1-2. Ammanettida Yihoowa ashkkarata ayba metooti gakkana danddayiyonaa?

 AZZANTTIYABAY nuna gakkiyo wode nu deꞌoy sohuwara laamettana danddayees. Leemisuwawu, Luwisa a giyo ammanettida ishay bana kansseriya harggee oyqqidoogaa eriis. Amarida aginatuppe simmin I hayqqanaagaa dottoree awu yootiis. Moonikanne I azinay Yihoowawu minni oottoosona. Moonika galchchaa cima gidida I azinay adussa wodiyawu geeman nagaraa oottiiddi takkidoogaa guyyeppe eraasu. Olivo giyo aqo oyqqabeenna michchiya wolqqaama gotee yiiddi deꞌiyo gishshawu ba keettaa aggada baqatana koshshiis. A simmiyo wode, he gotee I keettaa muleera xayssidoogaa beꞌaasu. Luwisa, Moonikinne Olive deꞌoy qoppennan muleera laamettiis. Ne deꞌoy qoppennan laamettanaadan oottiya azzanttiyabay nena gakki erii?

² Nuuni ammanettida Yihoowa ashkkara gidikkokka, hara asaagaadan metootoosinne sahettoos. Hegaa bollikka, Xoossaa asaa ixxiyageeti nuna eqettiyogaa woy nu bolli gattiyo yedetaa gencciyogee koshshana danddayees. Yihooway hegaa mala metoy nu bolli gakkennaadan teqqana xayikkokka, I nuna maaddanawu qaalaa geliis. (Isi. 41:10) Keehi waayissiya wodetunkka Yihooway maaddin nuuni ubbatoo ufayttana, loꞌꞌobaa kuuyananne awu ammanettidi deꞌana danddayoos. Azzanttiyabay nuna gakkiyo wode Yihooway nuna maaddiyo oyddu ogeta ha huuphe yohuwan pilggana. Appe demmiyo maaduwan goꞌettanawu nuuni waatana koshshiyakkokka beꞌana.

YIHOOWAY NENA NAAGANA

3. Waayissiyabay nuna gakkiyo wode nuuni waatanawu metootana danddayiyoo?

³ Metiyabaa. Waayissiyabay nuna gakkiyo wode, suurebaa  qoppanawunne issibaa kuuyanawu metootana danddayoos. Aybissi? Nuuni keehi azzanananne unꞌꞌettana danddayiyo gishshataassa. Nuuni kaallidi oottanabaa erana xayikko, nuussi kirqqi gaana danddayees. Qommoora etabay odettido naaꞌꞌu michchontti metoy eta gakkido wode, waanidaakko akeeka. Oliva hagaadan gaasu: “Wolqqaama gotee ta keettaa xayssi simmin, taani haniyobaa xayaasinne keehi unꞌꞌettaas.” Moonika I azinay iyyo ammanettennan aggidoogaa xeelliyagan hagaadan gaasu: “Taani keehi unꞌꞌettaas. Issi uri tana cubiyan caddidabadan tawu siyettiis. Galla galla oottiyo guuttabaakka oottanawu metootaas. Hegee hanana gaada mule qoppabeykke.” Yihooway nuuni unꞌꞌettiyo wode nuna maaddanawu woygidi qaalaa gelidee?

4. Piliphphisiyuusa 4:6, 7y yootiyogaadan, Yihooway nuussi oottanawu qaalaa gelidobay aybee?

⁴ Yihooway oottiyobaa. Geeshsha Maxaafan ‘Xoossaa sarotettaa’ geetettidabaa I nuussi immanawu qaalaa geliis. (Piliphphisiyuusa 4:6, 7 nabbaba.) He sarotettay nuuni aara dabbotaa minttido gishsha xallawu demmiyo woppaa qonccissees. He sarotettay ‘asa eratettaa ubbaappe aadhdhees;’ qassi hegee nuuni qoppana danddayiyogaappekka aadhdhiyaba. Neeni Yihoowa mintta woossa simmada maalaalissiya hanotan woppu ga eray? Neeni woppu giidoy Yihooway neeyyo ‘Xoossaa sarotettaa’ immido gishshataassa.

