1. Issi Kiristtaanee ubbabay baayyo injjetana mala ay oottana koshshii?

 KAWUWA Daawiti Solomonawu hagaadan giis: “Minna; yeeqenna asa gida.” (1 Kaw. 2:1-3) He zoree ha wodiyan deꞌiya Kiristtaane gidida attumaageeta ubbaa maaddees. Eti yaatanawu bantta deꞌo laytta ubban Xoossaa higgiya azazettananne Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata kaallana bessees. (Luq. 2:52) Yelaga ishantti kayma Kiristtaane gidiyogee keehi koshshiyoy aybissee?

2-3. Issi ishay kayma Kiristtaane gidiyogee keehi koshshiyoy aybissee?

² Issi Kiristtaane ishawu so giddooninne galchchan keehi koshshiya daro aawatettay deꞌees. Yelaga ishanttoo, intte sinttappe demmana aawatettaabaa qoppiyogee qoncce. Intte aqinye, galchchawu oottiyageetanne guyyeppe cima gidanawu halchchennan aggekketa. Qassi intte aqo oyqqidi naata yelanawu koyennan aggekketa. (Efi. 6:4; 1 Xim. 3:1) Intte he halchchota polanawu kayma Kiristtaane gidana koshshees. b

³ Kayma Kiristtaane gidanawu inttena aybi maaddana danddayii? Intte tamaarana bessiya keehi maaddiya hiillati deꞌoosona. Intte sinttappe demmana danddayiyo aawatettaa loytti polanawu haꞌꞌi waani giigettana danddayetii?

4. Inttessi loꞌꞌo leemiso gidiyageeta awappe demmana danddayetii? (Misiliyakka xeella.)

⁴ Intte kaallana bessiya loꞌꞌo leemiso gidiyageeta doorite. Yelaga attumaageeti kaallana bessiyo, loꞌꞌo leemiso gidiya daro asatubaa Geeshsha Maxaafay yootees. Beni deꞌida he asati  Xoossaa siiqidosonanne A asaara gayttida dumma dumma aawatettaa polidosona. Leemiso gidiya kayma ishantta intte sooninne galchchan demmana danddayeta. (Ibr. 13:7) Qassi intte wottiyobi baynna Yesuusi Kiristtoosa leemisuwa kaallana danddayeta. (1 PHe. 2:21) Intte he asatu taarikiya pilggiyo wode etayyo deꞌiya loꞌꞌo eeshshata qoppite. (Ibr. 12:1, 2) Yaatidi intte he asatu leemisuwa waati kaallanaakko kuuyite.

5. Intte adussi qoppiyageeta waani gidana danddayetii, qassi hegee keehi koshshiyoy aybissee? (Mazamure 119:9)

⁵ ‘Adussi qoppiyageeta’ gidite. (Lee. 3:21) Adussi qoppiya uri issibaa oottanawu kuuyanaappe kasetidi loytti qoppeesippe attin eesotenna. Yaatiyo gishshawu adussi qoppiyageeta gidanawu ubbatoo baaxetite. Aybissi? Ha wodiyan deꞌiya daro yelaga attumaageeti bantta qofaa woy banttawu siyettiyabaa kaallidi kuuyiyo gishshataassa. (Lee. 7:7; 29:11) Qassi televizhiinee, pilimee, Intternneeteenne sooshal miidee intte suurebaa qoppennaadaaninne oottennaadan diggana danddayees. Yaatin, intte adussi qoppiyageeta waani gidana danddayetii? Koyruwan, Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata tamaariyogaaninne he maarati waani goꞌꞌiyakko qoppiyogaana. Naaꞌꞌanttuwan, he maarata goꞌettidi Yihoowa ufayssiyabaa kuuyite. (Mazamure 119:9 nabbaba.) Intte ubbatoo hegaadan qoppikko, kayma Kiristtaane gidanaadan hegee inttena keehi maaddana. (Lee. 2:11, 12; Ibr. 5:14) Adussi qoppiyogee inttena naaꞌꞌu hanotatun waati maaddanaakko beꞌite: (1) michchonttuura gayttidaagan, qassi (2) maayiyobaanne puulattiyobaa kuuyiyogaara gayttidaagan.

