1. Geeshsha Maxaafay daabbuwa woy oyttaa xeelliyagan ay yootii?

 GEESHSHA MAXAAFAN odettida daro asatussi daabboy woy oyttay waanna quma. (Doo. 14:18; Luq. 4:4) Issi issitoo Geeshsha Maxaafan qumaa geetettidi birshshettida qaalay “oyttaa” qonccissiyabakka gidana danddayees. (Mat. 6:11, tohossa qofaa) Yesuusi oottido keehi erettiya malaalissiyabatun naaꞌꞌutoo daabbuwa goꞌettiis. (Mat. 16:9, 10) Hegeetuppe issoy Yohaannisa shemppo 6n deꞌiya taarikiya. Nuuni ha taarikiya pilggiyo wode, ha wodiyan oosuwan peeshshana danddayiyobata beꞌana.

2. Daro shaꞌu asawu qumay koshshidoy awudee?

² Yesuusi kiittidoogeeti haahosaa biidi sabbakidoogan keehi daafurido gishshawu shemppana koshshiis. Hegaa gishshawu eti Yesuusaara Galiila Abbaa pinnanawu wolwoluwan gelidosona. (Mar. 6:7, 30-32; Luq. 9:10) Eti Beetasayda heeran deꞌiya, asi baynnasaa gakkidosona. Shin, sohuwara daro shaꞌu asay yiidi eta dooddiis. Yesuusi eta sheneho gibeenna. Yesuusi kehatettan wodiya bazzidi Xoossaa Kawotettaabaa eta tamaarissiisinne harggidaageeta pattiis. Saꞌay yuuyiichchido gishshawu Yesuusa kaalliyageeti ha ubba asaa ay mizanee giidi hirggidosona. Etappe amaridaageeti miyo guuttabaa oyqqennan aggokkona; shin daroti qumaa shammanawu guutta katamata baana koshshees. (Mat. 14:15; Yoh. 6:4, 5) Yaatin, Yesuusi waatanee?

YESUUSI MALAALISSIYA OGIYAN DAABBUWA GIIGISSIIS

3. Yesuusi ba kiittidoogeeti shiiqida daro asawu waatanaadan yootidee? (Misiliyakka xeella.)

³ Yesuusi ba kiittidoogeetussi hagaadan giis: “Asay baana  bessenna; intte etawu miyobaa immite.” (Mat. 14:16) Shin hegee etawu danddayettennaba milatiis; ayssi giikko, yan 5,000 gidiya attuma asay deꞌees. Hegaa bolli, macca asaanne naata gujjikko qumay koshshiyo asay 15,000 gidana danddayees. (Mat. 14:21) Inddiraasi hagaadan giis: “Banggaa komppota ichchashatanne qeeri moleta naaꞌꞌata oyqqida issi naꞌay hagan deꞌees. Shin ha cora asawu hagee waanidi gidanee?” (Yoh. 6:9) Banggaa komppoti hiyyeesatinne harati miyogeeta, qassi qeeri moleti maxiniyan gorppidi melissidoogeeta gidana danddayoosona. Gidikkonne, he naꞌawu deꞌiyabay daro asaa mule gakkenna!

4. Yohaannisa 6:11-13n odettidabaappe nuuni ay tamaariyoo? (Misiliyakka xeella.)

⁴ Yesuusi asawu kehatettaa bessanawu koyido gishshawu, eti citan citan maatan uttanaadan yootiis. (Mar. 6:39, 40; Yohaannisa 6:11-13 nabbaba.) Yaatidi Yesuusi daabbuwanne moliya gishshawu ba Aawaa galatiis. Yaatiyogan I qumaa immiday Xoossaa gidiyogaanne hegawu A galatiyogaa bessiis. Nuuni nurkka gidin woy asaara qumaa maanaappe kase woossiyogan Yesuusa leemisuwa kaalliyogee keehi koshshiyaba. Hegaappe simmin Yesuusi qumaa gishiis; qassi asay miidi kalliis. Asay miishin meꞌerettidi attidaagee coo xayanaadan Yesuusi koyibeenna. Hegaa gishshawu Yesuusi ba kiittidoogeeti asay miishin attidaagaa shiishshanaadan yootiis. I yaatidoy guyyeppe goꞌettanaassa gidennan aggenna. Yesuusi nuuni nuussi deꞌiyabaa akeekan goꞌettanaadan leemiso gidiis. Neeni aawa woy aayo gidikko, ne naati Yesuusaagaadan qumaa maanaappe  kase woossiyogee, imatta mokkiyogee, qassi banttawu deꞌiyabaappe haratussi kehiyogee keehi koshshiyogaa eta tamaarissanawu ha taarikiya goꞌettana danddayaasa.