5. Xoossaa sarotettay nu qofaanne wozanaa waati naagii?

⁵ Piliphphisiyuusa 4:7y Xoossaa sarotettay ‘ne wozanaanne ne qofaa naaganaagaakka’ yootees. “Naagana” geetettida qaalay Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido doonan olanchchatuura gayttidaagan goꞌettiyo qaala. Qassi hegee katamaa qohuwappe naagiya wotaaddaratakka qonccissees. Naagiyageeti deꞌiyo kataman deꞌiya asati banttana wotaaddarati naagiyogaa eriyo gishshawu woppu goosonanne aynne hirggokkona. Hegaadankka, Xoossaa sarotettay nu wozanaanne qofaa naagiyo wode, qohoy nuna gakkennaagaa eriyo gishshawu woppu goos. (Maz. 4:8) Haanniigaadan, nu metoy sohuwara giigana xayikkonne, nuuni woppu gaana danddayoos. (1 Sam. 1:16-18) Qassi nuuni woppu giyo wode suurebaa qoppanawunne loꞌꞌobaa kuuyanawu darotoo metootokko.

6. Xoossaa sarotettan goꞌettanawu nuuni waatana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

⁶ Nuuni oottana koshshiyabaa. Metoy nena gakkiyo wode ashshanaadan naagiyagaa xeesa. Waatada? Xoossaa sarotettaa demmana gakkanaashin woossa. (Luq. 11:9; 1 Tas. 5:17) Qommoora abay odettido Luwisi amarida aginaappe simmin hayqqanaagaa erido  wode inne A keettaayiya, Aana genccanawu waatidaakko yootiis. I hagaadan giis: “Hagaa mala wodiyan payyatettaara gayttidabaanne harabata kuuyiyogee keehi metiyaba. Shin nuuni woossido gishsha xallawu ha keehi wayssiya wodiyan woppaa demmida.” Luwisinne A keettaayiya Yihooway etawu sarotettaa, woppanne loꞌꞌobaa kuuyanawu aadhdhida eratettaa immanaadan oychchiyogan wozanappe zaari zaari woossidoogaa yootidosona. Qassi eti A maaduwa demmidosona. Nena metoy gakkikko ubba wode woossa, yaatikko Yihoowa sarotettay ne wozanaanne qofaa naagiyogaa neeni akeekana.—Roo. 12:12.

YIHOOWAY NENA MINTTANA

7. Metoy nuna gakkiyo wode nuuni waanana danddayiyoo?

⁷ Metiyabaa. Waayissiyabay nuna gakkiyo wode nuuni kaseegaadan qoppana woy oottana danddayokko. Azzanttiyabay nuna bolli bollan gakkiiddi deꞌiyabadan qoppana danddayoos. Qommoora ibay odettido Aana Luwisi hayqqi simmin daro ogetun keehi azzanidoogaa yootaasu. A hagaadan gaasu: “Issi issitoo taani unꞌꞌettaasinne azzanaas. Qassi I hayqqidoogan yiillotaas.” Aana barkka attidabadan qoppaasu; qassi Luwisi kase loytti oottiyobatuura gayttidaagan A kuuyana koshshido wode hidootaa qanxxaasu. Issi issitoo A beetay denddido abbaa giddon deꞌiyabadan qoppaasu. Nuuni keehi azzaniyo wode Yihooway nuna waati maaddii?

8. Koyro PHeexiroosa 5:10y yootiyogadan, Yihooway ay oottanawu qaalaa gelidee?

⁸ Yihooway oottiyobaa. I nuna minttanawu qaalaa geliis. (1 PHeexiroosa 5:10 nabbaba.) Abban denddiya beetay markkabiya qohiya hanotan yaanne haanne sugana danddayees. Hegaadan qaaxxennaadan oottanawu daro markkabetuyyo naꞌꞌu baggaarakka haattaa giddo yeggiyobay deꞌees. Hegee markkabee keehi qaaxxennaadan maaddana danddayees; yaatiyo wode markkabiyan deꞌiya asay qohettenna, qassi metootennan bees. Shin markkabee sinttawu biyo wode hegee loytti oottees. Hegaadankka, wayssiya wodiyan nuuni Yihoowawu ammanettidi haggaaziyo wode, I nuna minttana.

