1. Nuuni kayma gidanawu waatana koshshii?

 ISSI naꞌi sohuwara dicciyogaa beꞌiyogan nuuni maalaalettoos. Hegawu aynne baaxetana koshshennaba milatana danddayees. Shin, nuuni kayma Kiristtaane gidanawu baaxetana koshshees. b (1 Qor. 13:11; Ibr. 6:1) Nuuni kayma Kiristtaane gidanawu Yihoowara mintti dabbotana koshshees. Xoossaa ufayssiya eeshshatinne maaddiya hiillati nuussi deꞌanaadan nuuni baaxetiyo wode, qassi sinttappe demmana aawatettawu giigettiyo wode A geeshsha ayyaanaykka nuussi koshshees.—Lee. 1:5.

2. Doomettaabaa 1:27​ppe nuuni ay tamaariyoo, qassi ha huuphe yohuwan ay beꞌanee?

² Yihooway attumaasanne maccaasa medhdhiis. (Doomettaabaa 1:27 nabbaba.) Attumaasaynne maccaasay bolla qottan dummatiyogee qoncce, shin eti harabankka dummatoosona. Leemisuwawu, Yihooway attuma asaayyonne macca asaayyo aawatettata immido gishshawu he aawatettata polanawu maaddiya eeshshatinne hiillati etawu koshshoosona. (Doo. 2:18) Issi yelaga michchiya kayma Kiristtaane gidanawu waatana danddayiyakko ha huuphe yohuwan beꞌana. Kaalliya huuphe yohuwan qassi yelaga ishantti oottana danddayiyobaa beꞌana.

3-4. Yelaga michchontti eti kaallana danddayiyo leemiso gidiyageeta awuppe demmana danddayiyonaa? (Misiliyakka xeella.)

³ Yihoowa siiqidanne awu haggaazida, leemiso gidiya daro maccaasatubaa Geeshsha Maxaafay yootees. (“Geeshsha Maxaafan Etabay Odettido Maccaasatuppe Ay Tamaarana Danddayiyoo?” (Amaarattuwa) giya huuphe yohuwa jw.org saytiyan xeella.) Ha huuphe yohuwawu waannatiya xiqisiyan qonccidaagaadan, eti ‘kiphatanchchatanne ubbaban ammanettiyageeta’ gidiyogaa bessidosona. Hegaa bollikka michchontti eta leemisuwa kaallana danddayiyo kayma Kiristtaane michchontta bantta galchchan demmana danddayoosona.

⁴ Yelaga michchonttoo, intte milatana danddayiyo, loꞌꞌo leemiso gidida amarida michchontta ereetii? Eta loꞌꞌo eeshshata akeekite; yaatidi he eeshshata waati bessana danddayiyakko loytti qoppite. Kayma michchonttussi deꞌana bessiya heezzu eeshshata kaalliya menttotun beꞌana.

5. Kayma Kiristtaane gidida michchiya bana ziqqi oottana koshshiyoy aybissee?

⁵ Nuuni kayma Kiristtaane gidanawu nuna ziqqi oottana koshshees. Issi maccaasiya bana ziqqi oottikko Yihoowaranne haratuura loytta dabbotawusu. (Yaaq. 4:6) Leemisuwawu, galchchaa kaalettiyonne so asaa ayssiyo aawatettaa Yihooway oossi immidaakko qonccissido 1 Qoronttoosa 11:3n odettida kaaletuwa Yihoowa siiqiya maccaasiya bana ziqqi oottada kaallawusu. c

6. Yelaga michchontti banttana ziqqi oottiyogaa xeelliyagan Ribiqippe ay tamaarana danddayiyonaa?

⁶ Ane Ribiqibaa beꞌoos. A ba deꞌo laytta ubban issibaa xalatettan kuuyiya, awude oottanaakko, qassi waata oottanaakko eriya akeekanchcha maccaasa. (Doo. 24:58; 27:5-17) Qassi A bonchchettida maccaasanne kaaletuwa kaalliya asa. (Doo. 24:17, 18, 65) Ribiqiigaadan inttena ziqqi oottikko, qassi kaalettanaadan Yihooway aawatettaa immidoogeetuura hashetikko, intte sooninne intte galchchan deꞌiya ubbawu loꞌꞌo leemiso gideeta.