5. Asay Yesuusi malaalissiyabaa oottidoogaa beꞌi simmidi waatanawu koyidee, shin I ay oottidee?

⁵ Yesuusi tamaarissiyo ogiyaninne oottido malaalissiyabatun asay garamettiis. Xoossay erissidobaa yootiya gita asi denddana giidi Muusee yootidoogaa eti eriyo gishshawu hegee Yesuusa giidi qoppennan aggokkona. (Zaa. 18:15-18) Yesuusi Israaꞌeela asa ubbawu qumaa immana danddayiya malaalissiya kawo gidana danddayees giidi eti qoppennan aggokkona. Hegaa gishshawu, eti Yesuusa “wolqqan kawoyana” koyidosona. (Yoh. 6:14, 15) Yesuusi eeno giidi kawotiyakko, he wode Roomati haariyo Ayhudatuyyo exatana. Shin I hegaadan oottibeenna. I sohuwara ‘deriyakko’ baqatidoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Harati A minttettikkonne, I polotikaaban oossinne exatibeenna. Nuuni hagaappe gitabaa tamaaroos!

6. Nuuni Yesuusa leemisuwa kaalliyogaa waati bessana danddayiyoo? (Misiliyakka xeella.)

⁶ Malaalissiya ogiyan daro qumaa giigissanaadan, sahettidaageeta pattanaadan woy kawo gidanaadan asay nuna oychchennan aggana danddayees. Shin eti loꞌꞌo kawo gidana giidi qoppiyo ura nuuni dooranaadan woy kaafanaadan ammanttanawu malana danddayoosona. Shin, Yesuusi nuussi loꞌꞌo leemiso.  I polotikaa allaalletun gelibeenna; ubba guyyeppe hagaadan giis: “Ta Kawotettay ha saꞌaa kawotettatu mala gidenna.” (Yoh. 17:14; 18:36) Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu nu qoppiyobaynne nu oottiyobay Yesuusaagaa mala gidana koshshees. Nuuni Xoossaa Kawotettawu exatoos, abaa markkattoosinne he Kawotettay yaanaadan woossoos. (Mat. 6:10) Yesuusi daabbuwa malaalissiya ogiyan giigissidoogaa yootiya taarikiyappe tamaarana danddayiyo harabaa ane beꞌoos.

“DAABBUWAN OOTTIDOBAY” AY QONCCISSII?

7. Yesuusi oottidobay aybee, qassi I kiittidoogeeti waanidonaa? (Yohaannisa 6:16-20)

⁷ Yesuusi cora asaa mizi simmin I kiittidoogeeti wolwoluwan Qifirinaahooma simmidosona; qassi asay A kawo oottenna mala I deriya biis. (Yohaannisa 6:16-20 nabbaba.) Kiitettidaageeti wolwoluwan biishin wolqqaama carkkoy carkkin abbay balbbuqettiis. He wode Yesuusi haattaa bollaara hemettiiddi etakko yiis. Qassi kiitettida Pheexiroosikka haattaa bollaara hemettanaadan I shoobbiis. (Mat. 14:22-31) Yesuusi wolwoluwan gelosaara carkkoy woppu giis. A kaalliyageeti malaalettidi, “Neeni tumuppe Xoossaa Naꞌaa” yaagidosona. a (Mat. 14:33) Yesuusa kaalliyageeti I daabbuwa malaalissiya ogiyan giigissi simmin gidennan, I haattaa bollaara hemetti simmin hegaadan giidoogee garamissiyaba. Marqqoosi he taarikiyabaa yootiiddi hagaadan giis: “[Kiitettidaageeti] keehi malaalettidosona; ayssi giikko, eti Yesuusi daabbuwan oottidobay keehi koshshiyaba gidiyogaa eribookkona; eti he wodekka ubbabaa akeekanawu metootoosona.” (Mar. 6:50-52) Daabbuwa giigissiyogaappe aadhdhiya wolqqaa Yihooway Yesuusawu immidoogaa kiitettidaageeti akeekibookkona. Hegaappe daro takkennan, Yesuusi daabbuwan oottido malaalissiyabaa haranttuwa yootiis; qassi hegaappe nuuni tamaariyo harabay deꞌees.