6. Adussi qoppiyogee issi yelaga ishay michchontta bonchchanaadan waati maaddii?

⁶ Adussi qoppiyogee maccaasaa bonchchanaadan inttena maaddana. Leemisuwawu, issi yelaga ishay issi michchiyo siiqana danddayees; qassi hegee wottin deꞌiyaba. Shin adussi qoppiya issi yelaga ishay issi michchiyo ekkanawu koyennaba gidikko, O siiqiyogaa bessiya aybanne haasayenna, xaafenna woy oottenna. (1 Xim. 5:1, 2) I issi michchiyo ekkanawu qoppidi iira wodiya aattiyaba gidikko, eti banttarkka gidennan aggiyogan I loꞌꞌo  sunttay moorettennaadan naagees.—1 Qor. 6:18.

7. Adussi qoppiyogee issi yelaga ishay maayiyobaanne puulattiyobaa kuuyiyo wode waati maaddii?

⁷ Maayiyobaanne puulattiyobaa akeekan dooriyogee issi yelaga ishay adussi qoppiyogaa bessiyo hara oge. Ooratta maayuwa giigissiyageetuppenne erissiyageetuppe daroti Yihoowa bonchchokkona. Qassi eti shori baynna deꞌuwa deꞌennan aggokkona. Yaatiyo gishshawu, eti giigissiyo maayoti bolla baqqi oyqqiyageeta, woy attuma asaa maccaasaa milatissiyageeta gidana danddayoosona. Kayma gidanawu dicciiddi deꞌiya yelaga ishay maayiyobaa dooriyo wode, galchchan deꞌiya loꞌꞌo leemiso gidiyageeta kaallees. I hagaadan oychchana danddayees: ‘Ta dooriyobati taani suurebaa qoppiyogaanne harata bonchchiyogaa bessiyonaa? Ta maayiyobay taani Xoossaa ashkkara gidiyogaa harati metootennan akeekanaadan oottii?’ (1 Qor. 10:31-33; Tii. 2:6) Adussi qoppiya yelagaa galchchan deꞌiyageetu xalla gidennan, saluwan deꞌiya A Aawaykka bonchchees.

8. Issi yelaga ishay ammanettiyagaa waani gidana danddayii?

⁸ Ammanettiyageeta gidite. Ammanettiya yelaga ishay ba aawatettaa ubbaa loytti polees. (Luq. 16:10) Wottiyobi baynna leemiso gidida Yesuusabaa ane beꞌoos. I sheneho giya woy aawatettaa xaasayi xeelliya asa gidenna. I Yihooway assi immido aawatettaa wayssiya wodiyankka poliis. I asaa siiqiis, qassi erissiyo ashkkarata loytti siiqiis; yaatiyo gishshawu, ba deꞌuwa immiis. (Yoh. 13:1) Intteyyo imettida aawatettaa ubbaa polanawu baaxetiyogan Yesuusa leemisuwa kaallite. He aawatettaa intte waati polanaakko erennaba gidikko, inttena ziqqi oottidi kayma ishanttu maaduwa oychchite. Oottana bessiyabaappe guutta xalla oottoppite. (Roo. 12:11) Shin, intte oottiyobaa “asau gidennan Godau oottiyoogaadan” loytti oottite. (Qol. 3:23) Intte nagaranchcha gidiyo gishshawu, inttena ziqqi oottidi intte balaa ammanite.—Lee. 11:2.

9. Issi yelaga ishay maaddiya hiillata tamaarana koshshiyoy aybissee?

⁹ Intte kayma Kiristtaaneta gidanawu maaddiya hiillata tamaarana koshshees. Hegee galchchan aawatettaa intte ekkanaadan, inttessi woy intte so asawu koshshiyabaa kunttanawu maaddiya oosuwa demmanaadaaninne he oosuwan takkanaadan, qassi haratuura sarotettan deꞌanaadan maaddana. He hiillatuppe amaridaageeta ane beꞌoos.

10-11. Issi yelaga ishay loytti nabbabiyogaanne xaafiyogaa tamaariyogee anne galchchaa waati maaddii? (Mazamure 1:1-3) (Misiliyakka xeella.)

¹⁰ Loytti nabbabiyogaanne xaafiyogaa tamaarite. Ufayttiyanne ubbabay awu injjetiyo asi Xoossaa Qaalaa ubbatoo nabbabiyogaanne wotti dentti qoppiyogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Mazamure 1:1-3 nabbaba.)  I Geeshsha Maxaafaa ubba galla nabbabiyogan Yihoowa qofaa erees; hegee I suurebaa qoppanaadaaninne Geeshsha Maxaafay yootiyobaa waati oosuwan peeshshanaakko eranaadan maaddees. (Lee. 1:3, 4) Hegaa mala ishantti galchchawu keehi koshshoosona. Aybissi?

