XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWA 51
Neeni Hidootan Naagiyobay Polettana
“Nuuni demmanau ufaissan naagi uttidoogee nuna yeellayenna.”—ROO. 5:5.
MAZAMURE 142 Nu Hidootaa Mintti Oyqqiyoogaa
HA XINAATIYAN a
1. Abrahaami hidootan mintti ammanidoogee bessiyaba gaana danddayiyoy aybissee?
YIHOOWAY ba dabbo gidida Abrahaama zerettaa baggaara ha saꞌan deꞌiya asa ubbaa anjjanawu qaalaa geliis. (Doo. 15:5; 22:18) Abrahaami Xoossan mintti ammaniyo gishshawu Xoossay qaalaa gelidobay polettanaagaa ammanettiis. Gidikkonne Abrahaama layttay 100, qassi A machchee layttay 90, shin he ammanettida aqo laggetussi naꞌi baawa. (Doo. 21:1-7) Shin Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Abrahaami ammanidinne sinttappe demmana giidi, ufaissan naagidi, daro zaretuyyo aawa gidiis.” (Roo. 4:18) Abrahaami hidootan naagidobay polettidoogaa ne eraasa. I daro layttawu yeemuwan naagido Yisaaqa yelidi aawa gidiis. Abrahaami ammanettanaadan oottidabay aybee?
2. Yihooway Qaalaa gelidobay polettanaagaa Abrahaami ammanidoy aybissee?
2 Abrahaami Yihoowa loytti eriyo gishshawu, ‘Xoossay immana giidoogee polettanaagaa mintti ammaniis.’ (Roo. 4:21) Abrahaami mintti ammaniyo gishshawu Yihooway an ufayttiisinne A xillo asa yaagiis. (Yaaq. 2:23) Roome 4:18n qonccidaagaadan, Abrahaamawu ammanoynne hidootay deꞌees. Roome shemppo 5n hidootaa xeelliyagan kiitettida Phawuloosi woygidaakko ane haꞌꞌi pilggoos.
3. Phawuloosi hidootaabaa yootidobay aybee?
3 “Nuuni demmanau ufaissan naagi uttidoogee nuna [yeellayennaagaa]” nu ammanettana danddayiyoy aybissakko Phawuloosi yootiis. (Roo. 5:5) Nuuni hidootan waani loytti ammanettanaakko akeekanaadankka I yootidobay maaddees. Roome 5:1-5 nuuni pilggiyo wode ne sinttanaa hidootan leddan leddan waana loytta ammanettanaakko qoppa. Ne hidootay polettanaagaa neeni haꞌꞌiigaappe aaruwan waata mintta ammanana danddayiyakkokka ha xinaatee qonccissees. Ane koyruwan, Phawuloosi nuna yeellayenna yaagido, ufayssiya hidootaa beꞌoos.
UFAYSSIYA NU HIDOOTAA
4. Roome 5:1, 2n odettidabay aybee?
4 Roome 5:1, 2 nabbaba. Phawuloosi ha qofaa Roomen deꞌiya galchchawu xaafiis. Yan deꞌiya ishanttinne michchontti Yihoowabaanne Yesuusabaa tamaaridi ammanidosona, yaatidi Kiristtaane gididosona. Hegaa gishshawu, Xoossay eta “ammanuwan [xillo]” yaagiisinne geeshsha ayyaanan tiyiis. Eti ufayssiya hidootaa yeemuwan naagananne hegaa demmanaagaa ammanettana danddayoosona.
5. Tiyettidaageetu hidootay aybee?
5 Guyyeppe, Phawuloosi Efisoonan deꞌiya tiyettida Kiristtaanetussi Xoossay immido hidootaabaa xaafiis. Eti, ‘I ba asawu immana anjjuwa’ ekkana. (Efi. 1:18) Qassi, Qolasiyasan deꞌiya Kiristtaaneti bantta woytuwa awan demmanaakko Phawuloosi yootiis. I hegaa, “saluwan giigidi naagiya, Xoossai sinttappe [immanaba]” giidi yootiis. (Qol. 1:4, 5) Tiyettida Kiristtaanetu hidootay hayquwappe denddidi saluwan merinawu deꞌiyogaa; eti yan Kiristtoosaara haarana.—1 Tas. 4:13-17; Ajj. 20:6.
