Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 11

MAZAMURE 129 Nuuni Genccana Bessees

Hidootaa Qanxxissiyabay Deꞌishinkka Yihoowawu Ubbatoo Haggaazana Danddayaasa

Hidootaa Qanxxissiyabay Deꞌishinkka Yihoowawu Ubbatoo Haggaazana Danddayaasa

“Ta sunttaa gishshaukka metuwaa danddayadasa.”AJJ. 2:3.

TAMAARANABAA

Hidootaa qanxxissiyabay deꞌishinkka nuuni ubbatoo Yihoowawu haggaazana danddayoos.

1. Nuuni Yihoowa dirijjitiya yara gidiyogan demmido amarida anjjoti awugeetee?

 NUUNI ha waayissiya gallassatun Yihoowa dirijjitiya yara gidiyogan tumuppe anjjettida. Ha alamiya hanotay iiti iiti biikkokka, Yihooway nu ishanttunne michchonttu baggaara nuna maaddees. (Maz. 133:1) Nu so asaa duussay ufayssiyagaa gidanaadan maaddees. (Efi. 5:33–6:1) Qassi I nuuni woppu giidi deꞌanaadan nuussi koshshiya akeekaanne aadhdhida eratettaa immees.

2. Nuuni waatana koshshii, qassi aybissi?

2 Shin nuuni ubbatoo Yihoowawu ammanettidi haggaazanawu baaxetana koshshees. Aybissi? Harati haasayiyobay woy oottiyobay nuna yiilloyana danddayiyo gishshataassa. Qassi nuuni balabaa oottiyo wode, ubba he balaa zaari zaaridi oottiyo wode hidootaa qanxxana danddayoos. (1) Nu mala Kiristtaanee nuna yiilloyiyo wode, (2) nu aqo laggee nuna azzanttiyo wode, qassi (3) nuuni balabaa oottidi hidootaa qanxxiyo wode, Yihoowawu ubbatoo haggaazana koshshees. Ha huuphe yohuwan he hanotata beꞌana. Qassi Geeshsha Maxaafan etabay odettido ammanettida asatuppe nuuni tamaarana danddayiyobaa pilggana.

NE MALA KIRISTTAANEE NENA YIILLOYIYO WODE AMMANETTADA DEꞌA

3. Yihoowa asaa gakkiya metoy aybee?

3 Metiyabaa. Nu mala Kiristtaanetuppe amaridaageetussi nuna yiilloyiya eeshshay deꞌees. Harati qassi nuna azzanttiyabaa oottana, woy nuna naaqqana danddayoosona. Qassi cimati balana danddayoosona. Eti baliyogee amaridaageeti Xoossaa dirijjitiya siranaadan oottana danddayees. Amaridaageeti bantta ishanttuuranne michchonttuura “issippe” Xoossawu ubbatoo haggaaziyogaa aggidi, banttana yiilloyidaageetuura haasayennan woy shiiqota shiiqennan ixxana danddayoosona. (Sof. 3:9) Yaatiyogee loꞌꞌoo? Geeshsha Maxaafan abay odettido hegaa mala metoy gakkido uraappe nuuni tamaarana danddayiyobaa beꞌa.

4. Kiitettida Phawuloosa gakkida metoti awugeetee?

4 Geeshsha Maxaafaa taarikiya. Kiitettida Phawuloosi ba ishanttinne michchontti nagaranchcha gidiyogaa erees. Leemisuwawu, Yerusalaame galchchan deꞌiya amaridaageeti aara gayttiyo wode I Yesuusa kaalliyagaa gidiyogaa ammanennan ixxidosona. (Oos. 9:26) Guyyeppe amaridaageeti harati an ammaniyogaa agganaadan oottanawu abaa iitabaa haasayidosona. (2 Qor. 10:10) Phawuloosi issi cimay harata xubbana danddayiya balabaa kuuyiyogaa beꞌiis. (Gal. 2:11, 12) Qassi Phawuloosa mata laggetuppe issuwa gidida Marqqoosi A keehi azzanttiis. (Oos. 15:37, 38) Phawuloosi he hanotay I bana yiilloyidaageetuura wodiya aattiyogaa digganaadan eeno gaana danddayees. Shin I ubbatoo ba ishanttanne michchontta xoqqu ootti xeelliisinne Yihoowawu ammanettidi haggaaziis. Phawuloosi ammanettidi deꞌanaadan maaddidabay aybee?

5. Phawuloosi ba ishanttuuninne michchonttun hidootaa qanxxennaadan maaddidabay aybee? (Qolasiyaasa 3:14; Efisoona 4:32) (Misiliyakka xeella.)

