XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 28
MAZAMURE 123 Xoossaa Maarawu Ammanettidi Haarettiyoogaa
Tumaa Shaakka Eradii?
“Xeessan qabattuwaa gixxiyoogaadan tumatettaa gixxidi . . . minni eqqite.”—EFI. 6:14.
TAMAARANABAA
Nuuni Yihoowappe tamaarido tumay Seexaanaynne nu morkketi aassiyo wordduwappe waani dummatiyakko beꞌana.
1. Tumaa waata xeellay?
YIHOOWA asay Xoossaa Qaalan deꞌiya tumaa siiqees. Nu ammanuwawu denddoy hegaa. (Roo. 10:17) Yihooway Kiristtaane galchchaa “tumatettau tuussanne tuuqe” oottidoogaa mintti ammanoos. (1 Xim. 3:15) Qassi Geeshsha Maxaafaappe tumaa qonccissiyanne Xoossaa sheniyara maayettiya kaaletuwa immiya nu giddon aawatettay deꞌiyogeetussi ufayssan azazettoos.—Ibr. 13:17.
2. Yaaqooba 5:19y yootiyogaadan nuuni tumaa eri simmidikka waanana danddayiyoo?
2 Shin, nuuni tumaa tamaaridinne Xoossaa dirijjitiyappe nuussi kaaletoy koshshiyogaa eri simmidikka tumaappe wora baana danddayoos. (Yaaqooba 5:19 nabbaba.) Seexaanay nuuni Geeshsha Maxaafan woy Xoossaa dirijjitee immiyo kaaletuwan ammanettiyogaa agganaadan keehi koyees.—Efi. 4:14.
3. Nuuni tumaa mintti oyqqana koshshiyoy aybissee? (Efisoona 6:13, 14)
3 Efisoona 6:13, 14 nabbaba. Matan Dabloosi asay ubbay cimettidi Yihoowa eqettanaadan hanttaara wordduwa yootana. (Ajj. 16:13, 14) Seexaanay Yihoowa asaa balettanawu loytti baaxetanaagaakka nuuni eroos. (Ajj. 12:9) Tumaanne wordduwa shaakki eriyogeenne tumawu azazettiyogee keehi koshshiyoy hegaassa. (Roo. 6:17; 1 Phe. 1:22) Gita waayiya wode attanawu hegee keehi koshshees!
4. Nuuni ha huuphe yohuwan beꞌanabay aybee?
4 Geeshsha Maxaafan deꞌiya tumaa akeekanaadaaninne Xoossaa dirijjitiyappe imettiya kaaletuwa kaallanaadan nuna maaddiya naaꞌꞌu eeshshata ha huuphe yohuwan beꞌana. Yaatidi nuuni tumaa ubbatoo mintti oyqqanawu oottana koshshiya heezzubatakka beꞌana.
TUMAA SHAAKKI ERANAWU MAADDIYA EESHSHATA
5. Nuuni Yihoowawu yayyiyogee tumaa shaakki eranaadan waati maaddii?
5 Yihoowawu yayyiyogaa. Yihoowawu yayyiyogaa giyogee A siiqidi A azzanttiya aybanne oottennaagaa giyogaa. Nuuni Yihoowa ufayssanawu suurebaa suure gidennabaappe, qassi tumaa wordduwappe shaakkidi eranawu koyoos. (Lee. 2:3-6; Ibr. 5:14) Nuuni Yihoowa siiqiyogaappe aaruwan asawu mule yayyana koshshenna. Nu yaatikko asaa ufayssiyabaa oottoos; qassi darotoo asaa ufayssiyabay Yihoowa ufayssenna.