9. Pilgganawu goꞌettiyo miishshati nuuni woppu gaanaadan waati maaddana danddayiyonaa? (Misiliyakka xeella.)

⁹ Nuuni oottana koshshiyabaa. Neeni keehi unꞌꞌettiyo wode ubbatoo woossanawu, shiiqota shiiqanawunne sabbakanawu neessi danddayettida ubbabaa ootta. Neeni kaseegaadan oottana danddayennaagee qoncce, shin Yihooway ne hanotaa akeekiyogaa hassaya. (Luqaasa 21:1-4​ra gatta xeella.) Qassi  buzo xinaatiyawunne wotta dentta qoppanawu wodiya bazza. Aybissi? Meto wodiyan nuuni woppu gaanaadan oottiya minttettiya xuufetanne biidota Yihooway nuussi ba dirijjitiya baggaara immiyo gishshataassa. Neessi koshshiyabaa demmanawu ne eriyo qaalan giigida, pilgganawu maaddiya miishshata goꞌettana danddayaasa. Leemisuwawu, JW Laybreeriyanne Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaꞌanawu Maaddiya Xuufiya (Amaarattuwa) goꞌettana danddayaasa. Qommoora ibay odettido Moonika keehi azzaniyo wode pilgganawu maaddiya he miishshata sohuwara goꞌettidoogaa yootaasu. Leemisuwawu, A “yiilluwa” giya qaalaa xaafada pilggaasu. Hara wode qassi A “kaddiyogaa” woy “ammanettiyogaa” giya qaalan pilggaasu. Yaatada woppu gaana gakkanaashin nabbabaasu. A hagaadan gaasu: “Taani pilggiyogaa doommiyo wode keehi unꞌꞌettays. Shin aggennan nabbabiyo wode Yihooway tana loytti qoommidabadan qoppays. Taani nabbabiyo wode Yihooway tana qofissiya ubbabaa eriyogaanne I tana maaddiyogaa akeekays.” Hegaadan Yihooway nena maaddiyogee neeni unꞌꞌettiyogaa aggada woppu gaanaadan oottana danddayees.—Maz. 119:143, 144.

YIHOOWAY NENA MAADDANA

10. Keehi unꞌꞌissiyabay nuna gakkiyo wode nuuni waanana danddayiyoo?

¹⁰ Metiyabaa. Keehi unꞌꞌissiyabay nuna gakkiyo wode nuuni daafurana danddayoos. Nuuni qohettida issi wottanchcha mala gidana danddayoos; I kase loytti woxxees, shin haꞌꞌi hemettanawukka metootees. Nuuni kase oottanawu metennabati haꞌꞌi metana danddayoosona; woy kase nuna ufaysssiyabata haꞌꞌi oottanawu koyennan aggana danddayoos. Eelaasaagaadan, nuunikka xiskkuwappe denddanawu metootana danddayoos. Nuuni xiskkanawu koyoos. (1 Kaw. 19:5-7) Nuuni daafuriyo wode Yihooway waatanawu qaalaa gelidee?

11. Yihooway nuna maaddiyo hara ogee aybee? (Mazamure 94:18)

¹¹ Yihooway oottiyobaa. I nuna maaddanawu qaalaa geliis. (Mazamure 94:18 nabbaba.) Qohettida issi wottanchchay hemettanawu awu maadoy koshshiyogaadan, kaseegaadan minnidi Yihoowawu haggaazanawu nuussikka maadoy koshshana danddayees. Hegaa mala wodetun Yihooway hagaadan gees: “Taani GODAI, ne Xoossai, ne ushachcha kushiyaa oiqqana. . . . Yayyoppa, taani nena maaddana.” (Isi. 41:13)  Kawuwa Daawiti Yihoowa maaduwa akeekiis. Metoy gakkido wodenne morkketi A bolli denddido wode I Yihoowawu hagaadan giis: “Ne ushachcha kushee tana zemppissees.” (Maz. 18:35) Shin Yihooway A waati maaddidee?

12. Nuuni daafuriyo wode Yihooway oona goꞌettidi nuna maaddanee?

¹² Yihooway darotoo harata goꞌettidi nuna maaddees. Leemisuwawu, issitoo Daawiti keehi daafurido wode, A laggee Yonaataani A maaddanawunne minttettanawu akko biis. (1 Sam. 23:16, 17) Hegaadankka, Yihooway Elssaꞌa baggaara Eelaasa maaddiis. (1 Kaw. 19:16, 21; 2 Kaw. 2:2) Ha wodiyan Yihooway nuna maaddanawu so asaa, laggeta, woy cimata goꞌettana danddayees. Gidoppe attin, nuuni unꞌꞌettiyo wode haratuppe haakkanawu koyana danddayoos. Nuuni nurkka takkanawu koyoos. Hegee wottin deꞌiyaba. Yaatin Yihoowa maaduwa demmanawu waatana danddayiyoo?