7. Yelaga michchontti Asttiriigaadan waani ashkke gidana danddayiyonaa?

 ⁷ Ashkketettay ubba Kiristtaanetussi koshshiya hara eeshsha. Geeshsha Maxaafay, “ashkketettaara aadhdhida eratettai [yiyogaa]” yootees. (Lee. 11:2) Asttira ashkkenne Xoossawu yayyiya maccaasa. A ashkke gidiyo gishshawu, kawiyo gidiyo wode otorettabeykku. I aawa ishaa naꞌay Marddikiyosi zorido zoriya A siyada oosuwan peeshshaasu. (Ast. 2:10, 20, 22) Loꞌꞌo zoriya oychchiyogaaninne hegaa oosuwan peeshshiyogan iigaadan ashkke gidana danddayeta.—Tii. 2:3-5.

8. Koyro Ximootiyoosa 2:9, 10y yootiyogaadan, issi michchiya maayiyobaanne puulattiyobaa akeekan dooranaadan ashkketettay waati maaddii?

⁸ Asttira ashkke gidiyogaa hara ogiyankka bessaasu. A “merankka qottankka keehi puulanchcha” gidikkonne, harati ibaa xalla qoppanaadan oottabeykku. (Ast. 2:7, 15) Intte Asttirippe ay tamaarana danddayetii? Tamaariyo issibay 1 Ximootiyoosa 2:9, 10n odettiis. (Nabbaba.) Kiitettida Phawuloosi maccaasay Xoossawu yayyiyogaa bessiya ogiyan maayanaadan ha sohuwan yootiis. I goꞌettido Giriiketto qaalay issi maccaasiya ubbatoo giigabaa maayana koshshiyogaanne A maayiyobaa xeelliyagan harati qoppiyobaa bonchchana koshshiyogaa bessees. Kayma gidida nu michchontti kiphatan maayiyo gishshawu, nu eta keehi nashshoos!

9. Abigaalippe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

⁹ Kayma michchontti ubbay bessana koshshiyo hara eeshshay akeekaa. Akeekay aybee? Hegee likkenne likke gidennabaa shaakki eranawunne likkebaa oottanawu maaddiyaba. Abigaalibaa ane beꞌoos. I azinay A so asay ubbay qohettanaadan oottiya iitabaa kuuyiis. Abigaala sohuwara issibaa oottaasu. A akeekanchcha gididoogee daro asaa ashshiis. (1 Sam. 25:14-23, 32-35) Nuuni awude haasayanaakko woy coꞌꞌu gaanaakko eranaadankka akeekay nuna maaddees. Qassi nuuni haratuura haasayiyo wode, nu erana koshshennabaa oychchennaadan woy eta yeellayennaadan akeekay nuna maaddees.—1 Tas. 4:11.

10-11. Loytti nabbabiyogeenne xaafiyogee inttenanne harata waati maaddana danddayii? (Misiliyakka xeella.)

¹⁰ Kiristtaane michchiya maaddiya hiillati iyyo deꞌanaadan baaxetana koshshees. Issi naꞌiya naatettan tamaariyo amarida hiillati I deꞌo laytta ubban O maaddoosona. Ane amaridaageeta beꞌoos.

¹¹ Loytti nabbabiyogaanne xaafiyogaa tamaarite. Issi issi wogatun maccaasay nabbabiyonne xaafiyo hiillaa tamaariyogee darin koshshennabadan asay qoppees. Shin he hiillati ubba Kiristtaanetussikka keehi koshshoosona. d (1 Xim. 4:13) Yaatiyo gishshawu loytti nabbabiyogaanne  xaafiyogaa tamaariyogee baaxeyiyaba gidikkokka, yaatiyogaa aggoppite. Hegee inttena waati maaddanee? He hiillati oosuwa demmanaadan inttena maaddana danddayoosona. Hegeeti intte Geeshsha Maxaafaa xannaꞌanawunne harata tamaarissanawu metootennaadankka oottoosona. Ubbaappe aaruwan, intte Yihoowa Qaalaa nabbabiyonne wotti dentti qoppiyo wode kaseegaappe aaruwan aakko shiiqeeta.—Yaa. 1:8; 1 Xim. 4:15.

12. Leemiso 31:26​ppe intte ay tamaareetii?

¹² Haratuura loytti haasayiyogaa tamaarite. Yaatiyogee Kiristtaanetussi keehi koshshiyaba. Erissiyo ashkkaray Yaaqoobi hegaara gayttidaagan nuna maaddiya zoriya zoriis, I hagaadan giis: “Asai ubbai siyanau eesoto; shin [haasayanawu] . . . eesotoppo.” (Yaaq. 1:19) Harati haasayiyo wode intte loytti ezggikko etawu ‘qarettiyogaa’ besseeta. (1 Phe. 3:8) Issi uri haasayiyobaa woy qoppiyobaa intte akeekana xayikko, bessiya oyshata oychchite. Yaatidi, intte haasayanaappe kase takki giidi qoppite. (Lee. 15:28) Inttena hagaadan oychchite: ‘Taani haasayiyobay tumee, qassi minttettiyabee? Hegee taani bonchchiyogaanne kehiyogaa bessii?’ Haratuura loytti haasayiya kayma michchonttuppe tamaarite. (Leemiso 31:26 nabbaba.) Eti haasayiyobaanne haasayiyo ogiya akeekite. Ha hiillaa intte loytti tamaarikko, haratuura loytti dabbotana danddayeta.