6. Tammu Israaꞌeela halaqati asawu yaayyidi tumaa waati geellayidonaa?
6 Nuuni Xoossawu yayyiyogaappe aaruwan asawu yayyikko tumaappe haakkana danddayoos. Yihooway Israaꞌeelatussi immanawu qaalaa gelido biittaa wochchida 12 halaqatubaa beꞌa. Wochchiya tammati Yihoowa siiqiyogaappe aaruwan Kanaane biittaa asawu yayyidosona. Eti Israaꞌeelatussi hagaadan giidosona: “He biittaa asai nuuppe minniyo gishshau, nuuni eta xoonanau danddayokko.” (Qoo. 13:27-31) Asa xeelan Kanaane asay Israaꞌeelatuppe aaruwan mino gidiyogee tuma. Shin Israaꞌeelati bantta morkketa xoonana danddayokkona giya ooninne Yihoowabaa qoppibeenna. Biittaa wochchiya tammati Israaꞌeela asay oottanaadan Yihooway koyiyoban xeelaa wottibookkona. Qassi eti amarida wodiyappe kase Yihooway etawu oottidobaa wotti dentti qoppibookkona. Zawi baynna Yihoowa wolqqaara geeddarssiyo wode Kanaaneti laafa gidiyogaa eti akeekibookkona. Biittaa wochchiya, ammanoy baynna asatuugaappe dumma hanotan Yaasunne Kaaleebi Yihoowa ufayssanawu koyidosona. Eti asawu hagaadan giidosona: “GODAI nunan ufaittiyaabaa gidikko, . . . he biittau nuna i gelissana; he biittaa nuuyyo i immana.”—Qoo. 14:6-9.
7. Kaseegaappe aaruwan Yihoowawu yayyanawu waatana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)
7 Nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowawu yayyanawu nu kuuyiyo ubbaban A ufayssana koshshees. (Maz. 16:8) Neeni Geeshsha Maxaafaa taariketa nabbabiyo wode nena hagaadan oychcha, ‘Tana gidiyakko kuuyanabay aybee?’ Leemisuwawu, tammu Israaꞌeela halaqati Israaꞌeela asay Kanaaneta xoonana danddayenna giyogaa siyaydda deꞌiyabadan qoppa. Neeni eti yootiyobaa ammanada asawu yayyuuteeyye, yayyiyogaa aggada Yihoowa siiqiyogaanne A ufayssanawu koyiyogaa bessuutee? Kumetta Israaꞌeela deree Yaasunne Kaaleebi yootiyo tumaa ammanibeenna. Hegaappe denddidaagan Israaꞌeelati Hidootaa Biittaa gelennaadan Yihooway diggiis.—Qoo. 14:10, 22, 23.
Neeni ooni yootiyogaa ammanuutee? (Mentto 7 xeella)
8. Nuussi deꞌanaadan nuuni baaxetana koshshiyo eeshshay awugee, qassi aybissi?
8 Nuna ziqqi oottiyogaa. Banttana ziqqi oottiyageetussi Yihooway tumaa qonccissees. (Mat. 11:25) Nuuni nuna ziqqi oottidoogee tumaa tamaaranaadan maaddiis. (Oos. 8:30, 31) Gidikkonne, otorettennaadan nuuni naagettana koshshees. Otorettiyogee Geeshsha Maxaafay yootiyo maaratuppenne Yihoowa dirijjitee immiyo kaaletuwappe nu qofay aadhdhiyabadan nuuni qoppanaadan oottana danddayees.
9. Nuna ziqqi oottidi deꞌanawu waatana danddayiyoo?
9 Nuna ziqqi oottidi deꞌanawu, nuna Yihoowara geeddarssiyo wode nuuni ay keena laafakko hassayana koshshees. (Maz. 8:3, 4) Kaseegaappe aaruwan nuna ziqqi oottanawunne tamaaranawu eeno giyageeta gidanawu Yihooway maaddanaadan oychchanakka danddayoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaappenne Yihoowa dirijjitiyappe tamaaridobay nu qofaa gidennan, A qofaa nashshanaadan nuna maaddana. Neeni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode Yihooway banttana ziqqi oottiyageeta dosiyogaa, qassi otorettiyageeta, ayyiyageetanne axiraariyageeta ixxiyogaa bessiyabaa koya. Qassi haratun neeni erettanaadan oottiya haggaazo maatay neeyyo imettiyo wode nena ziqqi oottada deꞌanawu baaxeta.
TUMAA WAATI MINTTI OYQQANA DANDDAYIYOO?