8-9. He cora asay Yesuusakko yiidoy aybissee? (Yohaannisa 6:26, 27)

⁸ Wonttetta gallassi asay Yesuusi eta mizido sohuwa yiis; shin Yesuusinne I kiittidoogeeti he sohuwan baa. Hegaa gishshawu asay Xibiriyadoosappe yiida wolwolotun gelidi Yesuusa koyanawu Qifirinaahooma biis. (Yoh. 6:22-24) Eti hegaadan oottidoy Xoossaa Kawotettaabaa loytti tamaarana koyido gishshataassee? Chii. Yesuusi haranttuwakka daabbuwa etawu immanaadan koyido gishshataassa. Hegaa waati eriyoo?

⁹ Asay Qifirinaahooma matan Yesuusa demmido wode hanidabaa akeeka. Eti qumaa koyido gishsha xallawu Yesuusa koyanawu yiidoogaa I etawu yootiis. Eti ‘daabbuwa miidi kaallikkokka’ hegee ‘moorettiya quma’ gidiyogaa Yesuusi etawu yootiis. Shin eti ‘moorettiya qumawu gidennan, merinaa deꞌuwa demissiya moorettenna qumawu oottanaadan’ minttettiis. (Yohaannisa 6:26, 27 nabbaba.) Yesuusi hegaa mala qumaa ba Aaway immanaagaa yootiis. Merinaa deꞌuwa demissana danddayiya qumay deꞌiyogaa asay siyido wode keehi malaalettennan aggenna! Hegaa demissana danddayiya qumay aybee, qassi eti waati demmana danddayiyonaa?

10. Merinaa deꞌuwa demmanawu asay ay oottana koshshii?

¹⁰ He Ayhudati ha qumaa demmanawu oottana koshshiyabaa eranawu koyidosona. Eti Muuse Higgiyan odettida ‘oosuwa’ qoppennan aggokkona. Shin, Yesuusi etayyo hagaadan giis: “Xoossaa ufayssiyabaa oottanawu, intte I kiittido ura ammanana bessees.” (Yoh.  6:28, 29) Eti “merinaa deꞌuwa” demmanawu Xoossay kiittido Yesuusa ammanana koshshees. Yesuusi hegaa kasekka yootiis. (Yoh. 3:16-18) Qassi Yesuusi asay merinaa deꞌuwa demmanawu oottana koshshiyabaa hara wodetunkka yootiis.—Yoh. 17:3.

11. Ayhudati quma xalaala koyidoogaa waati bessidosona? (Mazamure 78:24, 25)

¹¹ Ayhudati Yesuusan ammanana koshshiyabadan qoppibookkona. Eti A, “Nuuni beꞌidi nena ammanana mala, ayba malaataa nuna bessuutee?” giidi oychchidosona. (Yoh. 6:30) Muuse wodiyan asay malaaliya ogiyan mannaa demmidoogaa eti yootidosona; hegee eti ubba galla miyo quma. (Nah. 9:15; Mazamure 78:24, 25 nabbaba.) He cora asay daabbuwa demmiyogaa xalaala qoppidoogee qoncce. Qassi Yesuusi kaallidi mannaappe dumma gidida merinaa deꞌuwa demissiya “tumu qumaa” saluwappe immanaagaa yootido wode I woygana koyidaakko eti oychchibookkona. (Yoh. 6:32) Eti asatettaaban banttawu koshshiyaban xeelaa wottido gishshawu, merinaa deꞌuwa demmanaadan oottiyabaa Yesuusi eta tamaarissiyobaa eti siyanawu koyibookkona. Nuuni ha taarikiyappe ay tamaarana danddayiyoo?

NUUSSI AYBIPPENNE AADHDHIYABAY AYBEE?

12. Yesuusi aybippenne aadhdhiyabay aybakko waati bessidee?

¹² Yohaannisa shemppo 6​ppe keehi maaddiya timirttiya tamaaroos. Xoossawu azazettiyogeenne aara loytti dabbotiyogee nuussi aybippenne aadhdhiyaba gidana koshshees. Seexaanay Yesuusa paaccido wode, Yihoowawu azazettiyogee qumappe aadhdhiyogaa Yesuusi bessiis. (Mat. 4:3, 4) Qassi Yesuusi Deriya Bolli Tamaarissidoban Xoossaara dabbotaa minttiyogee nuussi keehi koshshiyogaa tamaarissiis. (Mat. 5:3) Hegaa gishshawu nuuni nuna hagaadan oychchana koshshees, ‘Ta deꞌoy taani asatettaa amuwa poliyogaa aggada, Yihoowara dabbotaa minttanawu baaxetiyogaa bessii?’