¹¹ Geeshsha Maxaafaappe tamaarissiyanne zoriya attumaageeti nu ishanttussinne michchonttussi koshshoosona. (Tii. 1:9) Intte loytti nabbabiyogaanne xaafiyogaa danddayiyaba gidikko, harata maaddiyanne eta ammanuwa minttiya haasayaanne qofaa giigettana danddayeta. Intte xannaꞌiyo wode, qassi galchcha shiiqotun, woradaanne killiliya shiiqotun haasayata siyiyo wode masttooshaa xaafana danddayeta. He masttooshay intte ammanuwa minttanawunne harata minttettanawu maaddana.

12. Haratuura loytti haasayanawu inttena aybi maaddana danddayii?

¹² Haratuura loytti haasayiyogaa tamaarite. Issi Kiristtaane ishay haratuura loytti haasayiyagaa gidana koshshees. Hegaa giyogee I haratu qofaa ezggananne akeekana koshshees giyogaa. (Lee. 20:5) I hara asay haasayiyo ogiya, somꞌꞌuwan beettiyabaanne hanotaa akeekana danddayees. Asaara wodiya issippe aattennaba gidikko, hegaadan oottana danddayekketa. Intte darotoo asaara gayttanawu imeeliya woy kiitaa xaafiyabanne hara elektiroonike miishshata goꞌettiyaba gidikko, asaara issisan gayttidi haasayanawu metootana danddayeta. Yaatiyo gishshawu, asaara issisan gayttidi haasayanawu baaxetite.—2 Yoh. 12.

13. Issi yelagay tamaarana koshshiya harabay aybee? (1 Ximootiyoosa 5:8) (Misiliyakka xeella.)

¹³ Inttessi koshshiyabaa kunttiyogaa tamaarite. Issi kayma Kiristtaanee baassinne ba so asawu koshshiyabaa kunttana bessees. (1 Ximootiyoosa 5:8 nabbaba.) Issi issi biittatun yelaga ishantti oosuwa waati oottanaakko bantta aawatuppe woy hara dabbotuppe tamaarana danddayoosona. Hara biittatun issi yelagay zalꞌꞌiya woy hara oosuwa naaꞌꞌantto xekka timirtte keettan tamaariyo wode loohana danddayees. Ooso demmanawu maaddiya hiillaa tamaariyogee awudekka loꞌꞌo. (Oos. 18:2, 3; 20:34; Efi. 4:28) Minni oottitenne doommidobaa polite; yaatiyo wode harati hegaa akeekananne intte oosuwa nashshana. Intte yaatikko, oosuwa demmananne oosuwan takkana danddayeta. Nuuni beꞌido eeshshatinne hiillati issi ishay sinttappe demmana aawatettaa polanaadankka keehi maaddoosona. Hegeetuppe amaridaageeta ane beꞌoos.

14. Yelaga ishay ubba wode haggaaziyagaa gidanawu waani giigettana danddayii?

¹⁴ Ubba wode haggaaziyagaa. Daro kayma Kiristtaaneti ubba wode haggaazuwa yelagatettan doomidosona. Aqinyetettay issi yelaga ishay dumma dumma asaara waani hashetidi oottanaakko eranaadan maaddees. I demmido miishshaa waati akeekan goꞌettanaakko eranaadaaninne bawu deꞌiyagaappe aaro miishshaa kessennaadankka aqinyetettay maaddees. (Pili. 4:11, 12) Kaafe aqinye gididi haggaaziyogee ubba wode haggaazuwa doommanawu maaddiya loꞌꞌo oge. Daroti kaafe aqinye gididi amarida wodiyawu haggaazidoogee eti ubba wode aqinye gidanaadan maaddiis. Aqinye gidiyogee keexuwa oosuwa oottiyogaa, woy Beeteelen haggaaziyogaa gujjin, hara ubba wode haggaazuwan haggaazanaadan maaddana danddayees.

15-16. Issi yelaga ishay galchchawu oottiyagaa woy cima gidanaadan aybi maaddanee?

¹⁵ Galchchawu oottiyagaa woy galchchaa cima. Ubba ishanttikka galchcha cima gididi bantta ishanttanne michchontta maaddanawu banttappe koyettiyabaa oottanaassi baaxetana koshshees. He aawatettaa demmanawu baaxetiya issi uri ‘loꞌꞌobaa amottiyogaa’ Geeshsha Maxaafay yootees. (1 Xim. 3:1) Issi ishay cima gidanaappe kase galchchawu oottiyagaa gidana koshshees. Galchchawu oottiyageeti cimata daro ogetun maaddoosona. Cimatikka galchchawu oottiyagetikka banttana ziqqi oottidi ishanttanne michchontta maaddoosona, qassi minnidi haggaazoosona. Layttay 17 biidi 19 gakkanaashin deꞌiya yelaga ishantti galchchawu oottiyageeta gididi sunttettana danddayoosona. Galchchawu oottiya layttay 20 doomettan deꞌiyo gooba ishay galchchaa cima gididi sunttettana danddayees.