6. Tiyettida issi ishay ba hidootaabaa woygidee?
6 Tiyettida Kiristtaaneti he hidootaa nashshoosona. Etappe issuwa gidida, Ishaa Frederik Franzzi, he hidootaabaa 1991n hagaadan giis: “Nu hidootay polettanaagee ammanttiyaba, qassi nuuni 144,000ti Xoossay nuussi qaalaa gelidobaa demmana. Nuuni demmana woytoy nuussi deꞌiya aybippekka keehi aadhdhees.” Ishaa Franzzi keehi daro layttawu Xoossawu ammanettidi haggaazi simmidikka hagaadan giis: “[Nuuni] haꞌꞌikka nu hidootaa keehi nashshoos. . . . Nuuni hidootaa daro wodiyawu naagido paydo ubban keehi nashshoos. Daro miiloone layttawu naagana koshshikkokka, nuuni hegaa naagiyogee bessiyaba. Awudeegaappenne aaruwan nu hidootaa keehi nashshays.”
7-8. Nuuppe daroti hidootiyobay aybee? (Roome 8:20, 21)
7 Ha wodiyan Yihoowawu goynniya darotussi deꞌiya hidootay hegaappe dumma. Eta hidootay Abrahaamaagaa mala, hegeekka saꞌan Xoossaa Kawotettaa haaruwan merinawu deꞌiyogaa. (Ibr. 11:8-10, 13) Phawuloosi ha ufayssiya hidootaabaa yootiis. (Roome 8:20, 21 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay sinttanaabaa yootiyobaa neeni koyro tamaarido wode, nena keehi ufayssidaagee awugee? Nagaranchcha gidiyogee attin, issi gallassi neeni wottiyobi baynna asa gidanaagee? Woy nena ufayssidaagee, ne siiqiyo hayqqidaageeti denddidi gannate saꞌan deꞌanaagaa yootiya timirttee? Xoossay nuuyyo hidootay deꞌanaadan oottido gishshawu, keehi ufayssiya darobaa yeemuwan naagaasa.
8 Nuuni merinawu deꞌanawu hidootiyoy saluwan woy saꞌan gidin, nu ufayttanaadan oottiya malaalissiya hidootay nuuyyo deꞌees. Qassi, nu hidootay polettanaagaa loytti ammanettana danddayoos. Hegee waani hanana danddayiyakko Phawuloosi yootiis. Nu hidootaa xeelliyagan I xaafidobaa ane pilggoos. I giidobay nu hidootay polettanaagaa nuuni loytti ammanettanaadan maaddees.
NU HIDOOTAY POLETTANAAGAA WAANI LOYTTI AMMANETTANA DANDDAYIYOO?
9-10. Phawuloosi qonccissidoogaadan, Kiristtaaneti ay naagana danddayiyonaa? (Roome 5:3) (Misiliyakka xeella.)
9 Roome 5:3 nabbaba. Nuna waayee gakkiyo wode, nu hidootay polettanaagaa nuuni loytti ammanettana danddayiyogaa Phawuloosi yootiis. Hegee hanennaba milatana danddayees. Shin, Kiristtoosa kaalliyageeti ubbay banttana waayee gakkanaagaa eroosona. Phawuloosi giidobaa beꞌa. Tasalonqqen deꞌiya Kiristtaanetussi hagaadan giis: “Nuuni inttenaara de7iiddi, nuuni waayettanaagaa kasetidi intteyyo yootida; qassi . . . hegaadan haniis.” (1 Tas. 3:4) Hegaa bollikka, Qoronttoosan deꞌiya Kiristtaanetussi I hagaadan giis: ‘Nu ishatoo, nuuni waayettido waayiya inttena hassayissanawu koyoos; nu waayee nuna worees giidi hirggida.’—2 Qor. 1:8; 11:23-27.
10 Ha wodiyan deꞌiya Kiristtaanetikka banttana waayee gakkanaagaa eroosona. (2 Xim. 3:12) Neeni Yesuusan ammaniyonne A kaalliyo gishshawu nena yedetay gakkidee? Laggetinne dabboti ne bolli qilliiccennan aggokkona. Eti ne bolli iitabaa oottennan waayi aggana. Woy neeni ammanettiya ura gidiyo gishshawu, nena ootissiyagee woykko nenaara oottiyagee ne bolli yedetaa gattidee? (Tii. 2:10) Neeni ne hidootaabaa haratussi yootido gishshawu, sunttati ne bolli yedetaa gattidonaa? Nuna gakkana danddayiya waayee ayba gidikkonne, Phawuloosi nuuni ufayttana koshshiyogaa yootiis. Aybissi?