5 Phawuloosi ba ishanttanne michchontta siiqiis. Phawuloosi harata siiqidoogee eta balan gidennan, eta loꞌꞌo eeshshan xeelaa wottanaadan maaddiis. Qassi siiqoy Phawuloosi Qolasiyaasa 3:14​ninne Efisoona 4:32n xaafidobaa oosuwan peeshshanaadankka maaddiis. (Nabbaba.) Phawuloosi Marqqoosawu atto giidoogaa beꞌa. Phawuloosi misoonaawe oosuwawu koyro biyo wode, Marqqoosi A aggi bayikkokka, Phawuloosi uluwan lancciya oyqqibeenna. Guyyeppe Phawuloosi Qolasiyasan deꞌiya galchchawu xaafido dabddaabbiyan Marqqoosi aara issippe oottiyogan A ‘keehi maaddidoogaa’ nashshidi yootiis. (Qol. 4:10, 11) Phawuloosi Roomen qashettido wode Marqqoosi yiidi bana maaddanaadan oychchiis. (2 Xim. 4:11) Phawuloosi ba ishanttun hidootaa qanxxibeennaagee qoncce. Phawuloosappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

Phawuloosi Barnnaabaasaaranne Marqqoosaara ooyettido wode, eta bolli lancciya oyqqibeenna; qassi guyyeppe Marqqoosaara ufayssan oottiis (Mentto 5 xeella)


6-7. Nu ishanttinne michchontti balabaa oottishinkka nuuni eta ubbatoo siiqiyogaa waati bessana danddayiyoo? (1 Yohaannisa 4:7)

6 Tamaariyobaa. Yihooway nuuni nu ishanttussinne michchonttussi aggennan siiquwa bessanaadan koyees. (1 Yohaannisa 4:7 nabbaba.) Issi uri Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshaa bessennan aggiyo wode, nuuni I nuna qohanawu koyennaagaanne Yihooway likke giidobaa oottanawu baaxetiyogaa ammanettana danddayoos. (Lee. 12:18) Xoossay ammanettida ba ashkkarati balishinkka eta siiqees. Nuuni balabaa oottikkokka, I nunaara dabbotiyogaa aggenna, qassi I nu bolli hanqqettenna. (Maz. 103:9) Atto giya nu Aawaa leemisuwa nuuni kaalliyogee keehi koshshiyaba!—Efi. 4:32–5:1.

7 Nuunikka wurssettay mati mati biyo wode, nu ishanttuuranne michchonttuura dabbotaa minttidi deꞌana koshshiyogaa hassaya. Wolqqaama yedetay nuna gakkanaagaa naagana danddayoos. Nu ammanuwa gaasuwan qashettana danddayoos. Hegaa mala wodiyan nu ishanttinne nu michchontti awudeegaappenne aaruwan nuussi koshshoosona. (Lee. 17:17) Isppeenen deꞌiya Joseefa a giyo cimaa gakkidabaa beꞌa. Wotaaddara gidennan ixxido gishshawu inne hara ishantti qashettidosona. I hagaadan giis: “Nuuni ubbay qasho keettan issippe deꞌiyo gishshawu issi issitoo issoy issuwa yiilloyoos. Nuuni issoy issuwa danddayananne issoy issuwawu coo atto gaana koshshiis. Hegee nuuni issuwa gididi deꞌanaadan maaddiis. Yihoowassi haggaazenna nunaara qashettida harati nuna qohennaadan nuuni issoy issuwa naagida. Issi wode ta kushee qohettin, paashshan qashettido gishshawu, taayyo koshshiyabaa ta kushiyan oottana danddayabeykke. Shin ta ishanttuppe issoy ta maayuwa meecciisinne koshshiya haraban tana maaddiis. Siiqoy tawu keehi koshshido wodiyan I tawu hegaa bessiis.” Issoy issuwara ooyettidobaa haꞌꞌi giigissiyogee keehi koshshiyaba!