13. Yihoowa maaduwan goꞌettanawu nuuni waatana koshshii? (Misiliyakka xeella.)

¹³ Nuuni oottana koshshiyabaa. Haratuppe haakkennan agganawu baaxeta. Nuuni haratuppe haakkiyo wode nubaanne nuna gakkiya metuwa xalla qoppana danddayoos. Hegaappe denddidaagan nuuni loꞌꞌobaa kuuyennan aggana danddayoos. (Lee. 18:1) Azzanttiyabay nuna gakkiyo wode, nurkka takkiyo wodee nuussi keehi koshshiyogee tuma. Shin nuuni nurkka adussa wodiya takkikko, Yihooway goꞌettiyo asatu maaduwa sheneho gaana danddayoos. Meto wodiyan yaatiyogee keehi deexxiyaba gidikkokka so asaappe, laggetuppenne cimatuppe maaduwa ekka. Yihooway nena maaddanawu eta goꞌettiyogaa akeeka.—Lee. 17:17; Isi. 32:1, 2.

YIHOOWAY NENA MINTTETTANA

14. Nuuni yayyanaadan oottana danddayiyabati awugeetee?

¹⁴ Metiyabaa. Nuuni issi issitoo yayyana danddayoos. Ammanettida Xoossaa ashkkarati unꞌꞌettido wodetinne bantta morkketa woy harabata keehi yayyido wodeti deꞌiyogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Maz. 18:4; 55:1, 5) Hegaadankka, timirtte keettan, ooso sohuwan, so asaappe woy kawotettatuppe yedetay nuna gakkana danddayees. Nuuni sahettiyo wode hayqqaneeshsha giidi hirggana danddayoos. He wodetun haratu maadoy koshshiyo guutta naꞌaa mala gidana danddayoos.  Hegaa mala wodiyan Yihooway nuna waati maaddii?

15. Mazamure 94:19y yootiyogaadan, Yihooway nuussi oottanabay aybee?

¹⁵ Yihooway oottiyobaa. I nuna minttetteesinne woppissees. (Mazamure 94:19 nabbaba.) Ha mazamuree wolqqanttay wolqqammido gishshawu yayyidanne xiskkana danddayabeenna guutta naꞌiyo nuuni qoppanaadan oottennan aggenna. I aaway ikko biidi A xiskkana gakkanaashin O qoommiyogaa qoppana danddayoos. Wolqqanttay wolqqammiyogaa aggana xayikkonne, I aaway O siiquwan qoommidoogee A woppu gaanaadan oottees. Yayyanaadan oottiya metoy nuna gakkiyo wode, nuuni woppu gaana gakkanaashin saluwan deꞌiya nu Aaway leemiso hanotan nuna qoommanaadan koyana danddayoos. Hegaa mala minttettuwa Yihoowappe waati demmana danddayiyoo?

16. Yihooway immiyo minttettuwan goꞌettanawu waatana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

¹⁶ Nuuni oottana koshshiyabaa. Yihoowa woossiyogaaninne A Qaalaa nabbabiyogan ubbatoo aara wodiya aatta. (Maz. 77:1, 12-14) Hegeeta oottiyo meezee neessi deꞌikko, nena metoy gakkiyo wode neeni oottana danddayiyo koyrobay saluwan deꞌiya Aaway nena maaddanaadan oychchiyogaa. Nena yashshiyabaanne qofissiyabaa Yihoowawu yoota. A Qaalaa nabbabiyogan I yootiyobaa siya; yaatikko, I nena minttettiyogaa neeni akeekana. (Maz. 119:28) Neeni hirggiyo wode, Geeshsha Maxaafan deꞌiya amarida maxaafata nabbabiyogee nena minttettana danddayees. Leemisuwawu, Iyyooba, Mazamurenne Leemiso maxaafaappe, qassi Maatiyosa shemppo 6n Yesuusi yootidobaappe minttettuwa demmana danddayaasa. Neeni Yihoowa woossiyo wodenne A Qaalaa nabbabiyo wode appe minttettuwa demmaasa.

17. Nuuni ay ammanettana danddayiyoo?

¹⁷ Azzanttiyabay nuna gakkiyo wode Yihooway nuna ubbatoo maaddanaagaa ammanettana danddayoos. Nuuni mule nurkka deꞌokko. (Maz. 23:4; 94:14) Yihooway nuna naaganawu, minttanawu, maaddanawunne minttettanawu qaalaa geliis. Isiyaasa 26:3y Yihoowabaa hagaadan gees: “Ba qofaa nenan wottida asa neeni polo sarotettan naagaasa; aissi giikko, i nenan ammanettees.” Simi yaakko, Yihoowan ammanetta; qassi A maado ubban goꞌettanawu neessi danddayettida ubbabaa ootta. Yaatikko, meto wodiyankka I nena minttana.