13. (a) Miyogan ufayttiyogee bala gidennay aybissee? (b) Nuuni naagettana koshshiyabay aybee? (1 Qoronttoosa 10:6, 7, 11)

¹³ Nuussi koshshiyabawu woossiyogeenne hegaa demmiyogan ufayttiyogee bala gidenna. (Luq. 11:3) Minni oottiyogee ‘miyogaaninne uyiyogan’ ufayttanaadan oottees. Qassi hegee ‘Xoossaa kushiyaappe imettidaba.’ (Era. 2:24; 8:15; Yaaq. 1:17) Shin, nuuni nu deꞌuwan aquwabaa xoqqu ootti xeellennaadan naagettana koshshees. Kiitettida Phawuloosi Kiristtaanetussi xaafidobaappe hegaa akeekana danddayoos. I Israaꞌeelati Siinaa Deriya matan oottido iitabaa gujjin, eti beni oottido iitabaa yootiis. I Kiristtaaneti ‘Israaꞌeelati amottidoogaadan iitabaa amottennaadan’ yootiis. (1 Qoronttoosa 10:6, 7, 11 nabbaba.) Yihooway malaalissiyabaa oottidi Israaꞌeelatussi qumaa immiis. Shin eti qumaa keehi amottido gishshawu hegee etawu ‘iitaba’ woy qohiyaba gidiis. (Qoo. 11:4-6, 31-34) Eti worqqaappe merettida maarawu goynnido wode, Yihoowawu azazettiyogaappe aaruwan miyogaa, uyiyogaanne issippe wodiya aattiyogaa xoqqu ootti xeelliyogaa bessidosona. (Kes. 32:4-6) Phawuloosi hegaa yootidoy Yerusalaame katamaynne yan deꞌiya Xoossaa garoy 70 M.Ln., xayanaappe kasetiya wodiyan deꞌiya Kiristtaaneta tamaarissanaassa. Nuunikka ha iita alamee xayanawu matido wodiyan deꞌiyo gishshawu Israaꞌeelatuugaadan balennaadan Phawuloosi yootidobay nunakka maaddees.

14. Ooratta alamiyan nu demmana qumaabaa Geeshsha Maxaafay woygii?

¹⁴ “Nuuyyo hachchissi koshshiya qumaa”  immanaadan woossana mala Yesuusi tamaarissido wode, ‘Xoossaa shenee saluwan haniyogaadan saꞌankka’ hananaadan woossana malakka yootiis. (Mat. 6:9-11) He wode saꞌay ay mala gidana gaada qoppay? Xoossaa shenee saꞌan haniyo wode loꞌꞌo qumay deꞌanaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. Isiyaasa 25:6-8y, maanawu malꞌꞌiya qumay kumi palahanaagaa yootees. Qassi Mazamure 72:16y hagaadan gees: “Biittan daro kattai mokko; dereti kattan kamettona.” He kattaappe ekkada neeni dosiyo qumaa woy oorattabaa kattanawu yeemottay? Hegaa bollikka, woyniya turata tokkada eta ayfiya maanawu yeemottennan aggakka. (Isi. 65:21, 22) Qassi saꞌan deꞌiya ubbay hegeetun ufayttana.

15. Hayquwappe denddiyageeti ay tamaaranee? (Yohaannisa 6:35)

¹⁵ Yohaannisa 6:35 nabbaba. Yesuusi giigissido daabbuwanne moliya miida asatubaa hassaya. Etappe daroti Yesuusan ammanibeennaba gidikkokka, hayquwappe denddana danddayoosona; qassi neeni etappe amaridaageetuura gayttana danddayaasa. (Yoh. 5:28, 29) Shin eti Yesuusi, “Taani tumu deꞌuwa immiya qumaa. Taakko yiya ooninne mule namisettenna” giidi yootido qofay woygiyogaakko erana koshshees. Yesuusi ba deꞌuwa etawu aatti immidoogaa eti ammanana koshshees. He wode, hayquwappe denddiyageetinne ooratta alamiyan yelettiya naati Yihoowabaanne A halchchuwabaa yootiya tumaa tamaarana. Eta tamaarissiyogee ayba ufayssiyabee! Yihoowara dabbotanaadan harata maaddiyogee nuuni ooratta alamiyan miyo malꞌꞌiya quma ubbaappe aaruwan nuna keehi ufayssana.

16. Kaalliya huuphe yohuwan ay beꞌanee?

¹⁶ Yohaannisa shemppo 6n deꞌiya taarikiyappe amaridaagaa nuuni pilggida; shin Yesuusi “merinaa deꞌuwa” xeelliyagan gujjidikka tamaarissiis. Yesuusi yootiyobaa siyiya Ayhudati hegaa loytti akeekana koshshidoogaadan, nuunikka hegaa loytti akeekana koshshees. Kaalliya huuphe yohuwankka Yohaannisa shemppo 6 pilggana.