NE AQO LAGGEE NENA AZZANTTIYO WODE AMMANETTADA DEꞌA

8. Aqo oyqqidaageeta metiyabay aybee?

8 Metiyabaa. Ubba aqo deꞌuwan metiyabay deꞌees. Geeshsha Maxaafay qonccissidi yootiyogaadan aqo oyqqidaageeti “bantta bolli waayiyaa ehaana.” (1 Qor. 7:28) Aybissi? Azinaynne machchiya nagaranchcha gidiyo gishshataassanne eta eeshshay, eti dosiyobaynne ixxiyobay dumma dumma gidiyo gishshataassa. Aqo laggeti diccido wogay woy hanotay dumma dumma gidana danddayees. Eti bullachchaappe kase akeekibeenna eeshshata guyyeppe bessana danddayoosona. Ha ubbabay metoy merettanaadan oottana danddayees. Eti naaꞌꞌaykka moorikkokka he metuwa issippe giigissiyogaa aggidi aqo deꞌuwan merettida metuwawu issoy issuwa amassalana danddayoosona. Ubba eti paraman woy coo shaahettana koshshiyabadan qoppiyogaa doommana danddayoosona. Shin eti paraman woy coo shaahettikko ufayttanee? b Keehi wayssiya aqo deꞌuwan Yihoowawu ammanettada deꞌida issi maccaaseebaa ane pilggoos.

9. Abigaalo gakkida metoy aybee?

9 Geeshsha Maxaafaa taarikiya. Abigaala Naabaala machchiyo; I meqetti baynna iita asa gidiyogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Sam. 25:3) Hegaa mala asaara deꞌiyogee Abigaalissi metiyaba gidiyogee qoncce. Abigaala shaahettana danddayiyo injjee deꞌii? Ee, I azinay sinttappe Israaꞌeelan kawotiya Daawitanne A asaa cayido gishshawu, Daawiti A woranawu yiido wode A yaatana danddayiyo injjiya demmaasu. (1 Sam. 25:9-13) Abigaala Daawiti Naabaala worennaadan diggiyogaa aggada baqatana danddayawusu. Shin hegaadan oottabeykku. A Daawiti Naabaala worennaadan ammanttaasu. (1 Sam. 25:23-27) A hegaadan oottidoy aybissee?

10. Abigaala wayssiya aqo deꞌuwan ammanettada deꞌanaadan maaddidabay aybee?

10 Abigaala Yihoowa siiqaasunne aqo deꞌuwawu I kessido maarata kaallaasu. Xoossay Addaamessi machchiyo immido wode giidobaa A erennan aggukku. (Doo. 2:24) Abigaala Yihooway aqo deꞌuwa xoqqu ootti xeelliyogaa erawusu. A Yihoowa ufayssanawu koyaasu. Hegaa gaasuwan ba azinaa gujjin, ba so asaa ubbaa ashshanawu baassi danddayettida ubbabaa oottaasu. A Daawiti Naabaala worennaadan digganawu eesuwan issibaa oottaasu. Qassi A moorabeennabawu ba dosan maarotaa oychchaasu. Yihooway xalanne ba goꞌꞌaa agga bayiya ha maccaasiyo siiqidoogee qoncce. Machchotinne azinati Abigaalippe ay tamaarana danddayiyonaa?

11. (a) Yihooway aqo oyqqidaageeti waatanaadan koyii? (Efisoona 5:33) (b) Karmana ba aqo deꞌoy laalettennaadan naaganawu oottidobaappe neeni ay tamaaradii? (Misiliyakka xeella.)

11 Tamaariyobaa. Aqo laggee waayissiyagaa gidikkokka, azinaynne machchiya issippe deꞌanaadan Yihooway koyees. Aqo laggeti metuwa giigissanawu, qassi issoy issuwa wozanappe siiqanawunne bonchchanawu baaxetiyogaa Xoossay beꞌidi keehi ufayttiyogee qoncce. (Efisoona 5:33 nabbaba.) Karmanibaa beꞌa. Karmana aqo oyqqoosappe usuppuna gidiya layttay aadhdhi simmin, Yihoowa Markkatuura Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyogaa doommada guyyeppe haattan muukettaasu. Karmana hagaadan gaasu: “Ta azinay ta kuuyidobaa dosibeenna. Taani Yihoowawu haggaaziyo gishshawu I hanqqettees. I tana cayeesinne tana aggidi baanawu yashissees.” Gidikkonne, Karmana ba aqo deꞌuwan ammanettada deꞌaasu. A 50 layttawu ba azinaa siiqanawunne bonchchanawu loytta baaxetaasu. A hagaadan gaasu: “Wodiyappe wodiyan, taani kaseegaappe aaruwan akeekanchchanne ta azinaa hiillan haasayissiyaro gidaas. Taani Yihooway aqo deꞌuwa xoqqu ootti xeelliyogaa eriyo gishshawu, nu aqo deꞌoy laalettennaadan taassi danddayettida ubbabaa oottaas. Taani Yihoowa siiqiyo gishshawu ta aqo deꞌuwan mule hidootaa qanxxabeykke.” c Ne aqo deꞌuwan metoy merettikko, neeni ammanettada deꞌanaadan Yihooway nena maaddanaagaa ammanettana danddayaasa.