11. Nuna gakkiya paaciya genccanawu nuuni murttana koshshiyoy aybissee?
11 Nuna waayee gakkiyo wode nuuni ufayttana danddayoos; ayssi giikko hegee keehi koshshiya eeshshay nuussi deꞌanaadan nuna maaddana danddayiyogaa eroos. “Waayee danddayaa ehiyoogaa” Roome 5:3y yootees. Ubba Kiristtaaneta waayee gakkana, yaatiyo gishshawu ubba Kiristtaanetikka genccana koshshees. Nuna gakkana danddayiya waayee ayba gidikkonne, nuuni genccanawu murttana koshshees. Nuuni yaatana xayikko, nu hidootay polettishin beꞌokko. Nuuni Yesuusi shuchchaa anccuwa bolli wodhdhida zerettaabaa yootiyo wode qoppido asatu mala gidanawu koyokko. Eti koyro heeran mishiraachchuwa ufayttidi siyoosona, shin “waayee woi yedetai yiyo wode” xubettoosona. (Mat. 13:5, 6, 20, 21) Yedetay woy waayee ufayssennaagee tuma, shin nuuni hegaa gencciyo wodenne aggennan Yihoowawu haggaaziyo wode goꞌettoos. Waanidi?
12. Nuuni paaciya gencciyo wode waani goꞌettiyoo?
12 Erissiyo ashkkara Yaaqoobi waayiya gencciyogee demissiyo goꞌꞌaa yootiis. I hagaadan giis: “Intte danddayai aibinne bali bainnan inttena zawatidaageetanne paci bainnaageeta oottidi, ba oosuwaa polo.” (Yaaq. 1:2-4) Yaatiyo gishshawu, genccay nuuni halchchidi oottana koshshiyo ooso gidiyogaa Yaaqoobi yootiis. Genccay neeni kaseegaappe aaruwan danddayanchcha gidanaadan, neessi mino ammanoy deꞌanaadaaninne Xoossan loytta ammanettanaadan maaddana danddayees. Shin nuuni waayiya gencciyo wode hara keehi koshshiya goꞌꞌaa demmoos.
13-14. Genccay nuuni waananaadan oottii, qassi hegee hidootaara waani gayttii? (Roome 5:4)
13 Roome 5:4 nabbaba. b Genccay nuuni “Xoossan sabettanaadan” oottiyogaa Phawuloosi yootiis. Yaatiyo gishshawu, neeni gencciyo wode Yihoowan sabettaasa. Hegaa giyogee neeni waayettiyogan Yihooway ufayttees giyogaa gidenna. Neeni ammanettada gencciyo gishshawu I ufayttees giyogaa. Nuuni gencciyogan Yihooway ufayttiyogaa eriyogee keehi minttettiyaba!—Maz. 5:12.
14 Abrahaami paaciya genccidoogaanne I Yihoowan sabettidoogaa hassaya. Yihooway A ba dabbodan xeelliisinne xillo asadan qoodiis. (Doo. 15:6; Roo. 4:13, 22) I nunakka aagaadan xeellana danddayees. Yihooway nunan ufayttiyoy nuuni awu oottidoban woy nuussi deꞌiya maatan gidenna. Waayiya ammanettidi gencciyo wode Yihooway nunan ufayttees. Qassi nu layttay, nu hanotay woy nu eray ayba gidikkonne nuuni ubbay genccana danddayoos. Neeni haꞌꞌi waayiya gencciyogan Yihoowawu ammanettada deꞌay? Yaatikko, Yihooway ufayttiyogaa hassaya. Xoossay nunan ufayttidoogaa akeekiyo wode nuuni hidootan naagido anjjota demmanaagaa eroos.
AMMANTTIYA HIDOOTAA
15. Roome 5:4, 5n Phawuloosi woygidee, qassi denddiya oyshay aybee?
15 PHawuloosi yootidoogaadan nuuni Yihoowawu ammanettidi deꞌiyonne paaciya gencciyo wode A ufayssoos. Phawuloosi gujjidi yootidobaa akeeka: “[Xoossan sabettiyogee, NW] demmanau ufaissan naagi uttidoogaa ehiyoogaa nuuni eroos. . . . He nuuni demmanau ufaissan naagi uttidoogee nuna yeellayenna.” (Roo. 5:4, 5) Hegee ammananawu metiyaba milatana danddayees. Aybissi? Roome Kiristtaaneti “Xoossaa bonchchuwaa” demmanawu hidootiyo hidootaa Phawuloosi kasetidi Roome 5:2n yootiis. Yaatiyo gishshawu, he Kiristtaanetussi koyrokka hidootay deꞌikko, Phawuloosi guyyeppe hidootaabaa yootidoy aybissee?