¹⁶ Galchchawu oottiyageetanne cimata gidanawu koyiyageeti oottana bessiyabaa Geeshsha Maxaafay yootees. Qassi hegawu inttena denttettiyay Yihoowa, so asaanne galchchaa siiqiyo siiquwa. (1 Xim. 3:1-13; Tii. 1:6-9; 1 PHe. 5:2, 3) Intte he halchchuwa waani gakkana danddayetii? Intteppe koyettiya ubbabaa akeekanawu baaxetite. Intteppe koyettiyabaa oottanawu Yihooway inttena maaddanaadan woossite. c

17. Yelaga ishay azinanne so asaa ayssiyagaa gidanawu waani giigettana danddayii? (Misiliyakka xeella.)

¹⁷ Azinanne so asaa ayssiyagaa. Amarida  kayma Kiristtaaneti Yesuusi yootidoogaadan machcho ekkennan deꞌoosona. (Mat. 19:12) Shin intte aqo oyqqanawu kuuyiyaba gidikko, azinanne so asaa ayssiyagaa gidiyo gujo aawatettaa ekkana. (1 Qor. 11:3) Issi azinay ba machchiyo siiqanaadan, iyyo koshshiyabaa kunttanaadan, loꞌꞌo lagge gidanaadaaninne Yihoowara dabbotaa minttada deꞌana mala O maaddanaadan Yihooway koyees. (Efi. 5:28, 29) Adussi qoppiyogaa, maccaasaa bonchchiyogaanne ammanettiyogaa mala ha huuphe yohuwa doomettan beꞌido eeshshatinne hiillati intte loꞌꞌo azina gidanaadan maaddana. Yaatikko, intte azinanne so asaa ayssiyagaa gidiyo aawatettaa polanawu loytti giigetteeta.

18. Issi yelaga ishay aawa gidanawu waani giigettana danddayii?

¹⁸ Aawaa. Intte aqo oyqqi simmidi aawa gidennan aggekketa. Loꞌꞌo aawa gidiyogaara gayttidaagan Yihoowappe ay tamaarana danddayetii? Darobaa tamaarana danddayeta. (Efi. 6:4) Yihooway ba Naꞌaa Yesuusa siiqiyogaanne an ufayttiyogaa qoncciyan yootiis. (Mat. 3:17) Intte aawa gidikko, intte naata siiqiyogaa ubbatoo yootite. Eti oottiyo loꞌꞌobawu eta galatite. Yihoowa leemisuwa kaalliya aawati bantta naati kayma Kiristtaane gidanaadan maaddoosona. Intte so asaanne galchchan deꞌiyageeta siiqiyogan, qassi eta siiqiyogaanne nashshiyogaa bessiyogan he aawatettawu haꞌꞌi giigettana danddayeta. (Yoh. 15:9) Hegee sinttappe intte loꞌꞌo azinanne aawaa gidanaadan maaddana. He wode Yihooway inttena xoqqu oottidi xeellana; qassi intte intte so asaanne galchchaa loytti maaddana.

19-20. Yelaga ishantti kayma Kiristtaane gidanaadan aybi maaddanee? (Koyro sinttan deꞌiya misiliya xeella.)

¹⁹ Yelaga ishanttoo, kayma Kiristtaane gidanawu intte baaxetana koshshees. Inttessi loꞌꞌo leemiso gidiya asata dooriyageeta, adussi qoppiyageeta, ammanettiyageeta, maaddiya hiillaa tamaariyageetanne sinttappe demmana aawatettawu giigettiyageeta gidana koshshees.

²⁰ Intte oottana koshshiya darobaa qoppiyo wode unꞌꞌettana danddayeta. Shin hegaa oottana danddayeta. Yihooway inttena maaddanawu loytti koyiyogaa hassayite. (Isi. 41:10, 13) Galchchan deꞌiya intte ishanttinne michchonttikka inttena maaddana. Intte Yihooway koyiyogaa mala asa gidikko, woppu giidi ufayttidi deꞌana. Yelaga ishanttoo, nuuni inttena shiiqoos! Intte kayma Kiristtaane gidanawu baaxetiyo wode, Yihooway inttena darissidi anjjanaadan amottoos.—Lee. 22:4.