13. Keettaa loytti oyqqiyo ogiya waati tamaarana danddayetii? (Misiliyakka xeella.)

¹³ Intte keettaa waati oyqqanaakko tamaarite. Daro heeratun so oosuwappe dariya baggaa oottiyageeti maccaageeta. Intte aayyiya woy hara gooba michchiya hegaa waati loytti oottanaakko inttena tamaarissana danddayoosona. Sindo giyo michchiya hagaadan gaasu: “Taani ta aayyeppe tamaarido keehi loꞌꞌobatuppe issoy minnidi oottiyogan ufayttiyogaa. Kattiyogaa, geeshshiyogaa, sikkiyogaanne issi issibaa shammiyo wode miishshaa waata akeekan goꞌettanaakko taani tamaaridoogee tawu koshshiyabaa kunttanaadaaninne Yihoowawu loytta haggaazanaadan maaddiis. Imattaa mokkiyaro gidanaadankka ta aayyiya tana tamaarissaasu; hegee taani eta leemisuwa kaallana danddayiyo gooba ishanttuuranne michchonttuura erettanaadan maaddiis.” (Lee. 31:15, 21, 22) Keettaa waata oyqqanaakko eriya, minna oottiyanne imattaa mokkiya maccaasiya so asawukka galchchawukka anjjo.—Lee. 31:13, 17, 27; Oos. 16:15.

14. Kiristtaalippe intte ay tamaaridetii, qassi intte ay qoppana koshshii?

¹⁴ Inttessi koshshiyabaa kunttiyogaa tamaarite. Kiristtaaneti ubbay banttawu koshshiyabaa waati kunttanaakko tamaarananne banttawu deꞌiyaban ufayttana koshshees. (Pili. 4:11) Kiristtaalo giyo michchiya hagaadan gaasu: “Tana yelidaageeti taani ta deꞌuwan goꞌettana danddayiyo hiillata tamaare keettan tamaaranaadan minttettidosona. Issi dirijjitee goꞌettiyo hisaabiyara gayttidabaa oottiyogaa taani tamaaranaadan ta aaway tana zoriis. Hegee tana keehi maaddiis.” Intte miishshaa waati demmanaakko  xalla gidennan, intteyyo deꞌiya miishshaappe aaruwa kessennan agganawu he miishshaa waati akeekan goꞌettanaakkokka tamaaranawu baaxetite. (Lee. 31:16, 18) Inttessi deꞌiyaban woppu giidi deꞌikko, qassi intte wolqqaappe aarobaa shammennan aggikko, Yihoowawu loytti oottana danddayeta.—1 Xim. 6:8.

15-16. Azina gelibeenna michchontti harata waati maaddiyonaa? (Marqqoosa 10:29, 30)

¹⁵ Yihoowa ufayssiya eeshshati inttessi deꞌanaadan baaxetiyogeenne maaddiya hiillata tamaariyogee sinttappe intte dooranabawu inttena maaddana. Intte oottana danddayiyo amaridabata ane beꞌoos.

¹⁶ Azina gelennan amarida wodiya takkana danddayeta. Amaridaageeti azina gelennan deꞌiyogaa eta wogay boriyabaa gidikkonne, eti Yesuusi yootidoogaadan aqo oyqqennan deꞌanawu dooridosona. (Mat. 19:10-12) Harati aqo oyqqennan deꞌiyoy dumma dumma gaasotun gidana danddayees. Intte azina gelibeenna gishshawu, Yihoowaynne Yesuusi inttena pattenna asadan xeellennaagaa ammanettana danddayeta. Kumetta saꞌan deꞌiya, azina gelibeenna michchontti galchchan deꞌiyageetussi loꞌꞌo leemiso. Eti harata siiqiyonne haratussi qoppiyo gishshawu, darotuyyo michchonne aayo mala gididosona.—Marqqoosa 10:29, 30 nabbaba; 1 Xim. 5:2.