16. Issi uri hidootan waani mintti ammanana danddayii? (Misiliyakka xeella.)
16 Hidootay mintti oyqqana koshshiyaba gidiyogaa ubbatoo hassayiyogan, Phawuloosi woyganawu koyidaakko akeekana danddayoos. Leemisuwawu: Xoossaa Qaalay yootiyo maalaalissiya hidootaa neeni koyro siyido wodiya hassayay? Gannate saꞌan merinawu deꞌiyogaabaa yootiya timirttee coo amo xalla gaada neeni he wode qoppennan aggakka. Shin Yihoowabaanne Geeshsha Maxaafay yootiyo hidootaabaa neeni loytta era simmada ha hidootay polettennan attennaagaa loytta ammanadasa.
17. Neeni xammaqetta simmadakka ne hidootay polettanaagaa waana loytta ammanettana danddayay?
17 Neeni xammaqetta simmadakka Yihoowa loytta eraasanne A kaseegaappe aaruwan siiqaasa. Yaatiyo wode, ne hidootay polettanaagaa loytta ammanettana danddayaasa. (Ibr. 5:13–6:1) Roome 5:2-4n qonccidabata neeni ne deꞌuwan akeekennan aggakka. Nena daro paacee gakkikkokka, hegeeta xoonada Xoossan sabettadasa. Yihooway nena siiqiyogaanne nenan ufayttiyogaa ne eriyo gishshawu I qaalaa gelidobata ne demmanaagaa loytta ammanettaasa. Ne hidootay koyro heeraagaappe aaruwan haꞌꞌi ammanttiyagaa. Ne hidootay neeyyo qoncci beettiyo gishshawu hegaa aybippekka aaruwan xoqqu ootta xeellaasa. Yaatiyo gishshawu, hegee ne deꞌo macara ubbaara gayttees; qassi neeni so asaa oyqqiyo, issibaa kuuyiyonne ne wodiya goꞌettiyo ogiya laammees.
18. Hidootaabaa Yihooway woygidee?
18 Neeni Xoossan sabettada demmiyo hidootaara gayttidaagan, kiitettida Phawuloosi keehi koshshiya harabaakka yootiis. I ne hidootay polettanaagaa yootiis. Neeni hegaa ammanettana danddayiyoy aybissee? Phawuloosi Xoossaa ayyaanay denttettin Kiristtaanetuyyo hagaadan giis: “Xoossai nuuyyo immido Geeshsha Ayyaanaa baggaara ba siiquwaa nu wozanan gussido gishshau, he nuuni demmanau ufaissan naagi uttidoogee nuna yeellayenna.” (Roo. 5:5) Yihooway qaalaa gelido hidootay polettanaagaa neeni ammanettana danddayaasa.
19. Ne hidootaa xeelliyagan neeni ay ammanettana danddayay?
19 Yihooway Abrahaamawu gelido qaalaa, I Xoossan sabettidoogaanne Xoossay A ba dabbodan xeellidoogaa qoppa. Abrahaami hidootan naagidobay polettiis. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Abrahaami gencci naagidi, Xoossai immana giidoogaa ekkiis.” (Ibr. 6:15; 11:9, 18; Roo. 4:20-22) I yeellatibeennaagee tuma. Neeni ammanettada deꞌikko, ne hidootidobaa demmanaagee attenna. Ne hidootay polettanaagaa eriyogee ufayttanaadan oottees, qassi ne yeellatakka! (Roo. 12:12) Phawuloosi hagaadan giis: “Intte ekkana giidi ufaissan naagiyoogee Geeshsha Ayyaanaa wolqqan diccanaadan, intteyyo immana giida Xoossai, intte a ammaniyo gishshau, intteyyo ufaissaanne sarotettaa kunttidi immo.”—Roo. 15:13.
MAZAMURE 139 Ubbabay Ooraxxiyo Wode Deꞌiyaabadan Qoppa
a Nu hidootaanne hegee polettanaagaa nuuni ammanettana danddayiyo gaasuwa ha huuphe yohuwan beꞌana. Nuussi haꞌꞌi deꞌiya hidootay nuuni tumaa koyro siyo wodiyagaappe waani dummatiyakko akeekanaadan Roome shemppo 5y nuna maaddana.