu yiya narsseessinne issi issibaa soo ehiyageetussi sabbakaas. Qassi akkamuwawu goꞌettiyobata bayzziya maccaaseera silkkiyan loytti tobbida.” Samuꞌelinne Daaniya kaseegaa keena oottana danddayennaba gidikkonne, eti bantta wolqqa keena oottiyogan ufayttidosona.

17. Ha huuphe yohuwan odettidabatuppe waana loytta goꞌettana danddayay?

17 Ha huuphe yohuwan qonccida ichchashubata ubbaa oosuwan peeshshanawu baaxeta. Hegeeti issi qumaa kattanawu koshshiyabati xaafettido woraqataa mala. He xaafettidaba ubbaa neeni goꞌettiyo wode malꞌꞌiya qumaa kattaasa. Hegeeta oosuwan peeshshiyogan nuuni iitabaa qoppiyogaa aggananne haggaazuwan loytti ufayttana danddayoos.

KAALLIDI DEꞌIYABATI NEENI HAGGAAZUWAN LOYTTA UFAYTTANAADAN WAATI MAADDIYONAA?

  • Loytti giigettanawu wodiya bazziyogee

  • Xalatettaa demmanawu woossiyogee

  • Yihoowanne ne shooruwa siiqiyogaa bessiyogee

MAZAMURE 80 ‘Yihooway Keha Gidiyoogaa Xeelli Beꞌite’