17. Issi yelaga michchiya ubba wode haggaaziyaro gidanawu haꞌꞌi waana giigettana danddayay?

¹⁷ Ubba wode haggaaziyageeta gidana danddayeta. Michchontti kumetta saꞌan sabbakiyo oosuwa loytti oottoosona. (Maz. 68:11) Ubba wode haggaazuwa doommanawu haꞌꞌi halchchana danddayetii? Intte aqinye gidana, keexuwa oosuwa maaddana, woy Beeteelen haggaazana danddayeta. Intte halchchuwabaa woossite. Hegaa halchchidi polidaageetuura haasayite, qassi ubba wode haggaazuwa haggaazanawu intteppe koyettiyabaa akeekite. Yaatidi intte halchchuwa polanawu maaddiyabaa oottite. Intte halchchuwa polikko Yihoowa haggaazuwan ufayssiya darobaa oottana danddayeta.

18. Issi michchiya azinaa akeekan doorana koshshiyoy aybissee? (Misiliyakka xeella.)

¹⁸ Azina gelanawu kuuyana danddayeta. Nuuni pilggido eeshshatinne hiillati intte wozannaama macho gidanaadan maaddana. Intte aqo oyqqanawu qoppikko, intte aqo laggiya akeekan doorana koshshees. Hegee intte kuuyiyo gitabatuppe issuwa. Intte aqo laggee intteyyo immiyo kaaletuwa intte kaallana koshshiyogaa hassayite.  (Roo. 7:2; Efi. 5:23, 33) Yaakko, inttena hagaadan oychchite: ‘I kayma Kiristtaanee? I ba deꞌuwan ayyaanaabaa kaseyii? I loꞌꞌobaa kuuyii? I ba balaa ammanii? Maccaasaa bonchchii? Taani Yihoowara dabbota minttada deꞌanaadan I tana maaddana danddayii? Tawu koshshiyabaa I kunttanee? I tawu loꞌꞌo lagge gidanee? I ba aawatettaa loytti polii? Leemisuwawu, galchchan awu ayba aawatettati deꞌiyonaa, qassi I hegeeta waati polii?’ (Luq. 16:10; 1 Xim. 5:8) Loꞌꞌo azina demmanawu koyikko, intte loꞌꞌo machcho gidanawu giigettana koshshiyogee qoncce.

19. Machchiya ba azinaa ‘maaddiyaro’ geetettidoogan ufayttana danddayiyoy aybissee?

¹⁹ Loꞌꞌo machchiya ba azinaa ‘maaddiyaronne’ ba azinawu ‘injjetiyaro’ gidiyogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Doo. 2:18) Hagee maccaasay laafa gidiyogaa bessiyabee? Chii gidenna! Machchiya ba azinaa maaddiyaro geetettidoogan ufayttana danddayawusu. Geeshsha Maxaafan darotoo Yihoowaykka “maaddiyaagaa” geetettidoogaa hassayite. (Maz. 54:4; Ibr. 13:6) Issi machchiya ba azinaa kaafiyo wode tumuppe maaddiyaro gidawusu. Leemisuwawu, so asaara gayttidabaa I kuuyiyo wode hegee polettanaadan aara hashetawusu. Qassi A Yihoowa siiqiyo gishshawu, harati I azinaabaa loꞌꞌobaa qoppanaadan maaddanawu baaxetawusu. (Lee. 31:11, 12; 1 Xim. 3:11) Yihoowa loytti siiqiyogan, qassi sooninne galchchan deꞌiya harata maaddiyogan wozannaama machcho gidanawu haꞌꞌi giigettana danddayeta.

20. Issi aayyiya ba so asawu oottana danddayiyo loꞌꞌobay aybee?

²⁰ Aayo gidana danddayeta. Intte aqo oyqqi simmidi naata yelennan aggekketa. (Maz. 127:3) Yaatiyo gishshawu, loꞌꞌo aayo gidanawu aybi koshshiyakko qoppiyogee loꞌꞌoba. Intte machchonne aayo gidikko, nuuni ha huuphe yohuwan beꞌido eeshshatinne hiillati inttena maaddana. Intte siiqiyageeta, kehiyageetanne danddayanchcha gidikko, intte so asay ufayttanaadan maaddeeta, qassi intte naati woppu gaananne intte eta siiqiyogaa akeekana.—Lee. 24:3.

21. Michchontta xeelliyagan nuuyyo aybi siyettii, qassi aybissi? (Koyro sinttan deꞌiya misiliya xeella.)

²¹ Yelaga michchonttoo, intte Yihoowawunne A asawu oottiyo ubbabaa gishshawu inttena siiqoos. (Ibr. 6:10) Loꞌꞌo eeshshay inttessi deꞌanaadaaninne maaddiya hiillata tamaaranawu baaxetiyogee inttenne inttenaara deꞌiyageeti ufayttanaadan, qassi sinttappe intte demmana aawatettawu loytti giigettanaadan maaddees. Intte Yihoowa dirijjitiyawu anjjo!