10. Yihooway ba asawu kaaletuwa O baggaara immii?
10 Yihoowa dirijjitee immiyo kaaletuwan ubbatoo ammanetta. Beni Israaꞌeelan Yihooway ba asawu Muuse baggaara, qassi guyyeppe Yaasu baggaara kaaletuwa immiis. (Yaa. 1:16, 17) Israaꞌeelati he attuma asati Xoossaa Yihoowa gishshaa oottiyabadan xeellido wode anjjettidosona. Daro xeetu layttaappe simmin Kiristtaane galchchay koyro eqqido wode, kiitettida 12ti kaaletuwa immidosona. (Oos. 8:14, 15) Guyyeppe he citaa bolli Yerusalaamen deꞌiya hara cimati gujettidosona. Galchchati he ammanettida attumaageeti immido kaaletuwa kaallido gishshawu, “ammanuwan minnidi, qoodankka gallassappe gallassan dari dari biidosona.” (Oos. 16:4, 5) Ha wodiyankka, nuuni Yihoowa dirijjitee immiyo kaaletuwa kaalliyo wode Yihooway nuna anjjees. Shin nuuni Yihooway sunttidoogeeta bonchchennan ixxikko awu aybi siyettanee? Ha oyshaa zaaranawu Israaꞌeelati Hidootaa Biittaa gelanawu biyo wode hanidabaa ane beꞌa.
11. Kaalettanaadan Xoossay doorido Muusa bonchchibeenna Israaꞌeelatu bolli gakkidabay aybee? (Misiliyakka xeella.)
11 Israaꞌeelati Hidootaa Biittaa biyo wode erettida asati Muusanne I oottanaadan Yihooway awu immido oosuwa ixxidosona. Eti hagaadan giidosona: “[Muuse xalaalaa gidennan] maabarai ubbai huuphiyan huuphiyan geeshsha; GODAIKKA eta gidduwan de7ees.” (Qoo. 16:1-3) Xoossaa sinttan “maabarai ubbai” geeshsha gidiyogee tuma gidikkonne, Yihooway ba asaa kaalettanaadan Muusa dooriis. (Qoo. 16:28) He makkalidaageeti Muusa boriyogan tumuppe Yihoowa boridosona. Eti Yihooway koyiyoban gidennan, eti koyiyoban, hegeekka hara maataa demmiyogaaninne keehi erettida asa gidiyogan xeelaa wottidosona. He makkalida asaa kaalettidaageetanne etaara maayettida daro shaꞌu asaa Xoossay woriis. (Qoo. 16:30-35, 41, 49) Ha wodiyan Yihooway ba dirijjitee immiyo kaaletuwa kaallennaageetun azzaniyogaa ammanettana danddayoos.
Neeni oossi exatuutee? (Mentto 11 xeella)
12. Yihoowa dirijjitiyan ubbatoo ammanettana danddayiyoy aybissee?
12 Nuuni Yihoowa dirijjitiyan ubbatoo ammanettana danddayoos. Kase nuuni akeekido issi Geeshsha Maxaafaa tumay woy nuuni Yihoowawu haggaaziyo ogiyara gayttidaagan issibay laamettana koshshiyogee qoncciyo wode, aawatettay deꞌiyogeeti giigissana koshshiyabaa laammanawu mammottokkona. (Lee. 4:18) Eti aybippenne aaruwan Yihoowa ufayssanawu koyiyo gishshawu hegaadan oottoosona. Qassi eti Yihoowa asa ubbay mintti kaallana koshshiyo, leemiso gidida Xoossaa Qaalaadan issibaa kuuyanawu banttawu danddayettida ubbabaa oottoosona.
13. ‘Tumu qaalaa leemisoy’ aybee, qassi nuuni waatana koshshii?
13 ‘Tumu qaalaa leemiso ootta oyqqa.’ (2 Xim. 1:13) ‘Tumu qaalaa leemisoy’ Geeshsha Maxaafan odettida Kiristtaanetu timirttiya qonccissees. (Yoh. 17:17) Nu ammaniyo ubbabay he timirttiyara gayttidaba. Yihoowa dirijjitee he leemisuwa mintti kaallanaadan nuna tamaarissees. Nuunikka yaatiyo wode ubban ayyaanaaban naagettidi deꞌoos.