Abigaala ba so asaa ashshanawu ba dosan oottidobaappe ay tamaarana danddayay? (Mentto 11 xeella)


NEENI BALABAA OOTTADA HIDOOTAA QANXXIYO WODE YIHOOWAWU HAGGAAZIYOGAA AGGOPPA

12. Nuuni gita nagaraa oottikko, nuna gakkana danddayiya metoy aybee?

12 Metiyabaa. Nuuni gita nagaraa oottikko hidootaa qanxxana danddayoos. Geeshsha Maxaafay nu nagaray nu ‘wozanay meqqanaadan’ oottana danddayiyogaa yootees. (Maz. 51:17) Robertta giyo ishay galchchawu oottiyagaa gididi daro layttawu minni haggaaziis. Shin I gita nagaraa oottiis; qassi Yihoowawu ammanettibeennaagaa akeekiis. I hagaadan giis: “Taani oottidobaa akeekido wode ta kahay tana keehi qumꞌꞌiis. Qassi taani keehi yayyaas. Taani yeekkaydda Yihoowa woossaas. Taani Xoossaa keehi azzanttido gishshawu I ta woosaa zaarettidi siyanawu mule koyenna gaada qoppidoogaa hassayays.” Nuuni gita nagaraa oottikko Yihooway nuna yeggi bayiis, qassi hagaappe simmin awu haggaazana danddayokko gi qoppidi hidootaa qanxxana danddayoos. (Maz. 38:4) Neeyyokka hegaadan siyettikko, gita nagaraa oottikkokka Yihoowawu haggaaziyogaa aggibeenna, Geeshsha Maxaafan abay odettido ammanettida uraabaa beꞌa.

13. Kiitettida Pheexiroosi oottido gita nagaray aybee, qassi I hegaappe kase oottido mooroti aybee?

13 Geeshsha Maxaafaa taarikiya. Yesuusi hayqqanaappe kase qammi Pheexiroosi daro balaa balidoogee I gita nagaraa oottanaadan gaaso gidiis. Koyruwan, Pheexiroosi kiitettida harati Yesuusa aggi bayikkokka, I aggi bayennaagaa otoruwan yootiyogan bessiyagaappe aaruwan banan ammanettiis. (Mar. 14:27-29) Hegaappe simmin, Geetesemaane giyosan Pheexiroosi darotoo beegottidi takkana danddayibeenna. (Mar. 14:32, 37-41) Kaallidi, Yesuusa oyqqanawu deree denddidi yiido wode, Pheexiroosi A aggi bayidi baqatiis. (Mar. 14:50) Wurssettan, Pheexiroosi Yesuusa erikke giidi heezzutoo worddotiis, ubba qassi wordduwan caaqqiis. (Mar. 14:66-71) Pheexiroosi gita nagaraa oottidoogaa akeekido wode waanidee? I keehippe mishettidi yeekkiyogaa doommiis; geella I mooridoban keehi zilꞌꞌettennan aggenna. (Mar. 14:72) Amarida saatiyappe guyyiyan, A laggee Yesuusi hayqqido wode, Pheexiroosi ay keena azzanidaakko qoppa. Pheexiroosi bana pattenna asadan xeellidoogee qoncce!

14. Yihoowawu haggaaziyogaa aggennaadan Pheexiroosa maaddidabay aybee? ( misiliya xeella.)

14 Pheexiroosi Yihoowawu haggaaziyogaa aggennaadan oottida gaasoti deꞌoosona. I haratuppe haakkibeenna, I Yesuusa kaalliya haratukko bin, eti A minttettidosona. (Luq. 24:33) Qassi Yesuusi hayquwappe denddi simmidi Pheexiroosawu qoncciis; I yaatidoy A minttettanawu koyido gishshataassa gidennan aggenna. (Luq. 24:34; 1 Qor. 15:5) Guyyeppe, Yesuusi ba laggiya Pheexiroosa A mooruwawu seeriyogaa aggidi, I gita aawatettaa ekkanaagaa awu yootiis. (Yoh. 21:15-17) Pheexiroosi gita nagaraa oottidoogaa erikkokka, suurebaa oottanawu baaxetiyogaa aggibeenna. Aybissi? A Goday, Yesuusi A siiqiyogaa aggibeennaagaa I ammanettido gishshataassa. Qassi Yesuusa kaalliya harati Pheexiroosa maaddiyogaa aggibookkona. Pheexiroosappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

Yohaannisa 21:15-17y yootiyogaadan, Yesuusi Pheexiroosan hidootaa qanxxibeenna; hegee Pheexiroosi ammanettidi deꞌanaadan minttettiis (Mentto 14 xeella)


15. Yihooway nuuni ay ammanettanaadan koyii? (Mazamure 86:5; Roome 8:38, 39) (Misiliyakka xeella.)

15 Tamaariyobaa. Yihooway I nuna siiqiyogaanne nuussi atto gaanawu giigi uttidoogaa nuuni ammanettanaadan koyees. (Mazamure 86:5; Roome 8:38, 39 nabbaba.) Nuuni nagaraa oottikko zilꞌꞌettoos. Hegee wottin deꞌiyabanne bessiyaba. Shin Yihooway nuna siiqenna woy nuussi atto gaana danddayenna giidi nuuni qoppana koshshenna. Qassi sohuwara maaduwa demmana koshshees. Qommoora abay odettido Robertti hagaadan giis: “Taani paaciya eqettanawu ta wolqqan ammanettido gishshawu, nagaraa oottaas.” I hegaa cimatussi yootana koshshiyogaa akeekiis. I hagaadan giis: “Taani cimatussi yootido wode eti Yihooway tana siiqiyogaa taani akeekanaadan maaddidosona. Qassi cimatikka tana siiqiyogaa akeekaas. Eti Yihooway tana aggibeennaagaa taani ammanettanaadan maaddidosona.” Nuuni nu nagaran azzanidi laamettikko, nuussi koshshiya maaduwa oychchikko, qassi nu balaa zaarettidi oottennan agganawu wozanappe baaxetikko, Yihooway nuna loytti siiqiyogaanne nuuyyo atto giyogaa nuunikka ammanettana danddayoos. (1 Yoh. 1:8, 9) Nuuni hegaa ammanettikko, balabaa ootti simmidikka Yihoowawu haggaaziyogaa aggokko.

Cimati nena maaddanawu keehi minnidi oottiyogaa neeni beꞌiyogee ay ammanettanaadan oottii? (Mentto 15 xeella)


16. Neeni Yihoowawu ammanettada haggaazanawu murttidoy aybissee?

16 Yihooway nuuni waayissiya ha wurssetta gallassatun awu haggaazanawu baaxetiyo baaxiya keehi nashshees. Hidootaa qanxxissiyabay deꞌishinkka, Yihooway maaddin nuuni ammanettidi deꞌana danddayoos. Nu ishanttinne michchontti nuna yiilloyikkokka, nuuni ubbatoo eta siiqananne etawu atto gaana danddayoos. Nu aqo deꞌuwan merettiya metuwa giigissanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottiyogan nu Xoossaa wozanappe siiqiyogaanne aqo deꞌuwa bonchchiyogaa bessana danddayoos. Qassi nuuni gita nagaraa oottikko, Yihoowappe maaduwa demmana, I nuna siiqiyogaanne nuuyyo atto giyogaa ammanettana, qassi awu ubbatoo haggaazana danddayoos. Nuuni ‘loꞌꞌo oosuwa oottanawu azallennan aggikko’ keehi daro anjjuwa cakkanaagaa ammanettana danddayoos.—Gal. 6:9.

KAALLIDI DEꞌIYABATI HANIYO WODE, YIHOOWAWU AMMANETTIDI WAANI HAGGAAZANA DANDDAYIYOO?

  • Nu mala Kiristtaanee nuna yiilloyiyo wode

  • Nu aqo laggee nuna azzanttiyo wode

  • Nuuni balabaa oottidi hidootaa qanxxiyo wode

MAZAMURE 139 Ubbabay Ooraxxiyo Wode Deꞌiyaabadan Qoppa

a Issi issi asatu sunttay laamettiis.

b Xoossaa Qaalay aqo laggeti shaahettennaadan zorees; qassi shaahettidi hara ura ekkana woy gelana danddayennaagaa yootees. Shin issi issi Kiristtaaneti shaahettanawu qoppiyo hanotati deꞌoosona. Merinawu Ufayttada Deꞌa! giya maxaafan, “Aqo Laggeti SHaahettiyoogaa” giya wurssettaa qofaa 4 xeella.

c Hara taarikiya demmanawu, Alamee Immiyo Sarotettan Cimettoppite!—Derilonne Debira Firezinger giya biiduwa jw.org saytiyan beꞌa.