14. Issi issi Kiristtaaneti ‘tumu qaalaa leemisuwa’ kaalliyogaa waati aggidonaa?
14 Nuuni ‘tumu qaalaa leemisuwa’ kaalliyogaa aggikko, nuna gakkanabay aybee? Issi hanotaa beꞌa. Koyro xeetu layttan, issi issi Kiristtaaneti Yihoowa gallassay gakkidoogaa xeelliyagan worddo oduwa aassidosona. Issi dabddaabbee gakkin, hagaadan giidi xaafiday kiitettida Phawuloosa giidi asay qoppiis. Tasalonqqen deꞌiya issi issi Kiristtaaneti hegaabaa shaakkidi eranawu wodiya bazzennan he wordduwa ammanidosonanne hegaabaa haratussi yootidosona. Phawuloosi etaara deꞌiyo wode tamaarissidobaa hassayiyakko eti cimettokkona. (2 Tas. 2:1-5) Phawuloosi ba ishantti siyido ubbabaa ammanennaadan zoriis. Qassi Phawuloosi sinttanawu eti naagettanaadan maaddanawu Tasalonqqen deꞌiyageetuyyo xaafido naaꞌꞌantto dabddaabbiyan hagaadan giidi kuuyiis: “Taani PHauloosi, ha kiitaa ta kushiyan xaafaas; ta kiita ubbau malaatai hagaa. Taani hagaadan xaafais.”—2 Tas. 3:17.
15. Tuma milatiya wordduwappe nuna waati naagana danddayiyoo? Leemisuwa yoota. (Misiliyakka xeella.)
15 Phawuloosi Tasalonqqen deꞌiyageetuyyo yootidobaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Nuuni Geeshsha Maxaafaappe tamaaridobaara maayettennabaa woy daganttiya taarikiya siyiyo wode akeekanchcha gidana koshshees. Kase Sooviyete kawotettan nu morkketi waanna biiruwappe yiidaba milatissidi issi dabddaabbiya nu ishanttussi immidosona. He dabddaabbee amarida ishantti shaahettidi hara dirijjitiya essanaadan minttettees. He dabddaabbee yootiyobay tuma milatees. Shin ammanettida ishantti cimettibookkona. Dabddaabbee yootiyobay eti tamaaridobaara maayettennaagaa akeekidosona. Ha wodiyan, tumaa morkketi issi issitoo zammaana tekinolojiya goꞌettidi nuussi kirqqi gaanaadaaninne nuuni issoy issuwappe shaahettanaadan baaxetoosona. Nuuni ‘wozanaa bayennan’ aggidi siyidobay woy nabbabidobay nu tamaarido tumaara maayettiyakkonne loytti qoppiyogan naagettana danddayoos.—2 Tas. 2:2; 1 Yoh. 4:1.
Tuma milatiya wordduwan cimettoppa (Mentto 15 xeella) a
16. Roome 16:17, 18y yootiyogaadan, issi uri tumaa eqettikko nuuni waatana koshshii?
16 Yihoowawu ammanettiya asatuura issippetettan deꞌa. Xoossay nuuni nu ishanttuuranne michchonttuura issippetettan awu goynnanaadan koyees. Nuuni tumaa mintti oyqqiyo wode ubban issippetettan deꞌana. Tumaa eqettanaadan oottiyabaa aassiyogan galchchaa giddon shaahotettay merettanaadan oottiyageetukko ‘shiiqennaadan’ Xoossay nuna zorees. Yaatana xayikko nuuni tumaappe haakkana danddayoos.—Roome 16:17, 18 nabbaba.
17. Tumaa shaakki eriyogaaninne mintti oyqqiyogan nuuni demmiyo goꞌꞌay aybee?
17 Nuuni tumaa shaakki eridi hegaa mintti oyqqiyo wode Yihoowakko shiiqoosinne nu ammanuwa minttidi deꞌoos. (Efi. 4:15, 16) Nuuni Seexaanay tamaarissiyo worddo timirttiyaninne worddo oduwan cimettokko; qassi gita waayiya wode Yihooway nuna naagin woppu giidi deꞌana. Tumaa mintta oyqqa, qassi neeyyo “sarotettaa immiya Xoossai” nenaara issippe gidana.—Pili. 4:8, 9.
MAZAMURE 122 Qaaxxennan Minni Eqqite!
a MISILIYA QONCCISSUWA: Daro layttaappe kase hanidaba bessiya ha misilee, waanna biiruwappe yiidaba milatiya dabddaabbee kase Sooviyete kawotettan deꞌiya ishantta gakkiis; shin hegee morkketuppe yiidaba. Ha wodiyan, nu morkketi Yihoowa dirijjitiya xeelliyagan cimmiyabaa aassanawu Intternneetiya goꞌettana danddayoosona.
